1919–1923
Sosialistinen aikakauslehti oli Suomen sosialistista työväenpuoluetta (SSTP) lähellä oleva teoreettinen, 1–2 kertaa kuussa ilmestyvä aikakauslehti. Lehden julkaisijana toimi ensin Sosialidemokraattinen nuorisoliitto ja sen jälkeen SSTP. Vastaavina päätoimittajina toimi vuorollaan useita henkilöitä, mutta käytännössä lehden tekemisestä vastasi Ivar Lassy,[1] joka kirjoitti lehteen useilla nimimerkeillä.[1a] Myös O. V. Kuusisella oli tärkeä sija lehden synnyttämisesssä, ja toinenkin SKP:n keskuskomitean jäsen, Lauri Letonmäki, lähetti lehteen kirjoituksia — he esittivät selvimmät linjanvetonsa nimenomaan Sosialistisessa aikaukauslehdessä.[2] Suomessa toimivista henkilöistä lehteen kirjoittivat Lassyn ohella mm. Sulo Vuolijoki, Eino Pekkala ja Kyösti Kivi.[3]
Ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa lehden linjaa määriteltiin näin:
»Seisomme lujasti marxilaisen sosialismin ja luokkataisteluperiaatteen kannalla. Arvostelemalla pikkuporvarillisuutta ja puolinaisuutta työväenliikkeessä koetamme ohjata sitä tinkimättömän sosialismin tielle. Tämä yksin vie, vakaumuksemme mukaan, työväen asian lopulliseen ja pikaiseen voittoon.
»Ollen puolueesta riippumattomat emme myöskään pidä itseämme velvoitettuina antamaan siunaustamme käytännöllisen politiikan kaikille muodoille ja saavutuksille, vaikka ne esiintyisivätkin sosialismin nimellä. Arvostelu- ja puolustusoikeus olkoon palstoillamme vapaa niin kauan kuin se pysyy sosialistisen maailmankatsomuksen rajoissa. Totuus ei ole yksi ja se juoksee virran tavoin, niinkuin vanhalla Herakleitoksella oli tapana sanoa.»[3a]
Lehdelle kaavailtiin samankaltaista murroskauden lehden roolia kuin oli ollut aiemmin vuosina 1906–1908 ilmestyneellä samannimisellä aikakauslehdellä, jonka toimituksessa Kuusinen ja Vuolijoki olivat olleet mukana.[4] Tauno Saarelan mukaan
»Lehden merkitys oli siinä, että Lassy oli valmis pohdiskelemaan työväenliikkeen suuntautumista uudessa tilanteessa. Hän ei hyväksynyt Sdp:n johdon ja Sosialidemokraatin tapaa jakaa työväenliikettä yksioikoisesti rauhallista parlamentaarista toimintaa kannattavaan sosiaalidemokratiaan ja aseellista tietä tarjoavaan kommunismiin vaan halusi ennakkoluulottomammin esitellä sosialismia ja sen uusia virtauksia. Lehti tarjosi tietoja myös työväenliikkeen sanastoon ilmestyneistä uusista termeistä, kuten proletariaatin diktatuurista ja neuvostojärjestelmästä sekä niiden suhteesta kansanvaltaan.»[5]
SKP:n johto — sekä keskuskomitea Pietarissa että Suomen byroo — ja myös SSTP:n puoluetoimikunta pyrki vaikuttamaan lehden sisältöön eikä kaikilta osin hyväksynyt Lassyn valitsemaa linjaa. Ristiriita kärjistyi syksyllä 1922 Lassyn kirjoitettua artikkelin kansallisuuskysymyksestä ja kieltäydyttyä julkaisemasta SKP:n Suomen byroon jäsenen Adolf Taimin vastinetta. SSTP:n puoluetoimikunta vaati nyt, että puoluetoimitsijoiden pitäisi voida tarkastaa lehden kirjoitukset ennen julkaisemista, kun taas Lassyn mielestä riitti, että lehti julkaisee puolueen viralliset kannat, mutta muuten tulisi voida pohtia teoreettisia kysymyksiä, tehdä aloitteita ja harjoittaa itsekritiikkiä puolueen periaatteiden rajoissa.[6]
Tammikuun alussa 1923 Lassy erotettiin kaikista SSTP:n luottamustehtävistä ja hänet kutsuttiin Neuvosto-Venäjälle »kesytettäväksi».[7]
»Lassyn pelot toteutuivat: Sosialistinen Aikakauslehti tylsistyi hänen poistuttuaan — siinä ryhdyttiin julkaisemaan internationaalin lausumia. Siitä tuli postilla. Samaan vaikutti kirjoittajien puute — Sstp ei ollut mikään innokkaiden kirjoittajien temmellyskenttä.»[8]
Sosialistinen aikakauslehti lakkasi ilmestymästä heinäkuussa 1923. Keväällä 1923 etsivä keskuspoliisi (EK) oli alkanut pidättää aiempien SSTP-juttujen yhteydessä rankaisematta jääneitä,[9] ja toukokuussa EK:n johtaja Frans Klemetti oli ehdottanut sisäministerille SSTP:n lakkauttamista. Siihen ryhdyttiinkin, kun sisäministerin tehtäviä hoitanut oikeusministeri Otto Åkesson
»kehotti etsivää keskuspoliisia heinäkuun 31. päivänä ryhtymään toimiin Sstp:n puoluetoimikunnan, sihteeristön, piirijärjestöjen ja eduskuntaryhmän jäsenien sekä muiden toimihenkilöiden pidättämiseksi. Samalla hän komensi takavarikoimaan puolueen sanomalehdet ja kirjapainot sekä tarpeen vaatiessa pidättämään myös sanomalehtien vastaavat toimittajat sekä muun vakinaisen toimituskunnan.»[10]
Lehden numerot ovat kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston sivuilla. Tässä on julkaistu vain keskeisimpänä pidetyt kirjotukset sikäli kuin niiden tekijänoikeus on rauennut.
Selaa vuosikertoja:
- N:o 1, 1 p:nä elok.
- Sosialistinen aikakauslehti
- Jean Jaurès'in muisto
- Valkoinen hallitusmuoto. Usko Sotamies
- Vai hallitusta kannattamaan. —u
- Vuokra-alueiden lunastuslaki käytännössä. E. P.
- Neuvosto-Venäjä.
- Sosialisti — sosialidemokraatti — demokraatti. Sapiens
- Nykyajan kansantaloustiede ja Marx. I. I. L.
- Ola Vinberg. Ambrosius
- Taiteilijat ja yhteiskunnallinen kysymys. E. Dis.
- Avioliiton kehitysmuodot. I. Ivar Lassy
- Uutta kirjallisuutta
- Sosialismi ja sosialistinen liike
- Werner Sombart: Sozialismus und Soziale Bewegung
- Karl Marx: Kansalaissota Ranskassa
- Talousmaantiedettä. Väinö Voionmaa: Maailman työ ja tuotanto
- N:o 2, 16:pnä elok.
- E. J. Hämäläinen — V. V. Vankkoja.
- Kyntömiesten valtakunta. I. Sukulainen.
- Työläisnuoriso kansainvälisessä luokkataistelussa. E. L.
- Nykyinen kansantaloustiede ja Marx. II. I. L.
- Lenin bolshevismista. Sapiens.
- Kautsky selittää sosialismia. I. L.
- Tieteen ja kirjallisuuden kukoistus Neuvosto-Venäjällä.
- Kansanvaltainen diktatuuri.
- »Suomen Sosialidemokraatille». Toimitus.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. II: Avioliitto ja seka-avio. Ivar Lassy.
- Suomen yhteiskuntatieteilijät. L.
- Uutta kirjallisuutta.
- Mitä Työväen Kirjakaupasta voi suositella. Ambrosius
- N:o 3, 1:pnä syysk.
- Uusi aate. L. M.
- Suomen 1918 vuoden työväenkapina. I. L.
- Kyntömiesten valtakunta. II. Sukulainen.
- Työ vai pääoma. Usko Sotamies.
- Luzernin kokous — Toimettomuuden Internationale. I. L.
- Saksan sosialidemokratia. Sotamies.
- Sosialisti — Kommunisti — Bolshevikki. Sapiens.
- Korjattava laiminlyönti. Sosialisti.
