Yrjö Mäkelin

Työväen vaaliopas

1906

Julkaistu: 1906
Lähde: »Työväen vaaliopas». M. V. Vuolukan kustannuksella, Tampereella 1906
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine

Vaalilaki.

Vahvistettu Pietarhovissa, 20 p:nä heinäkuuta 1906.

Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä, Pietarhovissa ollessaan 7 (20) p:nä heinäkuuta 1906 suvainnut armossa vahvistaa seuraavan vaalilain Suomen Suuriruhtinaanmaalle:^[1]

1 luku.

Vaalipiireistä ja vaaliviranomaisista.

1 §.

Edustajain valitsemista varten valtiopäiville on Suomenmaa jaettu seuraaviin vaalipiireihin:

1. Uudenmaan läänin vaalipiiri;

2. Turun läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää Ahvenanmaan, Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön, Halikon ja Maskun kihlakunnat;

3. Turun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Ulvilan, Ikaalisten, Tyrvään ja Loimaan kihlakunnat;

4. Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Tammelan, Hauhon ja Hollolan kihlakunnat;

5. Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Pirkkalan, Ruoveden ja Jämsän kihlakunnat;

6. Viipurin läänin läntinen vaalipiiri, joka käsittää Kymin, Lappeen ja Rannan kihlakunnat;

7. Viipurin läänin itäinen vaalipiiri, johon kuuluvat Jääsken, Äyräpään, Käkisalmen, Kurkijoen, Sortavalan ja Salmin kihlakunnat;

8. Mikkelin läänin vaalipiiri;

9. Kuopion läänin läntinen vaalipiiri, joka käsittää Rautalammin, Kuopion ja Iisalmen kihlakunnat;

10. Kuopion läänin itäinen vaalipiiri, johon kuuluvat Liperin, Ilomantsin ja Pielisjärven kihlakunnat;

11. Vaasan läänin itäinen vaalipiiri, joka käsittää Laukaan ja Kuortaneen kihlakunnat;

12. Vaasan läänin eteläinen vaalipiiri, johon kuuluvat Ilmajoen kihlakunta sekä Korsholman kihlakunta paitsi Ylistaron ja Isonkyrön kunnat;

13. Vaasan läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Ylistaron ja Isonkyrön kunnat Korsholman kihlakuntaa sekä Lapuan ja Pietarsaaren kihlakunnat;

14. Oulun läänin eteläinen vaalipiiri, joka käsittää Saloisten, Haapajärven ja Kajaanin kihlakunnat sekä Oulun maalaiskunnan, Oulunsalon, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Temmeksen, Tyrnävän, Muhoksen ja Utajärven kunnat Oulun kihlakuntaa;

15. Oulun läänin pohjoinen vaalipiiri, johon kuuluvat Kemin kihlakunta sekä Kuivaniemen, Iin, Haukiputaan, Kiimingin, Ylikiimingin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnat Oulun kihlakuntaa; sekä

16. Lapin vaalipiiri, joka käsittää Lapin kihlakunnan.

Kaupunki luetaan kuuluvaksi siihen vaalipiiriin, johon sen ympärillä oleva maaseutukin.

Ensinmainituissa viidessätoista piirissä valitaan välittömillä ja suhtteellisilla vaaleilla satayhdeksänkymmentäyhdeksän edustajaa, jotka jaetaan eri vaalipiirien kesken näiden hengillepantujen asukkaiden lukumäärän mukaan. Jaon toimittaa senaatti joka kymmenes vuosi, ja se julkaistaan asetuskoelmassa.

Lapin vaalipiiri valitsee yhden edustajan sillä tavoin, kuin 53 §:ssä sanotaan.

2 §.

Jokaista vaalipiiriä varten on hyvissä ajoin ennen edustajanvaalia asetettava viisijäseninen keskuslautakunta, joka pitää kokouksensa siinä kaupungissa, jossa läänin hallitus sijaitsee. Viidennentoista vaalipiirin keskuslautakunta on kuitenkin myös kuudennentoista piirin keskuslautakuntana.

Keskuslautakuntaan valitsee senaatti puheenjohtajan ja kaksi jäsentä ynnä yhden varajäsenen, sekä sen kaupungin valtuusto, jossa lautakunnan kokoukset pidetään, kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen; ja kestää heidän toimintakautensa kunnes uusi lautakunta on valittu.

keskuslautakunta ottaa avukseen sihteerin, tarpeelliset laskijat sekä muun henkilökunnan.

3 §.

Edustajanvaali toimitetaan joka kunnassa tahi, jos kunta on jaettu useampiin äänestysalueisiin, kussakin sellaisessa alueessa.

Jos maalaiskunnan asukasluku on suurempi kuin tuhatviisisataa, pitää kunnallislautakunnan jakaa kunta äänestysalueisiin sellaisen perusteen mukaan, että kunnan alueen asukasluku, elleivät paikallisolot ole esteenä, on enintään tuhat viisisataa ja että alue samalla muodostaa yhtäjaksoisen ja kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan kuntaa. Niinikään tulee maistraatin jakaa kaupunki, jossa on enempi kuin kolmetuhatta asukasta, riittävän useaan äänestysalueeseen.

Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin ylempänä on sanottu, jaettakoon sekin äänestysalueisiin, kun kunnallislautakunta taikka maistraatti katsoo sen tarpeelliseksi.

Kunnallislautakunnan tai maistraatin tekemää jakoa noudatettakoon, vaikka päätöksestä onkin valitettu, kunnes valituksen johdosta annettu päätös on saanut lainvoiman.

Kunta antaa käytettäväksi vaalihuoneuston kussasin äänestysalueessa.

4 §.

Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnallislautakunnan sen vuoden tammikuun alussa, jona kolmivuotisaika viime edustajanvaaleista lukien päättyy, edustajanvaalin toimittamista varten kunnassa asettaa vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Jos Keisarin ja Suuriruhtinaan määräyksestä uudet vaalit on toimitettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilautakunta edustajanvaalien jälkeisen vuoden tammikuussa.

Jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, asetetaan vaalilautakunta kutakin aluetta varten.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ynnä tarpeellinen määrä varajäseniä valittakoon kunnassa asuvien vaalioikeutettujen henkilöiden joukosta, ja kestää heidän toimikautensa kunnes uusi lautakunta on valittu.

5 §.

Kaupungissa on maistraatti vaalitautakuntana.

Jos kaupunki on jaettu äänestysalueisiin, niin maistraatti jakautuu itse vaalintoimittamista varten yhtä moneen osastoon ja kutsuu tarpeen tullen lisäjäseniä näihin osastoihin.

Ellei maistraattia ole, tulee järjestysoikeuden täyttää tässä laissa säädetyt maistraatin tehtävät.

Takaisin sisällysluetteloon

2 luku.

Vaaliluettelosta.

6 §.

Vaaliluettelon kutakin äänestysaluetta varten tehköön sen vaalilautakunta.

Jos kaupunki on jaettu äänestysalueisiin, tehköön maistraatti vaaliluettelon kutakin sellaista aluetta varten.

7 §.

Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomaisen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa sinä vuonna, jona kolmivuotisaika viime edustajanvaaleista lukien päättyy, vaalilautakunnalle toimittaa kylittäin ja talonnumeroittain tahi, kaupungissa, kaupunginosittain ja korttelittain tehty luettelo kaikista edellisen vuoden henkikirjan mukaan äänestysalueella asuvista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden alkaessa ovat täyttäneet neljäkolmatta vuotta.

Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoittaja kolme lisäluetteloa, yhden ensimäistä, yhden toista ja yhden kolmatta lähinnä seuraamaa vuotta varten, joihin kuhunkin samanlaisessa järjestyksessä merkitään ne äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on tehty, ovat täyttäneet neljäkolmatta vuotta.

Luettelot kirjoitetaan kaavakkeihin, joita henkikirjoittajalle senaatin toimesta hankitaan.

Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle.

8 §.

Niin pian kuin 7 §:ssä mainittu luettelo on saapunut, tulee vaalilautakunnan huolellisesti tarkastaa sanottu luettelo, merkitä siihen ne vaalioikeutetut, jotka ehkä on poisjätetty, sekä luettelosta poistaa jokainen, jolla ei ote vaalioikeutta. Luetteloon merkittäköön sen jälkeen, että se on äänestysalueen vaaliluettelo, ja lautakunnan jäsenet allekirjottakoot sen.

