Werner Sombart: Sosialismi ja sosialinen liike

Julkaistu: Saksankielinen alkuteos »Sozialismus und soziale Bewegung» 1896
Suomennos: J. K. Kari
Lähde: »Sosialismi ja sosialinen liike». Helsinki, kustannusosakeyhtiö Otava 1908. Vihtori Kososen kirjapaino
Skannaus: Työväenliikkeen kirjasto
Oikoluku, HTML: Joonas Laine

Sisällysluettelo:

Suomentajan alkulause.
Viidennen painoksen alkulause.
Johdanto. Mitä on sosialismi ja sosialinen liike?
- Sosialismi, sosialinen liike ja sosialinen luokka. — Eri yhteiskuntaluokat. — Ammatti ja luokka. — Valtiollinen puolue ja luokka. — Kapitalismin luonne. — Porvarikunta. — Proletariati. — Sen kokoonpano. — Sen sisin luonne. — Nykyaikaisen sosialisen liikkeen psykologiset juuret. — »Sosialismi ja sosialinen liike» -käsitteen määrääminen. — Tämän esityksen tehtävä.

ENSIMÄINEN OSA. SOSIALISMI.
- Ensimäinen luku: Nykyaikaisen sosialismin perusaatteet.
  - Klassillinen taloustiede ja sen esiintyminen kirjallisuudessa. — Reformatorinen ja revolutionärinen sosialinen kirjallisuus. — Uudistajat. — Taantumuksellinen kirjallisuus. — Sosialistinen kirjallisuus. — Sosialistisen kirjallisuuden yhteiset piirteet: onnen kaipaus. — työn jumaloiminen. — radikalinen demokratismi. — usko sosialisen järjestelmän valtavaan voimaan. — mammonanpalveluksen ja yksityisomistuksen arvostelu. — Sosialistista järjestelmää koetetaan muodostaa sen suhteen mukaan, missä se on omistuskysymykseen siinä vallitsevan erilaisen hengen mukaan.
- Toinen luku: Rationalinen sosialismi.
  - Vanhemmat sosialistiset järjestelmät ovat kahdeksannentoista vuosisadan yhteiskuntafilosofian lapsia. — Niiden perusaatteet: optimistinen metafysika. — usko yhteiskunnan luonnolliseen järjestykseen (ordre naturel). — sen intellektualismi ja rationalismi. — »Valistuttamisen» arvo propagandakeinona. — puheen ja kirjoituksen kautta. — esimerkin kautta. — Vastenmielisyys kaikkiin väkivaltaisiin keinoihin. — kaikkeen politikaan. — Minkätähden vanhemmat sosialistit ovat »utopisteja»?. — He halveksivat vastustajain voimaa. — ja arvostelevat oman voimansa liian suureksi. — Heidän pilventakaiset haaveensa. — Anarkismikin on kahdeksannentoista vuosisadan rationalistisen filosofian laillinen perillinen. — Sekin erottaa »luonnollisen» järjestyksen yhteiskunnan positivisesta järjestyksestä. — Sekin ihailee järkeä. — Sekin luottaa propagandan voimaan. — Sen uusin muoto: teon propaganda. — Anarkismin suhde väkivallan käyttämiseen historiassa. — Hirmuhallituksen merkitys, sen henkinen isä Robespierre.
- Kolmas luku: Historiallisen sosialismin alku.
  - Tieteen yleinen »historiallinen» ja »realistinen», rationalismia vastaan tähdätty suunta yhdeksännentoista vuosisadan alussa. — Valtiollisen elämän arvostelu. — Uusi valtio- ja yhteiskuntateoria. — Siitä johtuva käytännöllinen tulos. — Sen yhteys sosialistisen aatemaailman kanssa. — Louis Blanc, Lorenz von Stein. — Karl Marx: hänen elämäkertansa. — hänen luonteensa. — hänen työnsä. — Kommunistinen manifesti. — Sen aatteitten arvostelu. — Sosialistisen päämäärän välttämättömyys. — Luokkataistelu. — Marxin oppien merkitys sosialismin ja sosialisen liikkeen kehitykselle. — Yhteenveto. —
- Neljäs luku: Marxilaisuuden arvostelu.
  - Ennakkohuomautus: Yleinen kuvaus marxilaisuuden arvostelusta.
  - I. Kaksinaisluonne-teoria eli orava rauhanhäiritsijänä.
    - Esitykseni edellisissä painoksissa. — »Kaksinaisluonne-teoria» ja sen vastustaminen. — Epäilyksiä sen oikeudesta. — Engels Marxia vastaan. — Marxin oppien epämääräisyys. — Sen todistaa »proletariatin diktaturiteoria».
  - II. Kapitalistisen kehityksen teoria.
    - Marxin evolutioniteoria. — Sen arvostelu. — 1. keskittymis- (konsentrationi-) teoria. — 2. yhteiskunnallistuMis- (sosialiseraus-) teoria. — ovatko sosialismin edellytykset jo toteutuneet?. — 3. akkumulationiteoria. — 4. kurjistumisteoria. — 5. romahdusteoria.
  - III. Irti-Marxista-liike.
    - Sosialismin erottaminen tieteestä. — Sosialismi ja maailmankatsomus. — Sosialismin suhde uskontoon. — Idealismin ikävöitseminen. — Marxilaisuuden köyhyys tässä suhteessa. — Ihanteellisuus ja kehitysoppi. — Sosialisen teoretikon ja politikon erilaiset katsantokannat. — Ihanne ja ohjelma. — Irti-Marxista-liike ja idealistinen vastavaikutus. — Nykyaikaisen sosialismin keskeneräisyys.