- Kössi Ahmala ihmisenä ja kynäilijänä. E. L.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. III: Westermarckin erehdykset ja perusteettomat johtopäätökset. Ivar Lassy.
- Mitä on yhteiskuntatiede?
- N:o 4, 16 p:nä syysk.
- Eteenpäin! E. L.
- »Vasemmistososialistit» lainausmerkeissä. Sapiens.
- Lakisääteinen neuvostojärjestelmä. L. M.
- Riittämättömät järjestömuodot. L. M.
- Nykyajan kansantaloustiede ja Marx. III. I. L.
- Marx ja Lassalle politiikan tehtävistä.
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. I: Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi. — II: Kommunismi väärennetään. [Karl Radek.]
- Meidän vuoromme. Paul Faure.
- Kirje työmiehelle.
- Diktaturi rupeaa maistumaan. Haka.
- Yleisön suhde taiteeseen. E. L.
- Kirjallinen luomistyö. Ambrosius.
- »Sosialistisen aikakauslehden» vastaanotto.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot.
- IV: Aikaisemmat tiedot seka-aviosta.
- V: Seka-avio Europassa, Aasiassa ja Afrikassa. Ivar Lassy.
- Nauru ja luokkataistelu. L.
- Uutta kirjallisuutta.
- Kommunistinen liike.
- Kommunistiska manifestet, käänt. Z. Höglund.
- Eduard Palyi, Der Kommunismus.
- Kansantaloustiede (Ch. Gide, Taloustieteen pääpiirteet, II.)
- Uusia Ewaldin ja Wilden suomennoksia.
- Maailmankieli.
- N:o 5, 1 p:nä lokak.
- Nuoret päättävät. I. L.
- Työväenpuolueemme menettelytapa. U. S—s.
- Anton Pannekoek demokratiasta.
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. [Karl Radek.]
- III: Reformististen kuvitelmain häviö.
- IV: Keinojen etsiminen valtaanpääsemiseksi.
- III:n Internationalen ohjelma.
- I: Valtiollisen vallan valloittaminen.
- II: Demokratia ja diktaturi.
- Tohtori Hannes Ryömälle. Sapiens.
- Sosialistinen Aikakauslehti vainon esineenä.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. IV: Seka-avio Amerikassa ja Australiassa. Ivar Lassy
- Kuusenoksat hautajaisissa. L.
- Uutta kirjallisuutta.
- Filosofia
- Platon, Pidot.
- Epikteetos, Ojennusnuora.
- Montesquieu, Persialaisia kirjeitä.
- Arthur Schopenhauer, Kuolema ja kuolematon.
- N:o 6, 16 p:nä lokak.
- Menettelytapakysymys järjestöjen käsiteltäväksi.
- Vahingoittaa yhteistä... Sosialisti.
- Punavankien armahdus ja menettelytapakysymys. Lassilainen.
- Ammatillinen taistelu ei enää tepsi. Homo.
- Neuvostoaate Venäjällä. Sapiens.
- Miksi Unkarin neuvostotasavalta kukistui
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. [Karl Radek.]
- V: Maailmansodan opetuksia.
- VI: Venäjän vallankumouksen opetuksia. — Kapitalismin kypsyysaste.
- Kappale Aunuksen taloudellista historiaa.
- III:n Internationalen ohjelma.
- 3. Porvariston omaisuuden pakkoluovuttaminen ja tuotannon ottaminen yhteiskunnan haltuun.
- 4. Tie voittoon.
- Kirje vasemmistososialismista ja kommunismista. Usko Sotamies.
- Työväenliike ulkomailla.
- Internationale.
- Skandinavia.
- Yhdysvallat.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. VII: Yleisiä huomautuksia seka-aviosta. Ivar Lassy.
- Uutta kirjallisuutta.
- Suomenkielinen kommunistinen kirjallisuus, —hen.
- N:o 7, 1 p:nä marrask.
- Passipakko. Lassilainen.
- Punaiset ja valkoiset. Ilmari V.
- Venäjän kyöhäiistövallankumous kaksivuotias. I. L.
- Norjan työväenliike nykyhetkellä. Petter P.
- Italian neuvostojärjestelmä. Sapiens.
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. VI: Venäjän vallankumouksen opetuksia. — Kapitalismin kypsyysaste ja sosialistinen vallankumous. (Jatk.) [Karl Radek.]
- Kommunistien suhteesta eri sosialistisiin puolueisiin.
- Vastausta Usko Sotamiehelle. S. W.
- Vallankumousmuisto.
- Viimeiset tiedot Venäjältä.
- Työväenliike ulkomailla. Englanti.
- Internationale.
- Italia.
- Saksa.
- Norja.
- Tanska.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. VIII: Ryhmäavio Australiassa. Ivar Lassy.
- Uutta kirjallisuutta.
- Suomenkielinen kommunistinen kirjallisuus. —nen.
- Eräs esipuhe.
- N:o 8, 16 p:nä marrask.
- Työ uuden yhteiskunnan perustana. Humanisti.
- Venäjän tasavallasta. I. Cecil l'Estrange Malone, M. P.
- Norjan työväenliike nykyhetkellä. II. Petter P.
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. VII: Köyhälistön diktaturi. [Karl Radek.]
- Kommunismin oppi-isät Marx ja Engels. Ambrosius.
- Kommunistien suhteesta eri sosialistisiin puolueisiin. II.
- Kommunismikaan ei ole aina epäparlamentarista.
- Mitä merkitsee yhteiskunnallinen vallankumous?
- Perhe ja sosialistinen valtio. I: Perhe ja naisten palkkatyö. Alexandra Kollontay.
- Järjestömuotojen uusiminen.
- Työväenliike ulkomailla. Yhdysvallat.
- Internationale.
- Venäjä.
- Itävalta.
- II Internationalen uusi kokous.
- III Internationaleen liittyneet puolueet.
- Yhteiskuntatleteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. IX: Veriheimolaisperhe. Ivar Lassy.
- Kirjallisuutta.
- C. J. L. Almqvist, Käy laatuun.
- Kasimir Leinon runot.
- Työväen joulukirjallisuus.
- N:o 9, 1 p:nä jouluk.
- Puolueemme menettelytapaperiaatteet.
- Sokeat johtajat. Sosialisti.
- Herrasmiehet työväenpuolueessa. Sapiens.
- Uusi maailma. I. Anton Pannekoek.
- Venäjän tasavallasta. II. Cecil l'Estrange Malone.
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. VII & IX. [Karl Radek.]
- Tiede ja bolshevismi.
- Perhe ja sosialistinen valtio II. Alexandra Kollontay.
- Konrad Lehtimäki — kauhun runoilija. J—n.
- Konrad Lehtimäen puheilla. Ambrosius.
- Teatteripakinaa.
- Elvira Willman-Eloranta, Rakkauden Orjuus. Ambrosius.
- Työväenliike ulkomailla.
- Uusi ammatillinen liike Englannissa.
- »Neuvostojärjestelmää».
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. X. Jäännöstapojen merkitys. — Naimattomien vapaudet. Ivar Lassy
- Kirjallisuutta
- Tuotannon sosialisoiminen
- Emile Vandervelde, Sosialismen mot staten
- N:o 10, 16 p:nä jouluk.
- Ratkaisevalla hetkellä. I. L. M.
- Uusi maailma. II. Anton Pannekoek.
- Venäjän tasavallasta. III. Cecil l'Estrange Malone.
- Sosialismin kehitys tieteestä toiminnaksi. X. [Karl Radek.]
- Parlamentarismi — vaalit. Jules Humbert-Droz.
- Pääoman herruus. N. Bukhanin.
- Perhe ja sosialistinen valtio. III. Alexandra Kollontay.
- Työväenliike ulkomailla.
- Kuinka Amerikan yhtyneet vaatetustyöläiset ovat järjestyneet.
- Canada.
- Internationale.
- Skandinavia.
- Saksa.
- Englanti.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Joulunvieton alkuperä. L.
- Kirjallisuutta.
- Suomenkielinen kommunistinen kirjallisuus. —nen.
- N:o 1, tammik 1 p.
- Taantumus jatkuu. I. L.
- Työväen Internationale. I— i.
- Paul Lafargue parlamentarismista.
- Uudenaikaisen syndikalismin teoria. I. Martius.
- Kansantaloudellisia pakinoita. I. Ly.