Tarkastuksessa tulee kruununnimismiehen taikka kaupunginviskaalin olla läsnä, jonka ohessa asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat ovat velvolliset kirkonkirjain ja jäsenluettelojen johdolla antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.

9 §.

Vaaliluettelon pitää maaliskuun 1 päivästä alkaen saman kuun 15 päivään asti olla asianmukaisen valvonnan alaisena tarkastettavaksi esillepantuna sopivalla paikalla äänestysalueella, mistä on tieto annettava siinä järjestyksessä kuin kunnallisista kuulutuksista on säädetty.

Jos joku arvelee, että hänet oikeudettomasti on jätetty pois vaaliluettelosta tai joku muu oikeudettomasti siihen otettu, ja jos hän tahtoo pyytää oikaisua, antakoon kirjallisesti tehdyn oikaisuvaatimuksensa maaliskuun 16 päivänä ennen kello kahtatoista päivällä vaalilautakunnalle taikka sitä aikaisemmin lautakunnan puheenjohtajalle.

10 §.

Saapuneet kirjoitukset esitellään vaalilautakunnassa maaliskuun 16 päivänä kello kahdentoista jälkeen.

Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistettava, lähettäköön lautakunta samana päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa selko kirjoituksesta ja viimeistään huhtikuun 1 päivänä ennen kello kahtatoista lautakunnalle antaa kirjallinen selitys.

Sellainen tiedonanto jätetään päällyksestä, johon vastaanottajan nimi ja asuinpaissa ovat merkityt, lähimpään postitoimistoon; kuitenkin on lautakunnalla valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Jos hänen asuinpaikkaansa ei tunneta, on tiedonanto julkipantava sopivaan paikkaan kuntakokouksen kokoushuoneelle ja kaupungissa raatihuoneelle.

Kaavakkeita sellaisiin ilmoituksiin hankitaan vaalilautakunnalle senaatin toimesta.

11 §.

Sittenkuin saapuneet kirjoitukset ja, jos 10 §:n 2 momentin mukaan on tiedonanto toimitettu, mahdollisesti annetut selitykset on esitelty, lähetetään asiakirja ynnä vaalilautakunnan niihin merkittävä lausunto läänin kuvernöörille, jonka viipymättä on annettava päätös tehtyjen vaatimusten johdosta.

Selitys 10 §:n 2 momentissa mainitun vaatimuksen johdosta saatakoon kuitenkin antaa kuvernöörillekin, ennenkuin hän on asian ratkaissut.

12 §.

kuvernöörin päätös vaaliluetteloa koskevasta asiasta lähetetään vaalilautakunnalle, joka kuulututtaa sen ja toimittaa kuvernöörille todistuksen päivästä, jolloin tämä tapahtui.

Päätöksestä antakoon lautakunta tiedon niille, joille päätös on vastainen, ilmoituksella, jola vastaanottajan nimellä ja asuinpaikalla varustetussa päällyksessä jätetään postin kuljetettavaksi.

Päätöksen tulee seitsemän päivän kuluessa kuuluttamisesta lukien kaupungissa olla nähtävänä maistraatissa ja maalla vaalilautakunnan puheenjohtajan luona.

13 §.

Jos joku tahtoo hakea muutosta kuvernöörin päätökseen, tehköön sen alamaisella valituksella, joka annetaan kuvernöörille viimeistään ennen kello kahtatoista neljäntenätoista päivänä päätöksen kuuluttamisesta lukien.

Kun valitus on tehty, lähettäköön kuvernööri sen ynnä jäljennöksen päätöksestä ja asiakirjat heti mainitun ajan kuluttua maan korkeimpaan oikeusvirastoon; mutta muussa tapauksessa kuvernööri ilmoittakoon vaalilautakunnalle, että päätös on saanut lainvoiman.

Korkein tuomioistuin toimituttaa kuvernöörin kautta vaalilautakunnalle asiasta antamansa päätöksen.

14 §.

Ellei vaatimusta vaaliluettelon muuttamisesta ole säädetyn ajan kuluessa vaalilautakunnalle annettu, merkitköön tämä luetteloon todistuksen siitä, että luettelo on lainvoimainen.

Jos muutosta on vaadittu, tulee lautakunnan sittenkuin vaatimus on ratkaistu päätöksellä, joka on saanut lainvoiman, merkitä vaaliluetteloon siitä mahdollisesti johtuvat oikaisut ja sen ohessa jokaisen oikaisun kohdalla mainita päätös, johon oikaisu perustuu, minkä jälkeen luetteloon on kirjoitettava todistus, että se siten oikaistuna on lainvoimainen.

Lainvoimainen vaaliluettelo olkoon vaalissa muuttamatta noudatettavana.

15 §.

Jos Keisarin ja suuriruhtinaan määräyksestä uudet vaalit ovat toimitettavat, ennenkuin vaaliluettelo on edellä säädetyssä järjestyksessä uudestaan valmistettu, käytettäköön vaaliluettelona viime vaaliluetteloa ynnä 7 §:ssä mainittuja lisäluetteloja.

16 §.

Ennen uusia vaaleja on vaaliluettelo niin tarkastettava, kuin 8 §:ssä on sanottu, sekä heti sen jälkeen kymmenen päivän kuluessa asianmukaisen valvonnan alaisena pidettävä äänestysalueella esillepantuna, josta kuulutuksella on tieto annettava.

Vaatimus vaaliluettelon oikaisemisesta on saman ajan kuluessa kirjallisesti lautakunnalle esitettävä. Jos vaatimus tarkoittaa jonkun poistamista vaaliluettelosta, antakoon lautakunta kirjelmän hänen tiedokseen 10 §:ssä mainitussa järjestyksessä, kehottaen häntä seitsemän päivän kuluessa edellä 1 momentissa mainitun ajan loputtua antamaan kirjallisen selityksensä.

Sen jälkeen menetellään asiassa niinkuin 11 §:ssä on säädetty; ja kuvernöörin tulee joutuisaisti alistaa asiasta antamansa päätös maan korkeimman oikeusviraston tutkittavaksi.

17 §.

Seuraavana vuonna sen jälkeen, kuin 15 §:ssä mainitut vaalit on toimitettu, pitää uusi täydellinen vaaliluettelo ynnä lisäluettelot kahta vuotta varten tehtämän sillä tavalla, kuin tässä luvussa on säädetty.

3 luku.

Valitsijayhdistyksistä ja vaaliliitoista.

18 §.

Jos jonkin vaalipiirin valitsijoita vähintään viisikymmentä allekirjoittamallaan asiakirjalla on yhtynyt jotakin erityistä edustajanvaalia varten sekä kirjoituksessa maininnut sen tahi ne henkilöt, joiden valitsemisesta he ovat sopineet, olkoon sellainen valitsijayhdistys oikeutettu vaalipiirin keskuslautakunnalta pyytämään yhdistyksen ehdokaslistan julkaisemista ja sen ottamista niihin vaalilippuihin, joita vaalipiirissä on edustajanvaalissa käytettävä.

Asiakirja, jolla valitsijayhdistys perustetaan, olkoon päivätty, ja sisältäköön ilmoituksen yhdistyksen kotipaikasta sekä valtuutuksen vähintään yhdelle yhdistyksen jäsenistä olemaan sen asiamiehenä. Yhdistyksen ehdokaslistassa tulee selvästi olla mainittuna niiden luvultaan enintään kolmen henkilön nimet, joita edustajiksi ehdotetaan näiden ammatti tai toimi ja asuinpaikka, ja siinä saa 22 ja 23 §:ssä mainittujen tapausten varalta olla nimitettynä yksi varaehdokas. Sanotussa asiakirjassa saadaan myös ilmoittaa se yleispyrintö, jota yhdistys tahtoo saada toteutetuksi, tai erityinen tunnussana, joka osoittaa yhdistyksen käsityksen jostakin yleisestä kysymyksestä.

19 §.

Pyynnön valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta tekee asiamies yhdistyksen puolesta kirjallisesti. Jos on kaksi tai useampia asiamiehiä valittu, saavat he ainoastaan yhteisesti edustaa yhdistystä; ja olkoon kuhunkin asiamieheen nähden voimassa, mitä alempana asiamiehestä sanotaan.

