1919–1923


Sosialistinen aikakauslehti oli Suomen sosialistista työväenpuoluetta (SSTP) lähellä oleva teoreettinen, 1–2 kertaa kuussa ilmestyvä aikakauslehti. Lehden julkaisijana toimi ensin Sosialidemokraattinen nuorisoliitto ja sen jälkeen SSTP. Vastaavina päätoimittajina toimi vuorollaan useita henkilöitä, mutta käytännössä lehden tekemisestä vastasi Ivar Lassy,[1] joka kirjoitti lehteen useilla nimimerkeillä.[1a] Myös O. V. Kuusisella oli tärkeä sija lehden synnyttämisesssä, ja toinenkin SKP:n keskuskomitean jäsen, Lauri Letonmäki, lähetti lehteen kirjoituksia — he esittivät selvimmät linjanvetonsa nimenomaan Sosialistisessa aikaukauslehdessä.[2] Suomessa toimivista henkilöistä lehteen kirjoittivat Lassyn ohella mm. Sulo Vuolijoki, Eino Pekkala ja Kyösti Kivi.[3]

Ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa lehden linjaa määriteltiin näin:

»Seisomme lujasti marxilaisen sosialismin ja luokkataisteluperiaatteen kannalla. Arvostelemalla pikkuporvarillisuutta ja puolinaisuutta työväenliikkeessä koetamme ohjata sitä tinkimättömän sosialismin tielle. Tämä yksin vie, vakaumuksemme mukaan, työväen asian lopulliseen ja pikaiseen voittoon.

»Ollen puolueesta riippumattomat emme myöskään pidä itseämme velvoitettuina antamaan siunaustamme käytännöllisen politiikan kaikille muodoille ja saavutuksille, vaikka ne esiintyisivätkin sosialismin nimellä. Arvostelu- ja puolustusoikeus olkoon palstoillamme vapaa niin kauan kuin se pysyy sosialistisen maailmankatsomuksen rajoissa. Totuus ei ole yksi ja se juoksee virran tavoin, niinkuin vanhalla Herakleitoksella oli tapana sanoa.»[3a]

Lehdelle kaavailtiin samankaltaista murroskauden lehden roolia kuin oli ollut aiemmin vuosina 1906–1908 ilmestyneellä samannimisellä aikakauslehdellä, jonka toimituksessa Kuusinen ja Vuolijoki olivat olleet mukana.[4] Tauno Saarelan mukaan

»Lehden merkitys oli siinä, että Lassy oli valmis pohdiskelemaan työväenliikkeen suuntautumista uudessa tilanteessa. Hän ei hyväksynyt Sdp:n johdon ja Sosialidemokraatin tapaa jakaa työväenliikettä yksioikoisesti rauhallista parlamentaarista toimintaa kannattavaan sosiaalidemokratiaan ja aseellista tietä tarjoavaan kommunismiin vaan halusi ennakkoluulottomammin esitellä sosialismia ja sen uusia virtauksia. Lehti tarjosi tietoja myös työväenliikkeen sanastoon ilmestyneistä uusista termeistä, kuten proletariaatin diktatuurista ja neuvostojärjestelmästä sekä niiden suhteesta kansanvaltaan.»[5]

SKP:n johto — sekä keskuskomitea Pietarissa että Suomen byroo — ja myös SSTP:n puoluetoimikunta pyrki vaikuttamaan lehden sisältöön eikä kaikilta osin hyväksynyt Lassyn valitsemaa linjaa. Ristiriita kärjistyi syksyllä 1922 Lassyn kirjoitettua artikkelin kansallisuuskysymyksestä ja kieltäydyttyä julkaisemasta SKP:n Suomen byroon jäsenen Adolf Taimin vastinetta. SSTP:n puoluetoimikunta vaati nyt, että puoluetoimitsijoiden pitäisi voida tarkastaa lehden kirjoitukset ennen julkaisemista, kun taas Lassyn mielestä riitti, että lehti julkaisee puolueen viralliset kannat, mutta muuten tulisi voida pohtia teoreettisia kysymyksiä, tehdä aloitteita ja harjoittaa itsekritiikkiä puolueen periaatteiden rajoissa.[6]

Tammikuun alussa 1923 Lassy erotettiin kaikista SSTP:n luottamustehtävistä ja hänet kutsuttiin Neuvosto-Venäjälle »kesytettäväksi».[7]

»Lassyn pelot toteutuivat: Sosialistinen Aikakauslehti tylsistyi hänen poistuttuaan — siinä ryhdyttiin julkaisemaan internationaalin lausumia. Siitä tuli postilla. Samaan vaikutti kirjoittajien puute — Sstp ei ollut mikään innokkaiden kirjoittajien temmellyskenttä.»[8]

 


 

Sosialistinen aikakauslehti lakkasi ilmestymästä heinäkuussa 1923. Keväällä 1923 etsivä keskuspoliisi (EK) oli alkanut pidättää aiempien SSTP-juttujen yhteydessä rankaisematta jääneitä,[9] ja toukokuussa EK:n johtaja Frans Klemetti oli ehdottanut sisäministerille SSTP:n lakkauttamista. Siihen ryhdyttiinkin, kun sisäministerin tehtäviä hoitanut oikeusministeri Otto Åkesson

»kehotti etsivää keskuspoliisia heinäkuun 31. päivänä ryhtymään toimiin Sstp:n puoluetoimikunnan, sihteeristön, piirijärjestöjen ja eduskuntaryhmän jäsenien sekä muiden toimihenkilöiden pidättämiseksi. Samalla hän komensi takavarikoimaan puolueen sanomalehdet ja kirjapainot sekä tarpeen vaatiessa pidättämään myös sanomalehtien vastaavat toimittajat sekä muun vakinaisen toimituskunnan.»[10]

 


Lehden numerot ovat kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla. Tässä on julkaistu vain keskeisimpänä pidetyt kirjotukset sikäli kuin niiden tekijänoikeus on rauennut.

Selaa vuosikertoja:

1919 | 1920 | 1921 | 1922 | 1923

 


1919

 


1920

 


1921

 


1922

 


1923

 


[1] Tauno Saarela: Suomalaisen kommunismin synty, s. 129. KSL, 1996. Toim.

[1a] Emt. s. 504 (liite 7). Lassyn käyttämiä nimimerkkejä olivat Ambrosius, Homo, I. L., I. L. M. (yhteiskirjoitukset Lauri Letonmäen kanssa), L—y, Martius, Sapiens, Sapiens II ja Vasemmistomies. Toim.

[2] Emt., s. 135. Toim.

[3] Emt., s. 129. Toim.

[3a] Sosialistinen aikakauslehti, N:o 1/1919, s. 1. Toim.

[4] Suomalaisen kommunismin synty, s. 129. Toim.

[5] Emt. Toim.

[6] Emt., s. 336–338. Toim.

[7] Emt., s. 342. Toim.

[8] Emt., s. 338. Toim.

[9] Emt., s. 353. Toim.

[10] Emt., s. 354. Toim.