- Työnantaja — Työnostaja. Sapiens.
- Naiset Neuvosto-Venäjällä. Arvid Hansen.
- Yrjö Sirolan kirje Juhani Aholle.
- Lehtemme arvostelua.
- Työväenliike ulkomailla.
- Teollisuuden kansallistuttaminen.
- Englannin työttömyys tällä hetkellä.
- Internationale.
- Skandinavian maiden välinen työväenkongressi.
- Saksan Riippumattomat eroavat II:sta Internationalesta.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XI. Naimattomien vapaudet Aasiassa. Ivar Lassy.
- Kirjallisuutta.
- Vuoden 1918 vallankumous kaunokirjallisuudessa. F. E. Sillanpää: Hurskas kurjuus
- Sosialistinen aikakauslehti
- N:o 2, tammik. 15 p.
- Tuotannon yhteiskunnallistuttamisen lähtökohta. I. L.
- Tukholman kongressi, I. Sapiens.
- Saksan riippumattomien äskeiset puoluepäivät. Sapiens.
- Reunamuistutuksia ylläolevaan. —u.
- Kommunistinen nuorisointernationale.
- Uudenaikaisen syndikalismin teoria. II. Martius.
- Uenäläinen »lauantailaisuus» tieteellisenä arvoituksena.
- Yrjö Sirolan kirje Juhani Aholle (loppu).
- Selvemmille vesille.
- Työväenliike ulkomailla.
- Valtavia lakkoja Saksassa.
- Saksan Riippumattomat vallankumouksen tiellä.
- Internationale.
- Köpenhaminan kongressi.
- Neuvottelukokous kansainvälisestä järjestäytymisestä.
- Strassburgin kokous lykätty.
- II Internationalen kokous lykätty.
- Sosialistiset ylioppilaat yhtyvät III Internationaleen.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XII. Naimattomien vapaudet Australiassa ja Amerikassa. Ivar Lassy.
- Suomen kansanomaista kulttuuria.
- Kirjallisuutta.
- Vallankumoushistoriallista.
- Karl Marx: Die Klassenkämpfe in Frankreich
- G. Lenotre: Suuren vallankumouksen henkilöitä
- N:o 3, helmik. 1 p.
- Vallankumouksen kaksivuotismuisto. I. L.
- Saksan Riippumattomien äskeiset puoluepäivät. II. Sapiens.
- Tukholman kongressi. II. Sapiens.
- Amerikan työväenliikkeen nykyiset vaiheet. John K.
- Uudenaikaisen syndikalismin teoria. III. Martius.
- Kansantaloudellisia pakinoita. II. Ly.
- Kommunistisen Nuorisointernationalen manifesti.
- Taide punaisessa Moskovassa.
- Työväenllike ulkomailla.
- Saksan sosialidemokratia ja tammikuun levottomuudet.
- Internationale.
- Suomen sos.-dem. puolue ja III Internationale.
- Ylioppilasinternationale.
- III Internationalen kannatus Englannissa.
- Ranskan sosialistit ja III Internationale.
- N:o 4, helmik. 16 p.
- Sosialismi ennen ja nyt. Sosialisti.
- Vallankumous Suomessa lainsäädäntönsä valossa. I. K. Kivi.
- Tukholman kongressi. III. Sapiens.
- Kommunistisen Nuorisointernationalen manifesti (loppu).
- Sosialistinen tuotanto Venäjällä. I—i
- Eetu Salinia muistellessa. Yrjö Sirola.
- Nuorisointernationale ja Suomen työläisnuoriso. I. L.
- Työväenliike ulkomailla.
- Suurlakon uhka Ruotsissa.
- Mielenkiintoinen vaihe Italian työväenliikkeessä.
- Internationale.
- Ministerisosialistien teatterikongressi.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XIII. Naimattomien vapauden Afrikassa ja Europassa. Ivar Lassy.
- Leikkiä ja taidetta.
- Kirjallisuutta.
- Uutta kaunokirjallisuutta.
- Konrad Lehtimäki: Inferno.
- Emil Lindahl: Työ ja laulu.
- Mielenkiintoinen elämäkerta. L. Onerva: Madame de Stael.
- N:o 5, maalisk. 1 p.
- O. W. Kuusinen (kuva). Allan Wallenius.
- Me olemme rakentajia! Sosialisti.
- Vallankumous Suomessa lainsäädäntönsä valossa. II. K. Kivi.
- Georges Sorel bolshevismista ja Leninistä.
- Uudenaikaisen syndikalismin teoria. IV. Martius.
- Eetu Salinia muistellessa (loppu). Yrjö Sirola.
- George Lansbury. Homo.
- Suomalaiset sosialistit Amerikassa. I. Wilho Boman.
- »Kyntömiesten neuvostovalta».
- Työväenliike ulkomailla.
- Kommunismin leviäminen Puolan valtakunnassa.
- Internationale.
- N:o 6, maalisk. 16 p.
- »Sosialisoimisen edellytyksistä». P. Hauli.
- Kun Kolmas Internationale perustettiin, Arthur Ransome.
- Uudenaikaisen syndikalismin teoria. V. Martius.
- Jakobinit ja bolshevikit. I—i.
- Kommunistinen yliopisto J. M. Sverdlovin muistoksi. H. J. H.
- Suomalaiset sosialistit Amerikassa (loppu). Wilho Boman.
- Virtaukset Ranskan sosialistipuolueissa. H. J. H.
- Sosialistinen Aikakauslehti.
- Internationale.
- Strassburgin puoluepäiviltä. H. J. H.
- Kirjallisuutta.
- Suuri ja pieni vierekkäin.
- Uusi huomattava työväennäytelmä.
- N:o 7, huhtik. 1 p.
- Kunniaa kaatuneille. I. (Kaksivuotismuisto).
- Kapitalistinen Europa vararikossa.
- »Sosialisoimisen edellytyksistä» (Loppu). P. Hauli.
- Köyhäinhoidosta yhteiskunnalliseen huoltoon. L. L.
- Menettelytapakysymys puoluekokouksessa. Sulo Wuolijoen puhe.
- Internationale.
- Kansainvälinen työväenliike.
- Tshekko-Slovakia.
- Kommunistinen Nuorisointernationale.
- N:o 9, toukok. 1 p.
- Kevät on tullut! (Vignetti). Emil Lindahl.
- Kunniaa kaatuneille. III. (Kaksivuotismuisto.)
- Vainoa ja vainottuja. II.
- Kansanvallan selvittelyä. Sapiens II.
- Kaksi elämänkatsomusta.
- Leninin lausuntoja.
- Köyhäinhoidosta yhteiskunnalliseen huoltoon. III. (Jatk.) L. L.
- Clarté-liike — sen synty ja ohjelma, Arvid G. Hansen.
- Työväen taloudelliset järjestöt luokkataisteluvälineinä. P. Hauli.
- Kirjallisuutta.
- Sivistys ja tiede. J. A. Fridericia, Katsaus valtiolliseen historiaan vuodesta 1848 nykyaikaan
- Sosialismi ja maatalous. V. P. Miljutin
- N:o 10, toukok. 16 p.
- Kultturin perikato. Allan Wallenius.
- Köyhälistön valta teollisuuslaitoksissa.
- Kansantaloudellisia pakinoita. III. (Jatk.) Sapiens II.
- Köyhäinhoidosta yhteiskunnan huoltoon. (Loppu). L. L.
- Teollisuus neuvostojärjeston pohjalla.
- Työväen taloudelliset järjestömuodot. P. Hauli.
- Sosialistisen Aikakauslehden lukijoille ja tilaajille. Sosialistisen Aikakauslehden konttori.
- Kirjallisuutta.
- Kapitalismin luhistuminen. Herman Cahn: The Collapse of Capitalism. Sapiens II.
- N:o 11, kesäk. 1 p.
- Kultturin perikato. II. Allan Wallenius.
- Vallankumouksen oppi. Henri Barbusse (kuva).
- Rehellistä ja epärehellistä opportunismia. V. T.
- Kansantaloudellisia pakinoita. V ja VI. Sapiens II.
- Syndikalismin teoria. VI. P. Martius.
- Venäjän sähköttäminen. I—i.
- Kirje Amerikasta. I.