Hakemukseen on liitettävä sekä se asiakirja, jolla valitsijayhdislys on perustettu, että erikseen kirjoitettu ehdokaslista. Hakemuksessa tulee asiamiehen vakuuttaa, että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet ja ovat vaalioikeutettuja, niin myös että edustajiksi ehdotetut henkilöt ovat suostuvaiset vastaanottamaan edustajantoimen. Hakemukseen pitää olla merkittynä julkisen notariuksen, kruununvoudin, nimismiehen tai kunnallislautakunnan esimiehen, vieraanmiehen läsnäollen, antama todistus siitä, että asiamies omakätisesti on allekirjoittauut hakemuksen.

Jos asiamies tahallisesti taikka huolimattomuudesta on todistanut sellaista, jota ei ole totta, tahi muuten siinä toimessansa virheellisesti menetellyt, rangaistakoon niinkuin virkamies virassa tekemästään rikoksesta.

21 §.

Hakemuskirjat, jotka 20 §:ssä on mainittu, tulee asiamiehen joko itse tahi valtuutetun asiamiehen kautta antaa vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään yhdentenäneljättä päivänä ennen vaalipäivää.

Jos asiakirjat on annettu postissa kuljetettavaksi niin aikaisin, että niiden olisi pitänyt viimeistään sanottuna määräpäivänä lautakunnalle saapua, olkoon sekin pätevä.

22 §.

Jos joku valitsijayhdistyksen ehdokaslistaan otetuista henkilöistä kuolee tai jos havaitaan, ettei hän enää ole vaalikelpoinen, tulee asiamiehen pyyhkiä hänen nimensä pois ehdokaslistasta.

Jos ehdokaslistassa mainitaan myöskin varaehdokas, pankoon asiamies hänet ehdokkaaksi.

23 §.

Jos valitsijayhdistys sen johdosta, että joku yhdistyksen ehdokkaista on myöskin toisen valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa, tahtoo pyyhkiä pois hänen nimensä listastaan taikka panna toisen sen sijaan, olkoon yhdistyksellä siihen valta.

Jos siinä asiakirjassa, jolla yhdistys on perustettu, asiamiestä ei ole nimenomaan valtuutettu päättämään sellaisesta toimenpiteestä, voidaan se suorittaa ainoastaan sellaisen päivätyn kirjallisen julkilausuman uojalla, jonka ovat allekirjoittanet vähintään puolet ensinmainitun kirjoituksen allekirjoittajista.

24 §.

Ilmoitus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan muuttamisesta on asiamiehen kirjallisesti tehtävä vaalipiirin keskuslautakunnalle viimeistään kuudentenatoista päivänä ennen vaalipäivää, ja pitää sen olla niin todistettu, kuin 20 §:ssä on sanottu.

Jos asiamies itse ei ole oikeutettu muutosta tekemään, on ilmoitukseen liitettävä sellainen julkilausuma, kuin 23 §:n 2 momentissa on mainittu, ja tulee siinä olla asiamiehen vakuutus että allekirjoitukset ovat omakätisiä.

25 §.

Jos kaksi tai useammat valitsijayhdistykset tahtovat toistensa kanssa yhteisesti toimia vaalia varten, olkoon niillä oikeus yhtyä vaaliliitoksi.

Sellainen liittoutuminen tapahtuu siten, että kukin yhdistys antaa julkilausuman vaaliliiton perustamisesta sekä tekee siitä ilmoituksen vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Älköön minkään vaaliliiton ehdokkaita yhteensä olko useampia kuin vaalipiiri saa valita edustajia.

26 §.

Julkilausuma, joka on 25 §:ssä mainittu, käyköön kirjallisesti, ja lueteltakoon siinä kaikki ne valitsijayhdistykset, joiden kesken liitto tehdään, sekä niiden lopulliset ehdokaslistat.

Sellaisen julkilausuman pitää olla päivätty ja sen allekirjoittakoot vähintään puolet yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajista. Liitosta tehtävään ilmoitukseen nähden noudatettakoon mitä 24 §:ssä on säädetty.

27 §.

Valitsijayhdistys, joka jo kuuluu vaaliliittoon, älköön toiseen vaaliliittoon yhtykö. Eri vaaliliitot älkööt myöskään tehkö liittoa keskenänsä.

28 §.

Sittenkuin valitsijayhdistysten kesken perustetusta vaaliliitosta on ilmoitus tehty, voidaan niihin ehdokaslistoihin, jotka sisältyvät liiton perustamista koskevaan julkilausumaan, tehdä ainoastaan sellainen muutos kuin 22 §:ssä on sanottu.

Takaisin sisällysluetteloon

4 luku.

Keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä vaalia varten.

29 §.

Keskuslautakunta kokoontuu ensi kerran puheenjohtajan kutsumuksesta viimeistään neljäkymmentäviisi päivää ennen edustajanvaalia valitsemaan sihteerin ja määräämään, minä aikoina ja missä paikassa asiakirjoja vastaan otetaan, niin myös sen jälkeen kolmantenakymmenentenä, kahdentenakolmatta ja viidentenätoista päivänä ennen edustajanvaalia sekä viimeistään toisena päivänä edustajanvaalin jälkeen kello kymmenen aamupäivällä ja on joka kerta koolla, niin kauan kuin asiain käsittelyä varten on tarpeen.

30 §.

Kolmantenakymmenentenä päivänä ennen edustajanvaalia esitellään ja tarkastetaan ne hakemukset, jotka ovat saapuneet valitsijayhdistyksiltä.

Jos havailaan, ettei hakemus ole asianmukaisesti tehty tai valitsijayhdistys laillisesti perustettu, annettakoon sen asiamiehelle tieto, ettei hakemukseen ole suostuttu, ja ilmoitettakoon samalla hylkäämisen syyt.

31 §.

Hakemukset, jotka ovat asianmukaisesti tehdyt laillisesti perustettujen valitsijayhdistysten puolesta, varustetaan juoksevalla järjestysnumerolla.

Hakemuksen järjestysnumero merkitään myöskin hakemuksen mukana olevan ehdokaslistan yläreunaan, minkä ohessa heti järjestysnumeron alle merkitään yhdistyksen kotipaikka ja sen yleispyrintö tai tunnussana, jos sellainen on ilmoitettu.

32 §.

Keskuslautakunta ryhtyköön heti tämän jälkeen sellaisiin toimenpiteisiin, että kaikki järjestysnumerolla varustetut ehdokaslistat, kukin otsakirjoituksineen, viipymättä yhdessä painatetaan sillä tavoin, että ne tulevat samalle puolelle lehteä järjestettyinä järjestysnumeronsa mukaan ja erotettuina toisistaan selvillä viivoilla.

Jos 30 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa valitsijayhdistys on seitsemän päivän kuluessa antanut uuden hakemuksen, jossa ne kohdat on oikaistu, joita vastaan muistutuksia oli tehty, mutta joka muuten on muuttamaton, esiteltäköön ja tarkastettakoon se kahdentenakolmatta päivänä ennen edustajanvaalia. Samassa tilaisuudessa otetaan myös tutkittavaksi ne hakemukset, jotka ilman hakijain syytä ovat myöhästyneet. Jos hakemus silloin havaitaan asianmukaiseksi, monisteltakoon ehdokaslista erikseen niinkuin ylempänä on säädetty.

33 §.

Niin pian kuin 32 §:ssä määrätty monistelu on tehty on painettu ehdokaslistojen yhdistelmä sekä 32 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa erityinen ehdokaslista lähetettävä kaikille vaalipiirin valitsijayhdistyksille, kunnallislautakunnille, maistraateille ja järjestysoikeuksille sekä muutoin pidettävä yleisön saatavana.

34 §.

Siinä kokouksessa, joka alkaa viidentenätoista päivänä ennen vaalia, esitellään ja tarkastetaan saapuneet ilmoitukset, jotka koskevat ennen julkaistuihin ehdokaslistoihin tehtyjä muutoksia taikka vaaliliittoja.

Ellei ilmoitusta voida hyväksyä, menetellään niinkuin 30 §:n 2 momentissa on sanottu.

