Tämän painoksen esipuhe minun on valitettavasti allekirjoitettava yksin. Marx, mies jolle Euroopan ja Amerikan koko työväenluokka on suuremmassa kiitollisuudenvelassa kuin kenellekään muulle, lepää Highgaten hautausmaalla, ja hänen haudallaan kasvaa jo ensimmäinen ruoho. Hänen kuolemansa jälkeen ei voi olla enää puhettakaan »Manifestin» uusimisesta tai täydentämisestä. Sitä tarpeellisempana pidän tässä todeta selvästi vielä kerran seuraavaa.
Kautta koko »Manifestin» kulkeva perusajatus, että kunkin historiallisen ajanjakson taloudellinen tuotanto ja siitä välttämättä johtuva yhteiskuntarakenne muodostavat perustan tämän ajanjakson poliittisen ja henkisen elämän historialle; että tämän mukaisesti koko historia on ollut (maan alkukantaisen yhteisomistuksen hajoamisen jälkeen) luokkataistelujen historiaa, riistettyjen ja riistävien, hallittujen ja hallitsevien luokkien välisten taistelujen historiaa yhteiskunnallisen kehityksen eri asteilla ja että tämä taistelu on nyt saavuttanut asteen, jolla riistetty ja sorrettu luokka (proletariaatti) ei voi enää vapauttaa itseään sitä riistävästä ja sortavasta luokasta (porvaristosta) vapauttamatta samalla ainiaaksi koko yhteiskuntaa riistosta, sorrosta ja luokkataistelusta — tämä perusajatus on lähtöisin ainoastaan ja yksinomaan Marxilta.[11]
Olen sanonut tämän jo monesti mutta juuri nyt on tarpeen, että se lausutaan myös itse »Manifestin» esipuheessa.
F. Engels
Lontoossa 28. kesäkuuta 1883
(Julkaistu kirjassa »Das Kommunistische Manifest». Holtingen–Zürich 1883.)
[11] Englanninkielisen käännöksen esipuheessa [Marx–Engels. Werke. Dietz Verlag Berlin, Bd. 21, S. 357–358] kirjoitin: »Tätä ajatusta, jolla minun käsittääkseni on historiatieteelle samanlainen merkitys kuin Darwinin teorialla biologialle, me molemmat olimme jo useampien vuosien ajan ennen vuotta 1845 vähitellen lähestyneet. Kuinka pitkälle minä olin itsenäisesti päässyt tähän suuntaan, näkyy parhaiten teoksestani Työväenluokan asema Englannissa [Marx–Engels. Werke, Bd. 2, S. 225–506]. Kun sitten keväällä 1845 taas tapasin Marxin Brysselissä, oli hänellä tuo ajatus jo valmiiksi kehiteltynä, ja hän esitti sen minulle melkein yhtä selväpiirteisesti kuin olen sen nyt tässä toistanut.» (Engelsin huomautus vuoden 1890 saksankieliseen painokseen.)