- Sosialistisen Aikakauslehden lukijoille, tilaajille ja asiamiehille. Sosialistisen Aikakauslehden toimitus.
- Kirjallisuutta.
- Työväenkysymys. Heinrich Herkner, Die Arbeiterfrage. Sapiens II.
- Luokkataistelut ennen ja nyt. Gustav Schmoller. Sapiens II.
- N:o 12, kesäk. 16 p.
- Valtiollisen vallan muodot. Ivar Lassy.
- Karl Marx. Frans Mehring.
- Siirtomaakysymys uudessa vaiheessa. I. L.
- Syndikalismin teoria. VII. P. Mertius.
- Kirje Amerikasta. II.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XIV: Turmeltuneet villiparat. Ivar Lassy.
- Minkälainen vaikutus on kommunistisella yhteiskuntajärjestyksellä perheeseen? Friedrich Engels.
- Kirjallisuutta.
- Bolshevismi ja olot Venäjällä. K. D. Rauhala. Sapiens II.
- Sosialismi XX:llä vuosisadalla. Edmond Kelly. Sapiens II.
- N:o 13, heinäk. 1 p.
- Friedrich Engels parlamentarismin puolustajana. I. L.
- Kultainen vapauden maa. M. Hahl.
- Perustuslakiasäätävä kansalliskokous. Internationalisti.
- Suomen Ammattijärjestö ottanut selvennetyn suunnan. »Metallityöläinen».
- Osuustoiminta Venäjällä. I—i.
- Syndikalismin teoria. VIII. P. Marlius.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XV: Sukuvietin luonne. Ivar Lassy.
- Kirjallisuutta.
- Sosialismin perusteet ja sen arvostelua. Werner Sombart. Sapiens II.
- Työläisnuorison muistojulkaisu
- N:o 14, heinäk. 16 p.
- Muutamia taktillisia suuntaviivoja työväenluokan luokkataistelussa. Discipel.
- Kehittymättomien maiden sosialistinen edistyneisyys. M. T.
- Suomen oikeus Jäämeren rannikkoon Petsamon alueella. A. B.
- Kultainen vapauden maa. (Loppu.) M. Hahl.
- Venäjän ammattiliittojen merkitys sosialistisessa rakennustyössä. I ja II. E. T.
- Syndikalismin teoria. VIII. P. Martius.
- Mielenosoituspolitiikka. Discipel.
- Kirjallisuutta.
- Neuvosto-Venäjä. Sapiens II.
- »Työväen suojeleminen ammattivaaroilta metalliteollisuudessa.»
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XVI: Sukurutsauskäsitteen selvittelyä. Ivar Lassy.
- N:o 15–16, elok. 1 p.
- Vuoden kuluttua.
- Työvoiman arvo kapitalistisessa yhteiskunnassa. Discipel.
- Puolueemme suhde Ahvenanmaankysymykseen ja rauhanneuvotteluihin. Sapiens II.
- Vuosi on kulunut. K. I.
- Suomen Sosialistinen Työväenpuolue ilman johtajia! Homo.
- Venäjän ammattiliittojen merkitys Sosialistisessa rakennustyössä. II ja III. E. T.
- Syndikalismin teoria. IX. Martius.
- Kaksi Työväenpuoluetta. Sapiens II.
- Imperialismi. Antimilitaristi.
- Kirjallisuutta.
- Yhdysvaltain työväenliike. The American Labor Year Book 1919–1920. Sapiens II.
- Elämäni. Sotamarsalkka von Hindenburg. Sapiens II.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XVII: Naisen luonnollinen kainous. Ivar Lassy.
- N:o 17–18, syyskuu
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emil Vandervelde.
- Kuinka neuvostojärjestelmä keksittiin. Sapiens II.
- Kommunistiset puolueet ja kysymys parlamenttaarisuudesta.
- Venäjän ammattiliittajen merkitys Sosialistisessa rakennustyössä. IV. E. T.
- Kirja sodasta. Henri Barbusse.
- Imperialismi. (Jatk.). Antimilitaristi.
- Kirje Amerikasta. II.
- Työväenliike ulkomailla.
- Sosialistinen liike Japanissa, Kiinassa ja Indiassa. Sapiens II.
- Ammattikunta- eli kiltasosialismi Englannissa.
- Kirjallisuutta.
- Eräs kapitalismin hätähuuto. Arthur Travers Borgström: Mutualismi. Sapiens II.
- Suomen sos.-dem. nuorisoliiton uusin kirjallisuus.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XVIII: Rakkaus yhteen. Ivar Lassy.
- N:o 19, lokakuun 16 p:nä
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. (Jatk.) Emil Vandervelde.
- Vallankumouksellisen ammattiliikeinternationalen puolesta. (Zinojeffin mukaan.)
- Bolshevistisen sosialismin alkulähteet. I. L.
- Tolstailaisten suhde bolshevismiin. Sapiens II.
- Koska saavuttaa työväki valtiollisen vallan? Sapiens II.
- Kirjallisuutta.
- Englannin ammattiyhdistysliikkeen historia. Sidney and Beatrice Webb. Sapiens II.
- Yhieiskuniatieieellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XIX: Mustasukkaisuus. Ivar Lassy.
- N:o 20, marraskuun 1 p:nä
- Neuvosto-Venäjän 3-vuotispäivänä. Vox.
- Kapitalistinen maailma ja kommunistinen internationale.
- Rahan arvo laskee. S—s.
- Vallankumouksellisen työväenpuolueen tehtävät. Sapiens II.
- Grigori Nikolajevitsh Potanin. H. J. H.
- Maataloudellista pakinaa. Sulo Wuolijoki.
- Lenin kompromissista.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XX: Alkuperäinen sivistys. Ivar Lassy.
- N:o 21, marraskuun 16 p:nä
- Sosialistinen velvollisuus. Henri Barbusse.
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emile Vandervelde.
- Europan ja Amerikan proletariaatille! Unkarin kommunistit.
- Kapitalistinen maailma ja kommunistinen internationale.
- Kansantaloudellisia pakinoita. Karl Rodbertus. Sapiens II.
- Yhteiskuntatieteellisiä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXI: Yleisen seka-avioliiton yhteiskunnalliset perusteet. Ivar Lassy.
- N:o 23, joulukuun 1 p:nä
- Tehdasneuvostot Englannissa. G. D. H. Cole.
- Syndikalismi ja kommunismi.
- Vallankumouksellinen vastoin tahtoaan. I—i.
- Kapitalistinen maailma ja kommunistinen internationale.
- Taiteesta Neuvosto-Venäjällä.
- Kuinka työväen olisi pelastettava porvarillinen yhteiskunta. I— i.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. (Jatk.). Ivar Lassy.
- N:o 24, joulukuun 16 p:nä
- Proletariaatin kansainvälinen liitto. N. Carter.
- 100 vuotta Engelsin syntymästä. Vox.
- Tehdasneuvostot Englannissa. G. D. H. Cole.
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. V. Emile Vandervelde.
- Taiteesta Neuvosto-Venäjällä. I—i.
- Kolme ranskalaista marttyyriä. M. Törmä.
- Engels uskonnosta.
- Bolshevismi vaiko sosialidemokratia?
- Sosiaali-isänmaallisuudesta kommunismiin. Henri Barbussen henkisen kehityksen tie. H. J. H.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. (Jatk.) Ivar Lassy.
- N:o 1, tammikuun 1 p:nä
- Mailmantalous. I—i.
- Nykyinen mailmanrauha. Sapiens II.
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emile Vandervelde.
- »Halki bolshevikkien Venäjän.» I—i.
- Uusi valtiokoneisto. N. Lenin.
- Sosialisoiminen — valtakysymys.
- Vallankumouksen jälkeen — uudelleen vallankumoukseen. Bela Kun.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXII. Ryhmäavion yhteiskunnalliset perusteet. Ivar Lassy.
- N:o 2, tammikuun 15 p:nä
- Sosialistisen valtiotieteen perusteet. I. L.
- »Aseet pois!» —kk—.
- Leninin kirjalliset työt. K—i.
- Sosialisoiminen — valtakysymys. (Jatk.)
- Vakavan puolueen tunnusmerkki. N. Lenin.
- Industrial Workers of the World'in katsantokanta.
- Muuan kuvaus Leninistä.
- Vallankumouksen jälkeen — uudelleen vallankumoukseen. Bela Kun.