Tämän jälkeen on, hyväksyttyjen ilmoitusten johdolla, painettu yhdistelmä asianmukaiseksi oikaistava ja kaikki siinä olevat samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokaslistat yhdistettävät yhteisen otsakirjoituksen alle ja asetettavat erilleen muista listoista, niin että liitto ja ne ehdokaslistat jotka siihen kuuluvat, heti selvästi esiintyvät. Sillä tavoin syntynyt lopullisten ehdokaslistojen yhdistelmä monisteltaloon heti painattamalla.

35 §.

Keskuslautakunta painattakoon sen jälkeen joutuisasti vaalilippuja koko vaalipiiriä varten ja lähettäköön kunkin äänestysalueen vaalilautakunnalle tarpeellisen määrän niitä päällyksessä, joka on suljettava vaalipiirin sinetillä ja johon on merkittävä tieto vaalilippujen luvusta.

Jokaisessa vaalilipussa tulee sisäpuolella olla sekä valitsijan täytettäväksi varattu tyhjä kohta että myöskin painettuna kaikki keskuslautakunnan julkaisemat ehdokaslistat, ja on tässä tarkoin noudatettuna 32 ja 34 §:ssä annettuja määräyksiä, kuitenkin niin, ettei missä enää saa mainita varaehdokasta.

Vaalilippujen pitää olla niin tehtyjä, että selvästi näkyy, miten ne ovat kokoontaitettavat ja suljettavat, eikä niissä saa olla mitään muuta kuin mitä yllä on säädetty.

36 §.

Vaalilippujen ohella toimitetaan vaalilautakunnille riittävä määrä oikaistua ehdokaslistojen yhdistelmää sekä vaalileimasin tarpeineen, jota paitsi mainittua yhdistelmää levitetään niinkuin 33:ssä on sanottu.

Vaalileiman pitää olla yhtäläinen vaalipiirin kaikissa äänestysalueissa.

Takaisin sisällysluetteloon

5 luku.

Vaaleista.

37 §.

Heinäkuun 1 päivänä sinä vuonna, jona kolmivuotisaika viime edustajanvaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimitus kussakin äänestysalueessa kello yhdeksän aamulla sekä jatkuu kello kahdeksaan illalla ja seuraavana päivänä niinikään kello yhdeksästä kello kahdeksaan, kumpaisenakin päivänä keskeytyen enintään kahden tunnin väliajaksi vaalilautakunnan määräyksen mukaan.

Jos Keisari ja Suuriruhtinas on määrännyt toimitettavaksi uudet vaalit, ryhdytään vaalitoimitukseen sen kalenterikuukauden ensimäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä kuin määräys julkaistiin sekä jatkuu sitten niinkuin 1 momentissa on sanottu.

38 §.

Vaalilautakunnan asiana on ryhtyä kaikkiin vaalin toimittamista varten tarpeellisiin toimiin.

Erittäinkin tulee siitä olla huolta pidetty, ettei kukaan saa vaalilippua, ennenkuin hän on havaittu vaalioikeutetuksi, sekä että valitsija saattaa täysin säilyttämällä vaalisalaisuuden vaalilippuunsa merkitä, miten hän äänestää, ja että tätä varten tarpeelliset apuneuvot ovat saatavissa.

Lautakunta katsokoon myöskin, että kyllin tilava paikka vaalihuoneen vieressä on tarjona niille valitsijoille, jotka odottavat vuoroansa vaalihuoneeseen päästäkseen, ja että tämä paikka suljetaan sillä kellonlyömällä, jolloin vaalitoimitus on illalla keskeytettävä tai lakkautettava. Jos toimitus päivällä keskeytetään, suljetaan odotuspaikka, kun vaalilautakunta sen tarpeelliseksi katsoo.

Vaaliuurnan toimituttaa senaatti jokaiseen äänestysalueeseen valtion kustannuksella.

39 §.

Älköön vaalihuoneustossa taikka sen vieressä pidettäkö puheita, älköönkä painettuja tai kirjoitettuja kehoituksia julkipantako tai valitsijoille jaeltako.

40 §.

Vaalilautakunnan huolena olkoon että vaalipiirin keskuslautakunnan julkaisema ilmoitettujen lopullisten ehdokaslistojen yhdistelmä on tiedoksipantuna ja muutoinkin saatavana sekä itse vaalihuoneessa että viereisissä huoneissa ja etuhuoneessa.

41 §.

Edustajanvaalissa pitää olla saapuvilla erityinen vaalilautakunnan ottama henkilö, jonka tulee valitsijan pyynnöstä avustaa häntä tarpeellisten merkintäin tekemisessä vaalilippuun.

Avustajan tulee tunnollisesti täyttää valitsijan osotukset kuin myös pitää salassa vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jos hän tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon niinkuin virkamies virkarikoksesta.

42 §.

Vaalitoimituksessa tulee lautakunnan puheenjohtajan juuri ennen äänestyksen alkua näyttää läsnäolijoille, että vaaliuurna on tyhjä, sekä sitten avata se päällys, jossa lautakunnalle lähetetyt vaaliliput ovat.

43 §.

Valitsija, joka haluaa vaalioikeuttansa käyttää, ilmoittautukoon vaalilautakunnalle saadaksensa vaalilipun.

44 §.

Vaalissa olkoon kullakin valitsijalla oikeus äänestää enintään kolmea henkilöä, ja osattakoon silloin 45 §:ssä sanotulla tavalla, missä järjestyksessä hän haluan saada heidät valituiksi.

45 §.

Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä.

Ellei valitsija hyväksy yhtäkään vaalilippuun painetuista ehdokaslistoista, kirjoittakoon vaalilipussa sitä tarkoitusta varten varattuun tyhjään kohtaan sen tahi niiden henkilöiden nimet, joita hän äänestää, olivatpa mainituissa listoissa taikka ei, ja asettakoon ne siihen järjestykseen, joissa hän haluaa saada heidät valituiksi; merkitkööt siihen myöskin kunkin ammatin tai toimen ja asuinpaikan.

Sitten näyttäköön valitsija vaalilipun kokoontaitettuna ja suljettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pankoon vaalilippunsa leimattuna vaaliuurnaan.

46 §.

Valitsijan sallittakoon käyttää äänioikeuttansa jossakin muussa äänestysalueessa kuin siinä, jonka vaaliluetteloon hän on merkitty, jos hän esiinantaa sitä tarkoitusta varten annetun otteen sanotusta vaaliluettelosta.

Jos valitsija kuuluu toiseen vaalipiiriin, olkoon oikeutettu antamaan äänensä jonkun siellä ilmoitetun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, kirjoittamalla sen ehdokkaiden nimet vaalilippuunsa.

Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valitsija täten käyttää vaalioikeuttaan, pitää hänen oman vaalipiirinsä nimi olla merkittynä hänen vaalilippunsa ulkopuolelle, ennenkuin lippu pannaan vaaliuurnaan.

47 §.

Sittenkuin valitsija on pannut vaalilipun uurnaan, merkitään vaaliluetteloon, että hän on käyttänyt vaalioikeuttansa. Kun valitsija 46 §:ssä sanottua tarkoitusta varten saa otteen vaaliluettelosta, on sekin luetteloon merkittävä.

48 §.

Kun vaalitoimitus keskeytetään, on vaaliuurna suljettava vähintään kolmen läsnäolijan sinetillä ja pantava varmaan talteen. Kun toimitusta sitten jatketaan, tulee lautakunnan ennen sinettien poistamista tarkastaa, että ne ovat ehjät.

Kaikilla niillä valitsijoilla, jotka ovat tulleet saapuville ennen vaalitoimituksen keskeyttämiseen tai äänestyksen lopettamiseen määrättyä kellonlyömää, olkoon oikeus autaa äänensä ennenkuin toimitus keskeytetään tai äänestys julistetaan päättyneeksi.

49 §.

Niin pian kuin äänestys on päättynyt, otetaan annetut vaaliliput uurnasta ja lasketaan ne aukaisematta. Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon ja pöytäkirjaan tehtyjen merkintöjen mukaan ovat vaalioikeuttaan käyttäneet.

Kaikki annetut vaaliliput pannaan sen jälkeen kestävään päällykseen, jonka vähintään kolme vaalilautakunnan jäsentä sinetillään huolellisesti sulkee.

