Nikolai Buharin & Jevgeni Preobrazhenski

Kommunismin aapinen

1919


Kirjoitettu: 1919
Suomennos: Tuntematon. Savon Kansan kirjapaino Oy, Kuopio (1921)
Oikoluku: Kaj Henriksson & Joonas Laine
Skannaus & HTML: Joonas Laine


 

Sisällysluettelo:

Esipuhe

Johdanto. Ohjelmamme

1 §. Mikä on ohjelma?
2 §. Minkälainen oli entinen ohjelmamme?
3 §. Minkä vuoksi olisi tarpeen siirtyä uuteen ohjelmaan?
4 §. Ohjelmamme merkitys.
5 §. Ohjelmamme tieteellinen merkitys.

I Luku. Kapitalistinen järjestelmä

6 §. Tavaratalous.
7 §. Kapitalistiluokan suorittama tuotantovälineiden monopolisointi.
8 §. Palkkatyö.
9 §. Kapitalistiset tuotantosuhteet.
10 §. Työvoiman riistäminen.
11 §. Pääoma.
12 §. Kapitalistinen valtio.
13 §. Kapitalistisen järjestelmän perusvastakohdat.

II Luku. Kapitalistisen järjestelmän kehitys

14 §. Pikku- ja suurtuotannon välinen taistelu.
15 §. Proletariaatin riippuvaisuus, reserviarmeija, naisten ja lasten työ.
16 §. Tuotannon anarkia, kilpailu, kriisit.
17 §. Kapitalismin kehitys ja luokat.
18 §. Pääoman kehittyminen kommunismin ehtona.

III Luku. Kommunismi ja proletariaatin diktatuuri

19 §. Kommunistisen järjestelmän luonteen kuvaus. Tuotanto kommunismin vallitessa.
20 §. Jakelu kommunistisen järjestelmän vallitessa.
21 §. Hallinto kommunistisen järjestelmän vallitessa.
22 §. Tuotantovoimien kehitys kommunistisen järjestelmän vallitessa (kommunismin etuisuudet).
23 §. Proletariaatin diktatuuri.
24 §. Valtiollisen vallan valloittaminen.
25 §. Kommunistinen puolue ja kapitalistisen yhteiskunnan luokat.

IV Luku. Kuinka kapitalismin kehitys johti kommunistiseen vallankumoukseen (imperialismi, sota ja kapitalismin romahdus)

26 §. Finanssipääoma.
27 §. Imperialismi.
28 §. Militarismi.
29 §. Imperialistinen sota.
30 §. Valtiokapitalismi ja luokat.
31 §. Kapitalismin romahdus ja työväenluokka.
32 §. Kansalaissota.
33 §. Kansalaissodan muodot ja sen kulungit.
34 §. Yleinen hajaannus vaiko kommunismi?

V Luku. Toinen ja kolmas Internatsionale

35 §.Työväenliikkeen kansainvälisyys kommunistisen liikkeen ehtona.
36 §. II Internationaalen romahdus ja sen syyt.
37 §. Isänmaan puolustuksen tunnuslause ja pasifismi.
38 §. Sosialishovistit.
39 §. »Keskusta».
40 §. Kolmas Kommunistinen Internationaale.

Johdanto. Kommunismin rakentamisen edellytykset Venäjällä

41 §. Venäjän kansainvälinen asema.
42 §. Venäjän suurteollisuus.
43 §. Imperialistisen sodan raskas perintö
44 §. Kansalaissota ja taistelu maailman imperialismia vastaan.
45 §. Maan pikkuporvarillinen luonne, suurten järjestötottumusten puute köyhälistössä j. n. e.

VI Luku. Neuvostovalta

46 §. Neuvostovalta proletaarisen diktatuurin muotona.
47 §. Proletaarinen ja porvarillinen kansanvalta.
48 §. Proletaarisen diktatuurin luokka- ja väliaikainen luonne.
49 §. Työväen luokan oikeuksien toteuttamisen aineellinen mahdollisuus.
50 §. Työläisten yhdenvertaisuus sukupuolesta, uskonnosta ja rodusta riippumatta.
51 §. Parlamenttarismi ja neuvostojärjestelmä.
52 §. Sotaväki ja neuvostovalta.
53 §. Proletariaatin johtava osa.
54 §. Virkavalta ja Neuvostovalta.

VII Luku. Kansallisuuskysymys ja kommunismi

55 §. Kansallisuussorto.
56 §. Proletariaatin yhteys.
57 §. Kansallisvihan syyt.
58 §. Kansojen tasa-arvoisuus ja määräämisoikeus.
59 §. Kuka ilmaisee »kansan tahdon»?
60 §. Antisemitismi ja proletariaatti.

VIII Luku. Kommunistien ohjelma sotakysymyksessä

61 §. Vanha ohjelmamme sotakysymyksessä.
62 §. Punaisen Armeijan vättämättömyys ja sen luokkakokoonpano.
63 §. Työläisten yleinen sotilasopetus.
64 §. Ruoskakuri vaiko tietoinen kuri.
65 §. Poliittiset komissaarit ja kommunistien puolueryhmät.
66 §. Punaisen Armeijan muodostaminen.
67 §. Punaisen Armeijan päällikkökunta.
68 §. Valittu vaiko nimitetty päällikkökunta.
69 §. Punainen Armeija on väliaikainen armeija.