- Yhteiskuntatieteellisiä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXIII. Veriheimolaisperheen yhteiskunnalliset perusteet. Ivar Lassy.
- N:o 3, helmikuun 1 p:nä
- Mitä uutta Venäjän vallankumous on luonut. N. Bucharin.
- Neuvostojärjestelmästä eteenpäin. I. L.
- Kansanvalistus ja vallankumous, A. Lunatsharski.
- Viime vuoden kansainvälistä politiikkaa. Karl Radek.
- Vallankumouksen jälkeen — uudelleen vallankumoukseen. Bela Kun.
- Työläiset ja koneet. Karl Marx, Lenin.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXIV. Ryhmäavioliiton suhde yleisempään seka-avioliittoon. Ivar Lassy.
- N:o 4, helmikuun 16 p:nä
- Puolue. Isä.
- Puolueen elimistö. Isä.
- Kristillinen Europa — sattuma. I. L.
- Knmmunistinen puolue ja parlamentarismi.
- Industrial Workers of the World'in katsantokanta. (Jatk.) S.
- Luova vallankumous. E. H.
- Lakkoliikkeet. S.
- Järjestyminen.
- Taloudellisen ja valtiollisen toiminnan yhtenäisyys.
- Ualkoinen ja punainen terrori.
- Yhteiskuntatieteellisiä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXIV. (Jatk.) Ivar Lassy.
- N:o 5, maaliskuun 1 p:nä
- Kristillinen Europa — sattuma. I. L.
- Kommunistinen puolue ja parlamentarismi.
- Tutkielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Kautsky Suomen itsenäisyydestä. Y. S.
- Hyökkäystaktiikasta. N. Buharin.
- Professori Timirjasev. A. Ransome.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXV: Onko koko ihmiskunta kerran elänyt seka-aviossa? Ivar Lassy.
- N:o 6, maaliskuun 16 p:nä
- Kristillinen Europa — sattuma. I. L.
- Imperialistinen ristiriita Englannin ja Amerikan kesken. I—i.
- Tutkielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Kolmannen Internationalen esihistoriasta.
- Kansainliiton Genève-huijaus.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXV (jatk.), XXVI: Avioliiton alkuperä. Ivar Lassy.
- N:o 7, huhtikuun 1 p:nä
- Vandervelde ja valtio. —i.
- Oliko kristinuskon voitto sattuma. S.
- Kristillinen Europa — sattuma. I. L.
- Pankkien kansallistuttaminen. N. Bucharin.
- Tutkielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Jean Jaurès ja sota. R. D.
- Kansainliiton Genève-huijaus. (Jatk.)
- Kutka ovat kommunisteja? Bela Kun.
- Sofistiikka, eklektiikka, dialektiikka. Lenin.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXVI. (Jatk.) Ivar Lassy.
- N:o 8, huhtikuun 16 p:nä
- Valtiollisen vallan vahvistuminen. E. S.
- »Kansallisbolshevismi.» I—i.
- Tuikielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Teollisuus työväen hallittavana.
- Englannin vallankumouksen opetuksia. Elias.
- Bolshevismin tutkijat. Bertrand Russell: The Practice and Theory of Bolshevism. Sapiens II.
- Keski-Aasian kirgiisit. Matkamuistelmia. H. J. H.
- Yhteiskuntatieteellistä.
- Avioliiton kehitysmuodot. XXVI. (Jatk.)
- N:o 9, toukokuun 1 p:nä
- Valtion luonne.
- Työväenluokan pelastus.
- Toveri Ursinille (kuva). Kössi Kaatra.
- Sosialismi. I. L.
- Tutkielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Joukko ja johtajat. Henriette Roland-Holst.
- Diktatuurikysymyksen historiasta. N. Lenin.
- Venäjän kommunistisen puolueen historia. I. W.
- N:o 10, toukokuun 16 p:nä
- Bolshevismi ja demokratia. Anton Pannekoek.
- Sosialistista yhteiskuntaa. J. L.
- Tutkielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Pääoman herruus, työväenluokka ja maalaisköyhälistö. N. Bucharin.
- Tuotannon yhteiskunnallistuttaminen. J. L.
- Diktatuurikysymyksen historiasta. N. Lenin.
- Venäjän kommunistisen puolueen historia. I. W.
- Kapitalistinen Englanti — sosialistinen Venäjä.
- Salomonin viisaus. I. L. — Sapiens II.
- N:o 11, kesäkuun 1 p:nä
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emile Vandervelde.
- Kommunisit ja köyhälistö. Rio.
- Maailmanpula. Julius Lengyel.
- Diktatuurikysymyksen historiasta. N. Lenin.
- Jokapäiväinen elämä neuvosto-Venäjällä. Dr. Alfons Goldschmidt: Moskau 1920. Sapiens II.
- Venäjän kommunistisen puolueen X:s kokous. Karl Radek.
- N:o 12, kesäkuun 16 p:nä
- Tutkielmia kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- H. G. Wells käy Neuvosto-Venäjällä. Sapiens II.
- Vallankumouksen mahdollisuudet Englannissa. Sapiens II.
- Diktatuurikysymyksen historiasta. N. Lenin.
- Bolshevikkijohtajat englantilaisen kuvanveistäjättären mallina. Sapiens II.
- Sosialistin velvollisuudet.
- Maailmanvallankumouksen kysymykset kansainvälisen menshevismin valossa 1. Karl Radek.
- N:o 13, heinäkuun 1 p:nä
- Tutkielma kumouksellisesta taktiikasta. I. L.
- Parlamentarismin luonne ja parlamentarinen taistelu. E. S.
- Kommunismia käytännössä.
- Nykyistä ja tulevaista Venäjän talousjärjestelmässä.
- Millainen Tolstoi oli todellisuudessa.
- Maailmanvallankumouksen kysymykset kansainvälisen menshevismin valossa 2. Karl Radek.
- N:o 14, heinäkuun 16 p:nä
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emile Vandervelde.
- Uusio aviosuhteita kohti. Sapiens II.
- Luokkayhteiskunta ja valtio. N. Lenin.
- Kommunismia käytännössä.
- Punaiset junat Neuvosto-Venäjällä.
- Maailmanvallankumouksen kysymykset kansainvälisen menshevismin valossa 3. Karl Radek.
- N:o 15, elokuun 1 p:nä
- Luokkayhteiskunta ja valtio. (Jatk.) N. Lenin.
- »Yleinen jako» vai toverillinen kommunistinen tuotantoko? N. Bucharin.
- Demokraattinen tasavalta vaiko neuvostotasavalta 1. N. Osinskij.
- Kommunismia käytännössä. (H. N. Brailsfordin mukaan.)
- Englantilaisen taiteilijattaren mietelmiä Neuvosta-Venäjästä. Sapiens II.
- Maailmanvallankumouksen kysymykset kansainvälisen menshevismin valossa 4. Karl Radek.
- N:o 16, elokuun 16 p:nä
- Luokkayhteiskunta ja valtio. N. Lenin.
- Valtio jo vallankumous. Vuosien 1848—1851 kokemus. N. Lenin.
- Ulkomaankaupan kansallistuttaminen. N. B.
- Taistelun näkökanta.
- »Valtiofinanssit» ja rahatalous. N. Bucharin.
- Demokraattinen tasavalta vaiko neuvostotasavalta 2. N. Osinskij.
- Mailman kapitalismin kuolonkamppailu 1. E. S.
- N:o 17, syyskuun 1 p:nä
- Valtio ja vallankumous. Vuosien 1848—1851 kokemus 2. N. Lenin.
- Osanotto tuleviin eduskuntavaaleihin. J. A. L.
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emile Vandervelde.
- Demokraattinen tasavalta vaiko neuvostotasavalta 3. N. Osinskij.
- Mailman kapitalismin kuolonkamppailu 2. E. S.
- Miten lukea 1. Ivar Lassy.
- N:o 18, syyskuun 16 p:nä
- Kansanvaltaisen valtion vararikko. Emile Vandervelde.
- Perisynti. O. W. Kuusinen.
- Valtio ja vallankumous. Vuosien 1848–1851 kokemus 3. N. Lenin.
- Maaliskuun taistelujen opetukset Saksassa. Karl Radek.