TOINEN OSA. SOSIALINEN LIIKE.
- Ensimäinen luku: Sosialisen liikkeen esihistoriasta.
  - Mitä sosialisen liikkeen »esihistorialla» tarkoitetaan? — Köyhälistön osanotto porvarillisiin vallankumouksiin. — Vuoden 1789 vallankumous. — Vuoden 1793 vallankumous. — Vallankumoukset vuosina 1830, 1832, 1848. — Proletarisen liikkeen alku. — Taistelu työnantajia, koneita ja tehtaita vastaan. — Taistelu liberalista oikeusjärjestystä vastaan. — Saksan työväenliike vuonna 1848. — Ensimäiset ammatilliset ja osuuskunnalliset järjestymiskokeet. — Kartistiliike Englannissa.
- Toinen luku: Kansallisten omituisuuksien kehittyminen.
  - Alkuhuomautus: Sosialisen liikkeen kolme kansallisia perusmuotoa.
  - I. Englantilainen perusmuoto.
    - Englantilainen työmies luopuu sosialismista kartistiliikkeen lakattua. — Nykyaikaisen ammattiyhdistyksen synty ja nykyaikaisen ammattiyhdistyspolitikan periaatteet. — Nykyaikaisen kulutusosuuskunnan synty. — Tämän kehityksen syyt. — Idealistinen selitysyritys. — Realistinen selitys. — Englantilainen perusmuoto uudistuu Yhdysvaltojen työväenliikkeessä.
  - II. Ranskalainen perusmuoto.
    - Ranskan sosialisen liikkeen tunnusmerkit: sen herkkyys. — faktionismi, klubismi, putsismi. — Ranskan sosialisen liikkeen historia. — Vallankumouksellinen henki. — Sosialististen puolueitten historia. — Sosialisen liikkeen ominaisuudet johtuvat kansan luonteesta ja sen historiasta.
  - III. Saksalainen perusmuoto.
    - Sosialisen liikkeen kulku Saksassa. — Ferdinand Lassalle. — Marxilainen henki valtaa liikkeen Lassalien kuoleman jälkeen. — Erfurtin ohjelma. — Saksan sosialidemokratian taipumus parlamentarismiin. — Saksan sosialisen liikkeen ominaisuudet johtuvat liikkeen perustajan luonteesta. — Saksan kansanluonteesta. — aikakauden vallitsevista oloista. — Vapaamielisten puolueitten kykenemättömyys. —
- Kolmas luku: Yhtäläistymispyrkimys.
  - Alkuhuomautus: Käsityskantani arvostelua.
  - I. »Kaikkien maiden köyhälistö, liittykää yhteen!»
    - Kansainvälisen työväenliikkeen alku. — Kansainvälisen työväenliiton (Internationalen) perustaminen. — Marxin henki täyttää sen. — Vastustus jäsenten keskuudessa. — Mikael Bakunin. — Internationalen hajoaminen. — »Vanhan» Internationalen historiallinen merkitys. — N. s. »uusi» Internationale. — Sen omituisuudet. — Kansainvälisten sosialististen kongressien ulkonainen kuva. — Niiden sisällinen luonne. — Kansainvälinen sosialistinen toimisto. — Ammattiyhdistysten kansainvälinen järjestö. — Kansainväliset ammattiyhdistyssekretariatit.
  - II. Sosialidemokratisen politikan periaatteet.
    - 1. Kansainvälisyys.