IX Luku. Proletaarinen oikeus

70 §. Porvarillisen yhteiskunnan oikeus.
71 §. Työläisten toimittama tuomarien valinta.
72 §. Yhtenäinen kansan oikeus.
73 §. Vallankumoustribunaalit.
74 §. Proletaarisen oikeuden rangaistukset.
75 §. Proletaarisen oikeuden tulevaisuus.

X Luku. Koulu ja kommunismi

76 §. Porvarillisen yhteiskunnan koulu.
77 §. Kommunismin hävittävät tehtävät.
78 §. Koulu kommunistisen kasvatuksen ja valistuksen aseena.
79 §. Koulun edellinen kasvatus.
80 §. Yhtenäinen työkoulu.
81 §. Erikoisopetus.
82 §. Korkeakoulu.
83 §. Neuvosto ja puoluekoulu.
84 §. Koulun ulkopuolinen opetus.
85 §. Uudet valistustyöntekijät.
86 §. Taiteen ja tieteen aarteen työläisille.
87 §. Valtion harjoittama kommunistinen propaganda.
88 §. Kansanvalistus tsaarivallan ja Neuvostovallan aikana.

XI Luku. Uskonto ja kommunismi

89 §. Miksi uskonto ja kommunismi ovat yhteensovittamattomia.
90 §. Kirkon erottaminen valtiosta.
91 §. Koulun erottaminen kirkosta.
92 §. Taistelu joukkojen uskonnollisia ennakkoluuloja vastaan.

XII Luku. Teollisuuden järjestäminen

93 §. Porvariston omaisuuden pakkoluovuttaminen ja proletariaatin toimeenpanema suurteollisuuden kansallistuttaminen.
94 §. Päämäärämme on tuotantovoimien kehittäminen.
95 §. Talouden suunnitelmallinen järjestäminen.
96 §. Toisten maiden kanssa olevan taloudellisen vuorovaikutuksen laajentaminen.
97 §. Pikkuteollisuuden, käsityön ja kotiteollisuuden järjestäminen.
98 §. Teollisuuden järjestäminen ja ammattiliitot.
99 §. Työvoiman käyttäminen.
100 §. Toverillinen työkuri.
101 §. Porvarillisten spesialistien käyttäminen.
102 §. Tuotannon ja tieteen yhdistäminen.

XIII Luku. Maatalouden järjestäminen

103 §. Maasuhteet Venäjällä ennen vallankumousta.
104 §. Maasuhteet jälkeen vallankumouksen.
105 §. Miksi tulevaisuus kuuluu sosialistiselle suurtaloudelle.
106 §. Neuvostotila.
107 §. Kaupunkien maatalous.
108 §. Kommunistit ja työkunnat (arttelit).
109 §. Yhteiskunnallinen maanviljelys.
110 §. Maataloudellinen osuustoiminta.
111 §. Valtion toimittama autiomaiden kylväminen, agronomivoimien mobilisointi, lainalleantopaikat, maanparannus, väestön siirto.
112 §. Talonpoikaistalouden avustaminen.
113 §. Teollisuuden ja maanviljelyksen yhdistäminen.
114 §. Kommunistisen puolueen taktiikka talonpoikaisväestöön nähden.

XIV Luku. Jakelun järjestäminen

115 §. Yksityiskaupan lopettaminen.
116 §. Kuluttajakommuunit.
117 §. Osuustoiminta ennen.
118 §. Osuustoiminta nyt.
119 §. Muut jakeluelimet.

XV Luku. Pankkien ja rahaliikkeen järjestäminen

120 §. Pankkien kansallistuttaminen ja yhtenäinen kansan pankki; pankki keskuskirjanpitotoimistona.
121 §. Raha ja rahajärjestelmän kuoleminen.

XVI Luku. Proletaarisen valtion raha-asiat

122 §. Valtio on loiskoneisto.
123 §. Proletaarinen valtio on tuotantokoneisto.
124 §. Proletaarisen valtion tulo- ja menoarvio.

XVII Luku. Kommunistien ohjelma asuntokysymyksessä

125 §. Asuntokysymys kapitalistisessa yhteiskunnassa.
126 §. Asuntokysymys proletaarisessa valtiossa.

XVIII Luku. Työn suojelus ja yhteiskunnallinen huolto

127 §. Mitä on työn suojelus?
128 §. Työn suojeluksen pääalat.
129 §. Mitä Venäjällä on tehty työn suojeluksen alalla?
130 §. Mitä on yhteiskunnallinen huolto?
131 §. Yhteiskunnallisen huollon pääalat.
132 §. Mitä on tehty yhteiskunnallisen huollon alalla?
133 §. Muita toimenpiteitä työväenluokan aseman parantamiseksi.
134 §. Puolueen tulevat tehtävät.

XIX Luku. Kansan terveyden suojelus

135 §.Kansan terveyden erikoisen suojeluksen välttämättömyys.
136 §. Lääkintäalan laitosten kansallistuttaminen.
137 §. Lääkintäalan työntekijäin työvelvollisuus.
138 §. Lähimmät tehtävät kansan terveyden suojeluksen alalla.

Venäjän kommunistisen (bolshevikkien) Puolueen ohjelma