- Mailman kapitalismin kuolonkamppailu 3. E. S.
- Miten lukea 2. Ivar Lassy.
- N:o 19, lokakuun 1 p:nä
- Kuoleva liike ja elävä. Kommunisti.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 1. E. Preobrashenski.
- Anarkistinen vai kommunistinenko järjestelmä? N. Bucharin.
- Valtio ja vallankumous 4. N. Lenin.
- Mailman kapitalismin kuolonkamppailu 4. E. S.
- Miten lukea 3. Ivar Lassy.
- N:o 20, lokakuun 1 p:nä
- O. W. Kuusinen.
- Uudet ajat ja vanhat virheet uusissa muodoissa 1. N. Lenin.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 2. E. Preobrashenski.
- Saksan maaliskuun taistelujen opetuksia. Elias.
- Luontaisvero. N. Lenin.
- Mailman kapitalismin kuolonkamppailu 5. E. S.
- Miten lukea 4. Ivar Lassy.
- N:o 21, marraskuun 1 p:nä
- Marx ja Bolshevikit. Franz Mehring.
- Kapitalismin isäntärengit.
- Uudet ajat ja vanhat virheet uusissa muodoissa 2. N. Lenin.
- Leninin teoksia suomeksi. Kosti.
- Teollisuusneuvostoista hyviä kokemuksia. Eli.
- Marxilaisuuden kolme alkulähdettä ja kolme sen perusosaa. Lenin.
- Mitä vastustajamme sanovat.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 3. E. Preobrashenski.
- Miten lukea 5. Ivar Lassy.
- N:o 22, marraskuun 16 p:nä
- Juhlan muistoksi.
- Imperialismi ja kapitalismi 1. N. Lenin.
- Kommunistisen Internatsionaalen toiminnasta.
- Perussyyt Pariisin kommuunin kukistamiseen.
- »Vapaasta» Amerikasta.
- Miten lukea 6. Ivar Lassy.
- N:o 23, jouluk. 1 p:nä
- Edvard Gylling 40-vuotias.
- Teollisuuden kansallistuttaminen. J. L.
- Oikeistososialistit ja Marxilaisuus.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 4. E. Preobrashenski.
- Imperialismi ja kapitalismi 2. N. Lenin.
- Käänne Neuvosto-Venäjän talouspolitiikassa 1. E. Warga.
- Kymmenen teesiä työväen urheilusta. Ivar Lassy.
- N:o 24, joulukuun 16 p:nä
- Sosialistista Aikakauslehteä on tilattava ja levitettävä.
- Suomen Sos.-dem. nuorisoliitto 15-vuotias.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 5. E. Preobrashenski.
- Käänne Neuvosto-Venäjän talouspolitiikassa 2. E. Warga.
- Punaisen Ammatillisen Internationalen ensimäinen maailmankongressi. F. Konar.
- Työläisten teatterista. Sanin.
- Katsauksia
- Metalliherrojen sulku-uhka.
- Sos.-dem. kansanedustajat kavaltaneet armahdusasian.
- Herrasväkeä hermostuttavat.
- Kulunut vuosi.
- Hengen valiot, intelligenssi, mätänee.
- Suurpolitiikan liukkaalla lattialla.
- Hätääntyneet poliitikot.
- II internationaalen vararikkoinen pesä.
- Proletariaatin diktatuurista ja sos.-dem. sosialisoimishuijauksesta.
- Työväen joulukirjallisuutta 1921.
- Joululahjojen ostajain huomioon!
- Kirjallisuutta.
- L. Trotski. Terrorismi ja kommunismi.
- Jack London. Rautakorko
- N:o 1–2, 16 p:nä tammikuuta
- Noskelaisten poltinmerkki.
- Pietarin veripäivän muisto. G. Sinovjev.
- »Vasten virtaa». Kosti.
- Moraalista se riippuu. Kommunisti.
- Vanhat päämäärät — uudet tiet. (Työväen yhteisestä rintamasta.) G. Sinovjev.
- Käänne Neuvosto-Venäjän talouspolitiikassa 3. E. Warga.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 5. E. Preobrashenski.
- Valtiokapitalismi ennen diktatuuria ja sen aikana. E. Pavlovski.
- Vallankumouksellisen traditsionin merkitys. Clara Zetkin.
- Katsauksia.
- Kulunut vuosi Suomessa.
- Suomen. Sos.-dem. Naisliiton X:s edustajakokous.
- Sotarikkauksien romahdusta.
- Valtiokapitalismin laajenemista.
- Ameriikka hallitsee.
- Mitä takeita.
- Georgian hirmuhallitusta huutavat saavat korvilleen.
- Ranskan Kommunistisen Puolueen kongressi.
- Kansainvälinen työttömyys.
- Muistin kehittäminen.
- Kirja-arvosteluja.
- »Vapaussodan» kirjallisuutta
- Uutta kommunistista kirjallisuutta.
- N. Bucharin ja E. Preobrashenski. Kommunismin aapinen.
- O. V. Kuusinen. Työmiehen talousoppia.
- Alfred Lux. Kapitalismista sosialismiin.
- V. Munzenberg. Alas Spartakus!
- N:o 3, 1 p:nä helmikuuta
- Ei tule toista kertaa. Kommunisti.
- Venäjän työväenliikkeen tienraivaaja. (Talvipalatsin räjäyttäjä Stepan Halturin.) Kosti.
- Kansalaissotien upseerikysymys. (Historiallisia havaintoja.) Elias.
- Marxin neuvoja vallankumousnousun lähestyessä. Kosti.
- Työläisten teatterista II. Sanin.
- Katsauksia.
- Suomen Sos. Työväenpuolueen puolueneuvoston kokous.
- Työttömyyshädän lieventäminen.
- Työväen yhteisen rintaman luominen.
- Nenälleen saivat.
- Cannesin vararikko.
- Euroopan »jälleenrakentamiseksi».
- Amsterdami hajoittaa.
- Kirjallisuutta.
- J. Lumivuokko. Kommunisti ammatillisessa liikkeessä.
- Punaisen ammatillisen internationaalen I:n kongressin teesit ja päätökset
- N:o 4, 15 p:nä helmik.
- Yhteinen vaalirintama. Emi.
- Havaintoja Suomen työväen vallankumouksen ulkopolitiikasta. Y. S.
- »Aseet pois työväeltä». (Historiallisia vertailuja) Elias.
- Internationalistien taistelusta sotasosialismia vastaan. (Marodööreista). G. Sinovjev.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 6. E. Preobrashenski.
- Katsauksia.
- Maailman taloudellinen tilanne V. 1921. Spectator.
- Puolueemme tuhoamisyritys.
- Eivät parane puutavara- ja paperimarkkinat.
- Amerikan Työväenpuolueen perustava kokous.
- Pankit romahtelevat.
- Sosialistisen aikakauslehden ystäville.
- Kirjallisuutta.
- Kirjasia luokkataisteluista ja vallankumouksista. Kosti.
- N:o 5, 1 p:nä maaliskuuta
- Kommunistinen Internationaale kolmivuotias.
- Kommunistisen Internationaalen tärkeimmät kehitysasteet. G. Sinovjev.
- Kuollut shovinismi ja elävä sosialismi. (Miten uudistaa Internationaale) N. Lenin.
- Marxin kuvaus ensimäisen internationalen perustamisesta.
- Finanssilaitos proletariaatin diktatuurin aikana 7. E. Preobrashenski.
- Musiikista. Fis.
- Katsauksia.
- Vaalitoiminnan järjestäminen.
- Elinkustannusten aleneminen Suomessa.
- Suomen työttömyys virallisessa valossa.
- »Sosialistien yhteinen rintama» — konferenssi Pariisissa.
- N:o 6, 16 p:nä maaliskuuta
- Kyrre Greppin muistolle. S.
- Työväen politiikan taloudelliset perusteet. I. L.
- Suomen luokkasodan alkuajoilta. A. T—mi.
- Yksityistalous ja vallankumous. H. K.
- Asema Saksan kommunistisessa puolueessa. Ernst Meyer.
- Sosialismin yleismaailmallinen kriisi. Paul Louis.
- Punaisen Ammatillisen Internationalen voima 1. S. Forsheron.
- Valhe, rikos ja väkivalta määrää kansakuntien kohtalot. Sapiens II.