      - Kansainvälisyys nykyaikaisen sosialisen liikkeen yleinen ilmiö. — Proletarisen kansainvälisyyden henki. — Chauvinismin ja imperialismin vastustaminen. — Pariisin kongressin päätös 1900. — Amsterdamin kongressin 1904. — Keskustelut 16. kansainvälisessä kaivosmiesten kokouksessa 1905. — Proletarisen »antinationalismin» syyt, ennen ja nyt. — Sosialismi ja nationalismi eivät ole vastakohtia. — Sosialistisen nationalismin tunnusmerkit. — Valtiollinen ja »sivistyksellinen» isänmaallisuus. — »Kansallinen sosialismi». — Myönnytykset vallitsevalle järjestelmälle. — Saksan sosialidemokratian »chauvinismi». —
    - 2. Sisäpolitinen ohjelma.
      - Pariisin kongressin päätös v. 1900 määrittelee sosialidemokratian politikan. — Tämän politikan yksityiskohdat. — Toisin ajattelevat suljetaan pois. — Nykyisen sosialidemokratisen ohjelman muodostuminen. — Sosialistisen likkeen kolme toimintamuotoa. — »Itseavustus» ja »sosialismi» eivät ole vastakohtia. — Todelliset ja näennäiset vastakohdat sosialidemokratiassa. — »Revisionismin» merkitystä liioitellaan. — Erilaisia arvosteluja nykyisestä asemasta. — Käsitteen ja elämän välinen vastakkaisuus. — Teoretikojen ja käytännön miesten välinen vastakkaisuus.
- Neljäs luku: Sosialinen liike yksityisissä maissa.
  - I. Saksa.
    - Sosialidemokratia proletariatin edustaja. — Sen kumouksellisvastainen politika. — Sosialidemokratian sisälliset ristiriidat. — Saksan ammattiyhdistysliikkeen kehitys. — Osuuskuntaliike ja työväestö.
  - II. Ranska.
    - Tottumus parlamentarismiin. — Sosialististen puolueitten uusin historia. — Ammattiyhdistysliike. — Osuuskuntaliike Ranskassa.
  - III. Englanti.
    - Englannin työväestö luopuu puhtaasta manchesterilaisuudesta. — New-unionismi. — Ammattiyhdistysliikkeen merkitys vähenee. — Vihamielisyys ammattiyhdistyksiä vastaan. — Seisahdus ammattiyhdistysliikkeen kehityksessä. — Sosialismin historia Englannissa. — »Labour Representation Committeen» perustaminen v. 1900. — Parlamenttivaalit vuonna 1906. — Kunnallissosialismi.
  - IV. Australia.
  - V. Belgia.
  - VI. Tanska.
  - VII. Hollanti.
  - VIII. Italia.
  - IX. Norja.
  - X. Itävalta-Unkari.
  - XI. Venäjä.
  - XII. Ruotsi.
  - XIII. Sveitsi.
  - XIV. Amerikan Yhdysvallat.

Loppumietteitä.
- Kaikkien sosialististen pyrintöjen tähänastinen tulos on joukkoliike. — Sosialinen liike on välttämätön — ja välttämätön sellaisena, jommoisena se ilmestyy. — Luokkataistelun luonne. — Nykyhetken työn merkitys: »sosialinen reformi». — Sosialidemokratian suhde porvarillisiin puolueisiin. — Saksan sosialidemokratian heikkous. — Luokkataistelu tunteen ja siveellisyyden kannalta. — Sosialisen taistelun muoto. — Lause »taistelu on kaiken isä» pitää osittain paikkansa.