Päällykseen kirjoitetaan sitten osote vaalipiirin keskuslautakunnalle ja merkitään tieto lähetyksen sisällyksestä.

Jos vaalilipuissa on sellaisia, joiden ulkopuolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi, pitää kuitenkin nämä heti laskettaessa erottaa muista ja sitten samalla tavalla panna päällykseen, johon kirjoitetaan osote mainitun vaalipiirin keskuslautakunnalle.

50 §.

Jos annettuja vaalilippuja heti ei voida laskea, sentähden että aika on pitkälle kulunut, menetellään vaaliuurnan kanssa kuten 48 §:ssä on sanottu, ja toimitetaan annettujen vaalilippujen laskeminen ja päällykseen paneminen seuraavana päivänä.

51 §.

Vaalitoimituksessa pitää joku vaalilautakunnan jäsenistä pöytäkirjaa, johon merkitään toimituspäivä, lautakunnan läsnäolevat jäsenet, kellonlyömät, jolloin toimitus alkoi ja keskeytyi sekä äänestys julistettiin päättyneeksi, ne henkilöt, jotka toisen äänestysalueen vaaliluettelon otteen nojalla ovat olleet äänestämässä ja kutka näistä kuuluvat toiseen vaalipiiriin, annettujen vaalilippujen ja vaalioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, sekä aika, jolloin 49:ssä §:ssä mainitut päällykset sinetillä suljettiin, minkä ohessa siinä käytettyjen sinettien painoskuvat pannaan pöytäkirjaan.

Toimitus lopetetaan siten, että pöytäkirja julkiluetaan ja vaalilautakunnan puheenjohtaja siihen merkitsee että pöytäkirja on oikea, minkä jälkeen pöytäkirja pannaan vaalipiirin keskuslautakunnalle osotetulla päällekirjoituksella varustettuun päällykseen.

Painettuja pöytäkirjankaavakkeita hankitaan vaalilautakunnalle senaatin toimesta.

52 §.

Vaalilautakunnan puheeujohtajan ja jonkun jäsenen tulee yhdessä niin pian kuin mahdollista lähimpään postitoimistoon viedä sekä 49 §:ssä mainitut vaaliliput että vaalipöytäkirja eri päällyksissä.

53 §.

Lapin vaalipiirissä äänestäköön kukin valitsija edustajanvaalissa ainoastaan yhtä ehdokasta, ja käyttäköön hän tällöin sellaista vaalilippua kuin hän itse haluaa. Muuten on Lapin edustajanvaaliin nähden soveltuvissa kohdin voimassa mitä tässä laissa säädetään.

Takaisin sisällysluetteloon

6 luku.

Äänten laskemisen perusteista.

54 §.

Sille, jota valitsija äänestää ensi sijassa tulee yksi ääni, toiselle järjestyksessä puoli ja kolmannelle kolmasosa ääniä.

Kunkin ehdokkaan siten saamat äänet yhteenlaskettuina ovat hänen äänimääränsä.

55 §.

Jos joku niistä, joita valitsija on äänestänyt, ei ole vaalikelpoinen tai selvästi nimitetty, olkoon kuitenkin valitsijan ääni voimassa toisiin nähden.

Jos valitsija vaalilipussaan on merkitsemällä osottanut useampia kuin yhden ehdokaslistan, tai on tehnyt merkitsemäänsä ehdokaslistaan muullaisen kuin nimien järjestystä kostevan muutoksen, tai jos hän on vaalilippuunsa kirjoittanut useampia kuin kolme nimeä, tai pannut vaalilippuunsa erityisen merkin tai nimikirjoituksensa, tai käyttänyt muullaista kuin vaalilautakunnalta saatua vaalilippua, tai jos vaalilippu havaitaan leimaamattomaksi, olkoon sellainen vaalilippu mitätön.

56 §.

Vaaliliput, jotka on annettu saman valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, pidetään yhtenä ääniryhmänä.

57 §.

Saman ääniryhmän ehdokkailla on etusija toistensa edellä niiden äänimäärien suuruuden mukaan, jotka kukin 54 §:n mukaan on ääniryhmässä saanut, ja heidät katsotaan olevan siinä järjestyksessä ryhmän kaikkien valitsijain asettamia.

Jokaiselle ääniryhmän ehdokkaista annetaan siis etusijan määräämiseksi hänen ja muiden ryhmäin ehdokasten välillä vertausluku, joka ääniryhmän ensimäisellä ehdokkaalla on sama kuin ryhmän vaalilippujen koko lukumäärä, toisella puolet ja kolmannella kolmasosa siitä.

58 §.

Jos kaksi tai useampia ääniryhmiä kuuluu samaan vaaliliittoon, niin ne muodostavat yhdistetyn ääniryhmän, jossa niiden ehdokkailla on etusija toistensa edellä niiden vertauslukujen suuruuden mukaan, jotka kukin heistä 57 §:n 2 momentin mukaan on saanut. Jos joku ehdokas on yhteinen kahdelle tai useammalle noista yksinkertaisista ääniryhmistä, niin hänen vertauslukujensa yhteenlaskettu määrä osottaa hänen järjestyssijansa.

Mainitussa järjestyksessä katsotaan kaikki ne ehdokkaat, jotka yhdistetyssä ääniryhmässä ovat saaneet ääniä, ryhmän kaikkien valitsijain asettamiksi; ja annetaan heille siis uudet vertausluvut, siten että ensimäinen ehdokas vertausluvukseen saa yhdistetyn ääniryhmän vaalilippujen koko lukumäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmasosan, neljäs neljäsosan ja niin edespäin.

59 §.

Jos sama henkilö on saanut ääniä vaalilipuista, jotka eivät kuulu mihinkään ääniryhmään, on hänen saamiensa äänten yhteenlaskettu määrä hänen vertauslukunaan.

60 §.

Jos joku muussa tapauksessa, kuin 58 §:ssä on mainittu on yhteisenä ehdokkaana kahdessa tai useammassa ääniryhmässä, yksinkertaisessa taikka yhdistetyssä, olkoon hänen niissä saamiensa vertauslukujen yhteenlaskettu määrä hänen lopullisena vertauslukunaan.

Sama olkoon laki, jos ehdokkaalla on vertausluku jossakin ääniryhmässä ja samalla sellainen vertausluku, kuin 59 §:ssä on sanottu.

61 §.

Älköön vertausluku, joka on saatu yhteenlaskemalla 60 §:n 1 momentin mukaan, olko suurempi sitä lukua, joka ehdokkaalle olisi tullut, jos kaikki siinä tarkoitetut ääniryhmät olisivat olleet yhdistettynä ääniryhmänä.

62 §.

Jos ääniluvut tai vertausluvut käyvät tasan, ratkaisee arpa.

Takaisin sisällysluetteloon

7 luku.

Vaalin tuloksen määrämisestä ja valtakirjain antamisesta.

63 §.

Niin pian kuin jostakin äänestysalueesta sen vaaliliput ovat keskuslautakunnalle saapuneet, ovat päällykset avattavat ja vaaliliput laskettavat lautakunnan kaikkien jäsenten läsnäollen.

Sen jälkeen ovat vaaliliput avattavat ja järjestettävät muodostamiensa yksinkertaisten ääniryhmien mukaan, sekä kunkin ryhmän vaaliliput ja ryhmässä asetettujen ehdokkaiden äänet laskettavat.

Vaaliliput, jotka eivät kuulu mihinkään ryhmään, erotetaan erikseen, sekä lasketaan yhteen ne äänet, jotka sellaisissa vaalilipuissa ovat annetut samalle henkilölle. Mitättömiksi huomatut vaaliliput asetetaan syrjään ja pannaan sitten erityiseen päällykseen joka suljetaan sinetillä.

64 §.

Sittenkuin kunkin äänestysalueen vaaliliput näin on laskettu ja järjestetty sekä niistä annetut äänet niin yhteenlaskettu, kulu 63 §:ssä on sanottu, ovat kaikki samaan ääniryhmään kuuluvat vaaliliput eri äänestysalueista yhteen koottavat sekä kunkin ääniryhmän ehdokkaiden äänet yhteenlaskettavat.

65 §.