- N:o 7, 1 p:nä huhtikuuta
- Miksi ryöstöretket Itäkarjalaan eivät milloinkaan onnistu. Vanha veteraani.
- Sos.-dem. työläiset ja noskelaispomot. Aukusti.
- Rosa Luxemburgin kautta vallankumouksen taktillisiin probleemeihin 1. A. Varski.
- Eräs tärkeä asiakirja. G. Sinovjev.
- Leipä-, pula-aika ja vallankumous.
- Punaisen Ammatillisen Internationalen voima 2. S. Forsheron.
- Historian opetuksen uudistus Saksassa. Elias.
- N:o 8–9, 1 p:nä toukokuuta
- Bolshevikit ja jesuiitat. Bolsheviki.
- Porvariston vappujuhla. G. Sinovjev.
- Mitä porvarillinenkin tiede on oppinut.
- Rosa Luxemburgin kautta vallankumouksen taktillisiin probleemeihin 2. A. Varski.
- Talonpoikaiston osa kapitalismin luhistumiskaudelia. E. Warga.
- Viisi vuotta sitten. N. Lenin.
- Punaisen ammatillisen internationalen voima 3. S. Forsheron.
- Heidän politiikkansa. Kössi Nomo.
- Kansainvälinen tilanne ja Genuan konferenssi. I. S.
- Sosialistisen Internationalen tila ja tehtävät. N. Lenin.
- Katsauksia.
- Saksan kommunistien toiminta osuuskunnissa.
- Argentina etsii ulospääsyä.
- Varhaisnuorison vastaanottojuhlassa Saksassa. Eno.
- Trotskin uusin teos. Emil H.
- »Marxilaisuuden lipun juurella». Emil H.
- N:o 10, 16 p:nä toukokuuta
- Genuan konferenssi. (Selostus tov. Rakovskin kirjasta »Genuan konferenssin edellä».)
- Maailman vallankumousprosessi ja kommunismin yleismaailmallinen järjestelmä 1. Kirj. N. Buharin.
- Maailman taloudellinen tilanne vuoden ensi neljänneksellä. E. Wargan mukaan.
- Proletariatin yhtenäinen rintama.
- N:o 11, 1 p:nä kesäkuuta
- »Psykologinen hetki». S.
- Kansanvalta ja diktatuuri 1. Pouttu.
- Verotuskysymys ja veropolitiikka 1. E. Varga.
- Maailman vallankumousprosessi ja kommunismin yleismaailmallinen järjestelmä 2. N. Buharin.
- Sota ja Venäjän sosialidemokraattinen työryhmä. G. Sinovjev.
- Sosialistinen työväki käy vaalitaisteluun.
- Kommunististen ja sosialististen ylioppilaiden kongressi.
- Punaisen Ammatillisen Internationalen II kongressi.
- N:o 12–13, heinäkuun 1 p.
- Eduskuntatyötä valmisteltava.
- Miten Suomen porvaristo on järjestelmällisesti lahjonut sosialidemokraattisia johtoherroja (ja miten he yksityisetunsa takia ovat kapitalistiseen talousjärjestelmään sidotut).
- Uudet suunnat Norjan työväenliikkeessä (Norjalaisia puoluetovereita haastattelemassa). Homo.
- Genuan konferenssi ja maailmantalouden tilanne huhtikuulla 1922. E. Varga.
- Maailman vallankumousprosessi ja kommunismin yleismaailmallinen järjestelmä 3. N. Buharin.
- Vallankumouksellisen työväenpuolueen suhde demokraattisiin puolueisiin (Marxin mukaan).
- Kansanvalta ja diktatuuri 2. Pouttu.
- Verotuskysymys ja veropolitiikka 2. E. Varga.
- Uusia avioliittomuotoja kohti. A. Kollontay.
- Työläiselämää vaiherikkaina vuosina (Luokkasodan vaiheita Kymin seuduilla). A. Hynninen.
- Konrad Lehtimäen viimeisimmät kirjalliset työt. Ambrosius.
- Internationaale.
- Sekavuus Ranskan veljespuolueessa.
- Kirjallisuutta.
- Neuvostohallituksen virallinen julkaisu (»Punainen kirja») Itä-Karjalan »noususta».
- N:o 14, heinäk. 16 p.
- Yhteisrintama työväenpuolueen sisällä.
- Norjan Työväenpuolue nykyhetkellä. Henkilökuvauksia 1.
- Heinäkuun päivät Pietarissa 1917. Kosti.
- Verotuskysymys ja veropolitiikka 3. E. Varga.
- Valistustyö Saksan Kommunistisessa Puolueessa.
- Uusia avioliittomuotoja kohti 2. A. Kollotay.
- Internationaale.
- Norjan Työväenpuolueen reformistinen taktiikka.
- Bulgarian Kommunistinen Puolue.
- N:o 15, elokuun 1 p. 1922
- Norja ja Suomi.
- Norjan Työväenpuolue nykyhetkellä. Henkilökuvauksia 2.
- Uusia avioliittomuotoja kohti 3. A. Kollontay.
- Järjestelmällisen kirjanpidon merkitys kapitalismin kehitykselle.
- Neuvosto-Venäjän teatteriolot. I. Yleisiä huomioita ja huomautuksia.
- Kirjeenvaihtoa.
- Urheiluharrastus ja työväenpuolue. Pekka Pirskanen.
- »Uusia avioliittomuotoja kohti».
- Internationale.
- Norjan työväenpuolueen puolueneuvoston päätökset.
- N:o 16, elokuuta
- Luokka, puolue ja johtajat. N. Bucharin.
- Maailman taloudellinen tilanne. E. Varga.
- Marx ja kaunokirjallisuus.
- Uusia avioliittomuotoja kohti 4. A. Kollontay.
- Neuvosto-Venäjän teatteriolot. II. Uusi teatteri. Quidquid.
- Kirjeenvaihtoa.
- Uusia avioliittomuotoja kohti.
- De rebus omnibus et nonnullis aliis. A. Jyrkkä.
- Internationale.
- Selkkaukset Tanskan kommunistisessa puolueessa.
- Kansanvaltaisuuden vararikko Italiassa.
- N:o 17, syyskuun 1 p.
- Eräs »ikiliikkujan» keksijä.
- Haagin konferenssin luonne. Arthur Rosenberg.
- Neuvostovenäjän taloudellinen tilanne. Pierre Pascal.
- Unkarin ammatillinen liike. Albert Kiraly.
- Lenin Suomen kysymyksestä 1.
- Engelsin vallankumousopetuksia 1. [Y. S.]
- Venäjän kirjailijat ja vallankumous.
- N:o 18, syyskuun 16 p.
- Eduskunnallisen toimintamme marxilainen sisältö.
- Miten ratkaistava puolueemme maatalousohjelma? 1. Antti Kaarne.
- Lenin Suomen kysymyksestä 2. Y. S.
- Engelsin vallankumousopetuksia 2. [Y. S.]
- Emile Zola. Helge Halme.
- Asiakirjoja puolueemme alkuhistoriasta.
- Kirjevaihtoa.
- Taavi Tainio ja Pietarin suomalaiset kommunistit. I. Kana.
- N:o 19, lokakuun 1 p.
- Internationalekysymys. I. L.
- Kansainvälinen asema. O. W. Kuusinen.
- Miten ratkaistava puolueemme maatalousohjelma? 2. Antti Kaarne.
- Engelsin vallankumousopetuksia 3. Y. S.
- Maatyöväen ja talonpoikain järjestäytyminen Saksassa 1. Y. S.
- Työläisistä tietoniekkoja! Apuopettaja.
- Pakinaa elämästä ja kuolemasta. L.
- Kirjeenvaihtoa.
- Voiko työläinen uskoa jumalaan?
- N:o 20, lokakuun 16 p.
- »Lex Kallio.»
- Suhteemme Suomen ruotsalaisiin.
- »Työväenhallitus.» Y. S.
- Olav Scheflo politikkona.
- Maatyöväen ja talonpoikain järjestäytyminen Saksassa 2. Y. S.
- Karjalan suomenkielinen puolueneuvosto-koulu. Onni Tuomi.
- Jälleenrakennustyö Neuvosto-Venäjällä. I. Kana.
- Olav Scheflo eduskuntaryhmästämme. Homo.
- Kirjevaihtoa.
