Stalinismin johtaminen bolsevismista tai marxilaisuudesta on täysin samaa, kuin laajemmassa mielessä vastavallankumouksen johtaminen vallankumouksesta. Tämän kaavan mukaisesti on aina liikkunut liberaalis-konservatiivinen ja myöhemmin reformistinen ajattelu. Vallankumoukset ovat aina – yhteiskunnan luokkarakenteen vuoksi – synnyttäneet vastavallankumouksia. Eikö tämä osoita, kysyy järkeilijä, että vallankumouksellisessa metodissa on jokin sisäsyntyinen vika? Liberaalit ja reformistit eivät kuitenkaan ole tähän asti pystyneet keksimään »taloudellisempaa» menetelmää. Joskaan ei ole helppoa tosiasiassa rationalisoida elävää historiallista prosessia, on kuitenkin aivan helppoa tulkita rationalistisesti sen aaltoilua, johtamalla loogisesti stalinismi »valtiososialismista», fasismi marxilaisuudesta, taantumus vallankumouksesta, siis antiteesi teesistä. Anarkistinen ajattelu tällä niin kuin monilla muillakin alueilla on liberaalin rationalismin panttivanki. Aidon vallankumouksellinen ajattelu on mahdotonta ilman dialektiikkaa.
— Lev Trotski: Stalinismi ja bolsevismi (1937)