Tämän jälkeen menetellään seuraavalla tavalla:

1. kunkin yksinkertaisen ääniryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan järjestykseen heidän saamiensa äänilukujen suuruuden mukaan, jonka ohessa merkitään heille 57 §:n 2 momentin mukaan tulevat vertausluvut;
2. yhdistetyn ääniryhmän ehdokkaiden nimet kirjoitetaan 58 §:n 1 momentin määräämään järjestykseen ja merkitään heille saman pykälän 2 momentin mukaan lasketut vertausluvut;
3. niiden ehdokkaiden nimet, joita on äänestetty mihinkään ääniryhmään kulumattomilla vaalilipuilla, kirjoitetaan kukin erikseen, saamansa äänimäärä vertauslukuna, niinkuin 59 §:ssä sanotaan.
4. jos samalla ehdokkaalla on vertausluvut kahdessa tai useammassa näin saadussa lopullisessa ryhmässä, niin hän poistetaan niistä kaikista ja hänen nimensä kirjoitetaan erikseen sekä merkitään hänelle lopullinen vertausluku sen mukaan kuin 60 ja 61 §:ssä sanotaan;
5. kaikkien ehdokkaiden nimet kirjoitetaan uudestaan heidän lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaiseen järjestykseen, jonka ohessa myös nämä luvut merkitään.

66 §.

Sittenkuin kaikki ehdokkaat täten on järjestetty lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan, julistaa keskuslautakunta niistä, joilla on suurimmat vertausluvut, niin monta valituksi, kuin vaalipiiri saa valita edustajia, julistuttaa sen samana päivänä tiedoksipanolla lautakunnan etuhuoneessa, ilmoittaen samalla, mitkä edustajansijan joutuessa avoimeksi lähinnä tulevat valittujen sijalle, sekä antaa viipymättä kullekin valitulle valtakirjan.

Jos joku niistä, jotka on julistettu valituiksi, ei ole ollut ilmoitetulla ja julkaistulla listalla, pitää kultenkin keskuslautakunnan, ennenkuin valtakirja hänelle annetaan, tiedustella häneltä, suostuuko hän vastaanottamaan edustajan toimen.

Jos ehdokas kieltäytyy taikka ei kymmenen päivän kuluessa tiedon saamisesta lukien keskuslautakunnalle ilmoita suostumustaan, täytetään avoin sija niinkuin 67 §:ssä sanotaan.

67 §.

Jos joku on valittu kahdessa tai useammassa vaalipiirissä, on hän oleva sen vaalipiirin edustaja, jossa hänellä on suurin vertausluku.

Siten poistuneen jälkeen avoimeksi joutunut sija täytetään etupäässä siitä yksinkertaisesta ääniryhmästä, josta hän oli valittu, ja tulee hänen sijaansa se, joka siinä on saanut suurimman vertausluvun lähinnä valitun tai valittujen jälkeen. Jos sellaista ei ole, täytetään avoin sija samojen perusteiden mukaan siitä yhdistetystä ääniryhmästä, johon yksinkertainen ääniryhmä kuului.

Jos avointa sijaa ei tälläkään tavalla voida täyttää, astuu sijaan se, jolla oli vaalipiirissä suurin vertausluku niiden joukossa, joita aikaisemmin ei ollut valituiksi julistettu.

Jos poisjoutunut oli eri ryhmien yhteinen ehdokas, täytetään avoin sija lähinnä siitä ääniryhmästä, jossa hänellä oli suurin vertausluku.

Jos muutoin sija joutuu avoimeksi, olkoon sama laki.

Lapin vaalipiirissä on, jos edustajaksi valittu kieltäytyy tointa vastaanottamasta taikka jos valitun sija muuten tulee amoimeksi, viipymättä toimitettava uusi edustajanvaali. Kuvernööri määrätköön vaalin ajan ja kuulututtakoon sen.

68 §.

Edustajan valtakirjan pitää olla näin kuuluva:

»Edustajanvaalissa, joka ____ p:nä _______kuuta toimitettiin ___________________ vaalipiirissä, on N. N., asuva _______________, valittu olemaan edustajana Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäivillä, tästä päivästä alkaen kunnes tämän jälkeiset edustajanvaalit on suoritettu; ja olkoon tämä todistus edustajan valtakirjana». Paikka ja aika.

Jos edustajansija on joutunut avoimeksi, antaa keskuslautakunta valtakirjan sille, joka 67 §:n mukaan on astuva poisjoutuneen tilalle. Tässä tapauksessa pitää valtakirjan olla näin kuuluva:

»Sittenkuin ____ p:nä ________kuuta ______________________ vaalipiirissä toimitetussa edustajanvaalissa N. N. oli valittu olemaan edustajana Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäivillä ____ p:stä ______ alkaen kunnes senjälkeiset edustajanvaalit suoritettaisiin, mutta edustajansija hänen jälkeensä on tullut avoimeksi, on 20 (7) p:nä heinäkuuta 1906 annetun vaalilain 67 §:n mukaan N. N., asuva ____________________, valittu hänen sijaansa eduskunnan jäseneksi; ja olkoon tämä todistus edustajan valtakirjana». Paikka ja aika.

69 §.

Kaikki vaaliliput ovat tämän jälkeen pantavat päällykseen, joka suljetaan keskuslautakunnan ja sen puheenjohtajan sineteillä, ja säilytettävät, kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu.

Kaikki laskelmat ovat yhdistettävät keskuslautakunnan ja puheenjohtajan sinettisiteellä sekä säilytettävät pöytäkirjan liitteenä.

70 §.

Kun toimitus keskeytetään, pitää kaikki vaaliliput ja laskelmat niin säilytettämän, ettei kukaan saa niitä käsiinsä.

71 §.

Keskuslautakunnan kokouksissa tehdään pöytäkirja, johon merkitään kokouksen päivät, kellonlyömä, jolloin se alkoi, keskeytyi ja päättyi, läsnäolevat jäsenet sekä päätökset; kuitenkin voidaan päätöksen sisällys ilmoittaa viittaamalla kirjeeseen tai muuhun toimituskirjaan.

Erikseen on pöytäkirjaan otettava mitättömien vaalilippujen lukumäärä kussakin äänestysalueessa.

Pöytäkirjan allekirjoittaa sihteeri ja todistaa oikeaksi puheenjohtaja.

72 §.

Kun vaalin tulos määrätään, on pöytäkirjassa mainittava sekä vaalitut henkilöt että ne jotka, edustajansijan joutuessa avoimeksi, lähinnä tulevat valittujen tilalle.

Kukin näistä merkitään pöytäkirjaan ilmoittamalla hänen nimensä, ammattinsa tai toimensa ja asuinpaikkansa, sekä hänen saamansa äänimäärä ja vertausluku.

73 §.

Keskuslautakunnan tulee heti antaa läänin kuvernöörille ja vaalipiirin vaalilautakunnalle tieto vaalin tuloksesta ja julkaista se ynnä valittujen vertausluvut vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.

Kullekin valitulle toimituttakoon keskuslautakunta myös viipymättä hänen valtakirjansa.

74 §.

Keskuslautakunnan kokouksissa, jotka pidetään vaalilippujen laskemista ja vaalin tuloksen määräämistä varten, ovat valitsijayhdistysten asiamiehet oikeutetut olemaan saapuvilla.

75 §.

Keskuslautakunnasta lähtevät toimituskirjat allekirjoittaa lautakunnan puolesta puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.

Takaisin sisällysluetteloon

8 luku.

Miten edustajanvaalista valitetaan.

76 §.

Jos joku tahtoo valittaa edustajanvaalista, tehköön sen kirjallisella valituksella, jota viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä, kuin vaalin tulos 66 §:n mukaan tiedoksipanolla julkaistiin, on ennen kello kahtatoista päivällä läänin kuvernöörille annettava.

77 §.

Jos edustajan vaalista on valitettu, vaatikoon kuvernööri heti ne tiedot ja selitykset, jotka valituksen johdosta katsotaan tarpeellisiksi, ja antakoon sitten viipymättä asiasta päätöksen.

78 §.

Kuvernöörin päätöksen julkaisemisesta ja sen ilmottamisesta yksityiselle asialliselle, niin myös muutoksenhakemisesta siihen noudatettakoon mitä 12 ja 13 §:ssä on säädetty.