- »Taavi Tainio ja Pietarin suomalaiset kommunistit.»
- »Voiko työläinen uskoa jumalaan?»
- Pilakuva Arthur Hendersonista.
- N:o 21, marraskuun 1 p.
- Neuvosto-Venäjän työväenvallankumouksen viisivuotismuisto.
- Suuntaviivoja veropolitiikallemme.
- Kansallisuuskysymys ja proletarinen vallankumous (Engelsin mielipiteitä). I. L.
- »Sosialismi ja uskonto» (Mitä Lenin siitä sanoo).
- Kirjevaihtoa.
- »Kansallisvihako luokkataistelun palvelukseen?»
- »Herra Väinö Hakkila». Haka.
- Kirjallisuutta.
- Trotskin uusi kirja »Sota ja vallankumous».
- Ultra.
- N:o 22, marraskuun 16 p.
- Neuvosto-Venäjä ja kansainvälinen kapitalismi. I. L.
- Suomen Sos. -dem. puolue ja Wienin Internationale. I. L.
- Luokkataistelu kunnanvaltuustoissa. I. Pentti Pouttu.
- Työväen taideharrastuksista. (Ivar Lassyn puhe Helsingin Työväen Teatterin juhlailtamassa Helsingin Työväentalolla 2. XI. 1922.)
- Sananen tanssista työväeniltamissa. I. L.
- Kirjevaihtoa.
- »Kansalliskiihkoonko takaisin?» Suomalainen.
- Kirjallisuutta.
- I. Wardin. »Menshevikkipuolue Venäjän vallankumouksessa.» I. L.
- N:o 23, joulukuun 1 p.
- Kominternin kongressin päätyttyä. I. L.
- Suomen Sos.-dem. puolue ja Wienin Internationale. I. L.
- Miksi Venäjän suuri vallankumous on ikimuistoinen maailmanhistoriassa. G. Sinovjev.
- Luokkataistelu kunnanvaltuustoissa. II. Pentti Pouttu.
- Kirjeenvaihtoa.
- »Suhteemme Suomenruotsalaisiin». Kurikka.
- Ei kansallisuustaistelua, vaan luokkataistelua! I. L.
- Kirjallisuutta.
- Eräs Andersen-Nexön aikaisempi teos. S.
- Martin Andersen-Nexö. »Tyhjien paikkojen matkustajat».
- N:o 24, joulukuun 16 p.
- Uskonnonvapautta kohti. E. Rissanen.
- Suomalaisten osanotto Venäjän vallankumousliikkeisiin. Y. S.
- Luokkataistelu kunnanvaltuustoissa. III (loppu). Pentti Pouttu.
- Kirjevaihtoa.
- »Valtiollinen vallankumous» ja »Yhteiskunnallinen vallankumous». Kurikka.
- Vastaukseksi. I. L.
- Kirjallisuutta.
- Henkinen elämä Neuvosto- Venäjällä. W. Serge.
- I. Wardin. Menshevikien osuus Venäjän vastavallankumoukseen.
- N:o 1, tammik. 15 p.
- Osuustoimintaliike Kommunistisen Internationalen viitoittamalle tielle.
- Väittely diklatuurikysymyksestä. L.
- Kominternin 4:n kongressin päätöslauselma osuustoimintakysymyksestä.
- Kommunistisen Nuoriso-Internationalen III maailmankongressin tulokset.
- Kommunistinen Internationale ja Kommunistinen Nuorisointernationale.
- Komnternin toimeenpanevan komitean uudestijärjestely ja vastainen toiminta.
- Näyttämö ja luokkataistelu. Rudolf Franz.
- Syndikalistisen Internationalen perustaminen.
- Työväenliike ulkomailla.
- Norjan puoluekriisi.
- Petosta valmistellaan.
- Kirjallisuutta.
- K. Aradiri. Maailmansodan opetukset. Kosti.
- N:o 2, helmik. 15 p.
- Voittomme edellytys. A. K.
- Kommunistisen Internationalen taktiikasta.
- Johdatus Kommunistisen Internationalen toisen kongressin maatalousteesien käytäntöönsovelluttamiseen.
- Maatalouskysymys. E. Varga.
- Työväenluokan voitonvarmuus.
- Kirjallisuutta.
- Karl Marx ja Friedrich Engels. Kommunistinen Manifesti.
- N:o 3, maalisk. 15 p.
- Karl Marx.
- Oikeasta renkaasta 1. O. W. Kuusinen.
- Karl Marxin materialistinen historiankäsitys. N. Lenin.
- Marx taloudellisena tutkijana. Herman Duncker.
- Marxilainen dialektiikka. Karl Korsch.
- Kommunistien tehtävä ammatillisessa liikkeessä 1. (Neljännen maailmankongressin teesit.)
- Norjan Työväenpuolueen kongressi. W. Kolarow.
- N:o 4, huhtik. 15 p.
- Veli Vatanen.
- Oikeasta renkaasta 2. O. W. Kuusinen.
- Dialektisen materialismin metoodi. V. Adoratski.
- Kommunistien tehtävä ammatillisessa liikkeessä 2. (Neljännen maailmankongressin teesit.)
- Kommunistisen strategian ja taktiikan peruskäsitteet 1. I. Stalin.
- N:o 5, toukokuu
- Kommunististen puolueiden valistustoiminta. (Neljännen maailmankongressin päätöslauselma.)
- Luokkiin jakautuminen kapitalistisissa maissa.
- Päätöslauselma Versaillesin rauhansopimusta koskevasta kysymyksestä. (Hyväksytty 4 maailmankongressissa.)
- Venäjän vallankumous. (Neljännen maailmankongressin päätöslauselma.)
- Proletaarinen Venäjän avustus. (Neljännen maailmankongressin päätöslauselma.)
- Ohjesäännöt Idän kysymyksestä. (Hyväksytty 4 maailmankongressissa.)
- Päätöslauselma neekerikysymyksestä.
- Kommunistisen strategian ja taktiikan peruskäsitteet 2. [I. Stalin.]
- N:o 6, kesäkuu
- Suomen Työväenpuolueen perustava kokous.
- Piirijärjestöjen toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen.
- Maatalouskysymys.
- Yhteisrintamakysymys.
- Suhteemme muihin työväen järjestöihin.
- Puolueen vaikutuksen vahvistaminen työväen ammatillisessa yhteisjärjestössä.
- Suhde osuustoimintaliikkeeseen.
- Ruotsinkielinen puoluetyö.
- Toiminnan järjestäminen veronylkemistä vastaan.
- Päätöslauselma Sahalinin saaresta. (Hyväksytty 4 maailmankongressissa.)
- N:o 7, heinäkuu
- Ammattiyhdistysliike nykyisessä vaiheessaan. I. Esa J.
- Kominternin Laajennetun T. K:n täysi-istunnon tulokset. G. Sinovjev.
- Työläisten ja talonpoikien hallitus. (Kominternin Laajennetun TpK:n päätöslauselma.)
- Fascismista. (Kominternin Laajennetun TpK:n päätöslauselma.)
- Osuustoimintakysymys. (Kominternin Laajennetun TpK:n päätöslauselma.)
- Kommunistien suhteesta uskontoon. (Kominternin Laajennetun TpK:n päätöslauselma.)
- Norjan kysymys. (Kominternin Laajennetun TpK:n päätöslauselma.)
- Kominternin ohjelma.
[1] Tauno Saarela: Suomalaisen kommunismin synty, s. 129. KSL, 1996. Toim.
[1a] Emt. s. 504 (liite 7). Lassyn käyttämiä nimimerkkejä olivat Ambrosius, Homo, I. L., I. L. M. (yhteiskirjoitukset Lauri Letonmäen kanssa), L—y, Martius, Sapiens, Sapiens II ja Vasemmistomies. Toim.
[2] Emt., s. 135. Toim.
[3] Emt., s. 129. Toim.
[3a] Sosialistinen aikakauslehti, N:o 1/1919, s. 1. Toim.
[4] Suomalaisen kommunismin synty, s. 129. Toim.
[5] Emt. Toim.
[6] Emt., s. 336–338. Toim.
[7] Emt., s. 342. Toim.
[8] Emt., s. 338. Toim.
[9] Emt., s. 353. Toim.
[10] Emt., s. 354. Toim.