Takaisin sisällysluetteloon

9 luku.

Erityisiä säännöksiä.

79 §.

Kaikki menot vaalilautakunnista ovat kuntien suoritettavat, jota vastoin vaaliliput kustannetaan ja kaikki menot keskuslautakunnista suoritetaan valtion varoista.

Keskus- ja vaalilautakunnilla on vapaakirjeoikeus.

80 §.

Jos tässä laissa jotakin tapausta varten säädetty määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi, pidettäköön seuraava arkipäivä määräpäivänä.

Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.

Takaisin sisällysluetteloon

Laki, joka käsittää Suomen Suuriruhtinaanmaan uuden valtiopäiväjärjestyksen sekä maanlain toimeenpanemisesta aiheutuvia välittäviä säännöksiä.

Annettu Pietarhovissa, 20 p:nä heinäkuuta 1906.

Hänen majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Valtiosäätyjen alamaisesta esityksestä, Pietarhovissa ollessaan 7 (20) p:nä heinäkuuta 1906 suvainnut armossa vahvistaa seuraavan lain, joka käsittää Suomen Suuriruhtinaanmaan uuden Valtiopäiväjärjestyksen sekä Vaalilain toimeenpanemisesta aiheutuvia välittäviä säännöksiä.

1 §.

Keisarin ja suuriruhtinaan määrättävänä on sekä päivä, milloin vuonna 1907 valtiopäiväin on kokoontuminen, että myöskin ajat, milloin vaalit sanotuille valtiopäiville ovat toimitettavat sekä 20 (7) p:nä heinäkuuta 1906 annetussa vaalilaissa määrättyihin valmistaviin toimenpiteisiin vaaleja varten ryhdyttävä.

Seuraavat edustajanvaalit pidetään sinä vuonna, jona varsinaiset valtiopäivät kokoontuvat kolmannen kerran.

2 §.

Heinäkuun 20 (7) p:nä 1906 vahvistetun valtiopäiväjärjestyksen 73 §:n 1 momentissa mainittu ehdotus ohjesääntömääräyksiksi on, kun eduskunta sanotun valtiopäiväjärjestyksen nojalla ensi kerran kokoontuu, puhemiehen ja varapuhemiesten tehtävä yhdessä neljän edustajan kanssa, mitkä eduskunta on välittömillä vaaleilla siihen määrännyt.

Niitä valitsijamiesvaalia koskevia määräyksiä varten, jotka mainitaan valtiopäiväjärjestyksen 34 §:n 2 momentissa, teettää senaatti ehdotuksen, eduskunnan ensimäisessä kokouksessa puhemiehelle toimitettavaksi.

3 §.

Kun pankkivaltuusmiesten vaali valtiopäiväjärjestyksen 74 §:n mukaan ensi kerran tapahtuu, ovat sanotussa pykälässä mainitut kuusi pankkivaltuusmiestä valittavat ja vaali toimitettava erikseen kutakin valtuusmiestä varten. Jollei vaalissa kukaan ole saanut ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali niiden kahden kesken, jotka ovat saaneet enimmät äänet.

Näin valituista eroaa, arvan kautta, kahdessa lähinnä seuraavassa vaalissa kummallakin kerralla yksi niistä valtuusmiehistä, jotka on valittu olemaan osallisina kaikissa pankkivaltuusmiesten käsiteltävissä asioissa, ja yksi niistä valtuusmiehistä, jotka on valittu olemaan osallisina niiden asiain käsittelyssä, jotka ovat kaikkien pankkivaltuusmiesten yhteisesti ratkaistavat.

4 §.

Valtiopäiväjärjestys 20 (7) päivältä heinäkuuta 1906, vaalilaki samalta päivältä sekä nämä välittävät säännökset astuvat voimaan 1 p:nä lokakuuta (l8 p:nä syyskuuta) 1906.

Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.

Takaisin sisällysluetteloon

Vaalilain selitys.

Suhteellinen vaalitapa.

Vaatimus suhteellisesta edustuksesta on kuulunut Suomen työväenpuolueen ohjelmaan aina siitä saakka kuin puolue perustettiin. Tuo vaatimus on ollut kuitenkin puhtaasti teoreettista laatua, sillä puolue ei ole koko toiminta-aikanaan ryhtynyt mihinkään sellaiseen toimenpiteeseen, joka olisi tarkoittanut vaatimuksen käytännöllistä toteuttamista. Kaikki voimat tällä toimialalla on kohdistettu yksin omaan äänioikeustaisteluun, jopa niin tarkoin, ettei ole yleisemmin ennätetty tehdä selkoa edes siitä, mitä suhteellinen edustus oikeastaan tarkoittaa, ja vielä vähemmin on ryhdytty selittämään niitä eri vaalijärjestelmiä, joiden kautta suhteellinen edustus käy mahdolliseksi. Mutta nyt kun olemme yksikamarisen eduskunnan ja yleisen äänioikeuden ohella saaneet myöskin suhteellisen vaalitavan, täytyy meidän kiirehtiä korjaamaan aikaisempia laiminlyöntejä, tekemällä kaikille kansalaisille selkoa suhteellisen edustuksen tarjoamista eduista, samoin kuin siitä vaalitavastakin, jota käyttäen suhteellinen edustus on saavutettavissa ja jonka käyttämiseen jokaisen aikaansa seuraavan ihmisen täytyy perehtyä — ja perehtyä mahdollisimman pian.

Suomen uudessa eduskunnassa tulee olemaan 200 edustajaa. Jos ne valittaisiin tavallisilla enemmistövaaleilla, olisi maa jaettava kahteensataan vaalipiiriin niin, että kukin piiri käsittäisi sellaisen alueen, jossa olisi noin 14,000 asukasta, niistä ehkä noin 6,000 äänioikeutettua. Näissä piireissä kilpailisivat eri puolueet, ja edustajapaikan kussakin piirissä saisi se puolue, joka muihin puolueihin verrattuna on vaalissa muodostanut suurimman äänestäjäryhmän. Mutta tällaista vaalitapaa käytettäessä voi tapahtua siten, että pienen vähemmistön ehdokas tulee valituksi, samalla kuin suuri enemmistö jää kokonaan edustajatta. Valaiskaamme väitettä yksinkertaisella esimerkillä.

Kussakin yhdenmiehen vaalipiirissä, jos nim. maa olisi jaettu sellaisiin, olisi — kuten jo edellä mainittiin — noin 6,000 äänivaltaista asukasta. Olettakaamme, että kaikki vaalipiirin äänivaltaiset ottaisivat vaaleihin osaa ja jakautuisivat eri puolueisiin siten, että esim. sosialisteja olisi 2,000, suometarlaisia 1,999 ja perustuslaillisia 2,001. Minkä puolueen ehdokas tulisi tässä tapauksessa valituksi? Tietysti perustuslaillisten, sillä se puolue, jos sitä verrataan yksitellen muihin puolueisiin on ollut vaaleissa suurin. Tulos olisi tässä tapauksessa siis se, että 2,001 valitsijaa saisi lähettää edustajan valtiopäiville, samalla kuin 3,999 kansasalaista, eli siis kahtavertaa suurempi valitsijajoukko, olisi pakotettu tunnustamaan itsensä vähemmistöksi.

Tällaiset yllättävät tapaukset ovat suhteellisen vaalitavan vallitessa aivan mahdottomia, sillä suhteellinen vaalitapa takaa kullekin puolueelle juuri niin monta edustajapaikkaa kuin puolue on äänestäjäinsä lukumäärään nähden oikeutettu saamaan.

Suhteellista vaalitapaa ei voi sovelluttaa yhden miehen vaalipiireihin, sillä yhtä edustajasijaa ei voi jakaa useamman puolueen kesken. Suhteellinen edustus käy mahdolliseksi ainoastaan siinä tapauksessa, että samasta vaalipiiristä valitaan useampia edustajia; ja mitä suurempia vaalipiirit ovat, sitä tarkempi suhteellisuus saavutetaan, kuten tuonempana saamme havaita. Mutta valaiskaamme asiata esimerkillä, sovelluttamalla esimerkin, helppotajuisuuden vuoksi, aluksi pienempään piiriin.

Olettakaamme että jokin kaupunki, jossa 10,000 äänivaltaista asukasta ottaa osaa vaaleihin, on itsenäisenä ja yhtenä vaalipiirinä ollen oikeutettu valitsemaan kolme edustajaa. Olettakaamme vielä, että vaaleissa annetaan perustuslaillisen puolueen hyväksi 3,500 ääntä, työväenpuolueen 3,250 ja suometarlaisten hyväksi niinikään 3,250 ääntä. Jos nyt olisi käytännössä enemmistövaalit, saisi perustuslaillinen puolue kaikki kolme edustajapaikkaa, samalla kuin suometarlaiset ja työväki, vaikka ne yhdessä muodostaisivat murhaavan enemmistön, jäisivät paikkain jaossa kokonaan osattomiksi. Suhteellisen vaalitavan vallitessa saisi sitävastoin tässä tapauksessa kukin puolue yhden edustajan, eikä sellaista jakoa vastaan voisi suurimmallakaan puolueella olla muistuttamisen aihetta, sillä se 250 henkilöä käsittävä äänestäjäjoukko, joka esimerkissämme tekee perustuslaillisen puolueen suurimmaksi puolueeksi, ei ole oikeutettu valtaamaan edustajasijaa silloin, kun lain mukaan tulee kunkin edustajan takana olemaan noin l4,000 maamme asukasta, joista äänioikeutettuja, kuten sanottu, vähintäin 6,000.

Mutta ottakaamme vielä eräs esimerkki, jonka avulla voimme yksinkertaisesti ja järkeenmenevästi selittää sen järjestelmän, jonka pohjalle uusi vaalilakimme on rakennettu. olettakaamme, että otaksutun kaupungin 10,000 valitsijaa jakautuu vain kahteen puolueeseen esim. sosialidemokraatteihin ja porvarillisiin, niin että porvarillisten listaa äänestää 6,000 ja sosialistien listaa 4,000 valitsijaa. Kun on käytännössä suhteellinen vaalitapa, on selvää, että ensimäinen edustajasija annetaan suurimmalle puolueelle, siis porvarillisille. Mutta toista edustajasijaa luovutettaessa herää kysymys, kummalle puolueelle se oikeudenmukaisesti kuuluisi. Jos se myöskin annettaisiin porvarillisille, niin siinä tapauksessa olisi sen puolueen kummankin edustajan takana 3,000 valitsijaa, sillä 2 kertaa kolmetuhatta on kuusituhatta, eli siis se luku, joka osottaa puolueen otaksutun äänestäjämäärän. Mutta kun vastapuolueessa on 4,000 valitsijaa, siis tuhat valitsijaa enemmän kuin mikä edellisessä tapauksessa tulisi kannattamaan porvaripuolueen kumpaakin edustajaa, annetaan toinen edustajapaikka tälle puolueelle. Kolmas sija taas kuuluu suurimmalle puolueelle, sillä sen kumpaakin ehdokasta kannattaa 3,000 valitsijaa, samalla kuin vastaava luku työväenpuolueessa olisi vain 2,000. Porvarilliset saisivat siis tässä tapauksessa kaksi edustajaa ja sosialistit yhden.

Tämä jakamistapa käy parhaiten laatuun alenevan ääniarvon eli n. s. d'Hondtin^[1*] säännön avulla, joka on otettu meidän uuden vaalijärjestelmämme pohjaksi. Sen mukaan lasketaan ensimäiselle ehdokkaalle koko ääni, toiselle puoli ääntä ja kolmannelle kolmasosa. Edellä käytetyn esimerkin mukaan tapahtuu se seuraavalla tavalla:

Kun jaettavana on kaikkiaan kolme edustajapaikkaa, laukeaa ensimäinen paikka porvaripuolueen ensimäiselle ehdokkaalle, joka on saanut 6,000 ääntä, toinen työväenpuolueen ensimäiselle ehdokkaalle, jonka äänimäärä on 4,000 ja kolmas porvaripuolueen toiselle ehdokkaalle, jonka osalle on tullut 3,000 ääntä. Jos jaettavana olisi neljä sijaa, täytyisi porvaripuolueen kolmannen ehdokkaan ja työväenpuolueen toisen ehdokkaan välillä vetää arpaa, sillä heidän äänimääränsä, kuten esimerkistä näkyy, ovat olleet yhtä suuret.

Tällaista jakotapaa tullaan uuden vaalilain mukaan noudattamaan Suomen eduskunnan vaaleissa. Vaalilain selityksessä valaisemme sitä useammilla esimerkeillä, sovittamalla esimerkit, mikäli mahdollista, tosiolojen pohjalle.

Takaisin sisällysluetteloon

Vaalipiirit ja äänestysalueet.

Vaalilain ensimäisen pykälän mukaan on Suomenmaa jaettu kuuteentoista vaalipiiriin. Vlidestätoista vaalipiiristä valitaan edustajat suhteellista vaalitapaa käyttäen, ja yhdestä (Lapinmaan) piiristä yksi edustaja tavallisella enemmistövaalilla. Ensimäinen piiri valitsee 22 edustajaa, toinen 17, kolmas 16, neljäs 11, viides 12, kuudes 15, seitsemäs 16, kahdeksas 14, yhdeksäs l3, kymmenes 10, yhdestoista 12, kahdestoista 12, kolmastoista 10, neljästoista 13 ja viidestoista vaalipiiri 6 edustajaa, joten edustajia kaikkiaan, Lapin vaalipiirin edustajan kanssa, tulee olemaan 200.

Niinkuin tähän kirjaseen liitetyn lain ensimäisestä pykälästä näkyy, ovat vaalipiirit aloiltaan melkoisen laajoja. Kuhunkin piiriin kuulun useampia kihlakuntia ja, niinkuin tiedämme, kuuluu kuhunkin kihlakuntaan useita pitäjiä. Lisäksi kuuluu jokaiseen vaalipiiriin ne kaupungit, jotka sijaitsevat piiriin kuuluvain kihlakuntain rajojen sisäpuolella, sillä kaupunki kuuluu aina siihen vaalipiiriin kuin sen ympärillä oleva maaseutukin. Ja kun kukin tällainen piiri valitsee edustajat yhteisesti, niin silloin ei valtiopäivillä tule olemaan sen tai sen kaupungin, taikka tämän tahi tuon maalaiskunnan tai tuomiokunnan edustajia, vaan ovat edustajat yksinkertaisesti sen vaalipiirin edustajia, josta he ovat toimeensa valitut.

Ensi silmäyksellä luulisi tällaisten suurten vaalipiirien olevan vaalitoiminnalle haitallisia. Niin ei kuitenkaan ole laita, sillä jokainen vaalipiiri on jaettava pieniin äänestysalueisiin. Laki määrää äänestysalueet niin pieniksi, että kaupungissa saa niihin kuulua yleensä korkeintaan 3,000 ja maaseudulla enintään 1,500 asukasta, — siis kaupungeissa noin 1,400 ja maaseudulla noin 700 äänioikeutettua kuntalaista. Tämän mukaan tulee esim. suuremmissa maalaiskunnissa olemaan toistakymmentä äänestysaluetta. Valitsijan siis, ellei hän ole puolueensa virallinen luottamushenkilö, joista puhutaan tuonnempana, ei tarvitse vaalin tähden mennä juuri omaa kyläkuntaansa kauemmaksi, sillä hän ei joudu virallisiin tekemisiin muitten kuin oman äänestysalueensa viranomaisten kanssa. Ja kun otamme vielä huomioon sen lakimääräyksen, että kunkin äänestysalueen, elleivät paikallisolot ole esteenä, tulee muodostaa yhtäjaksoinen ja kulkuyhteysolojen mukaan rajoitetun osan kuntaa — ja kun lisäksi tiedämme, että vaali toimitetaan kahtena päivänä, — niin saammepa sanoa, että lakia laadittaessa on todella pidetty huolta valitsijain mukavuudesta. Elleivät kunnallishallitukset, jotka maaseuduilla jakavat pitäjät äänestysalueisiin, ole noudattaneet ylempänä mainittuja lain määräyksiä, voivat valitsijat tehdä valituksen kunnallislautakunnan toimittamasta aluejaosta.

Takaisin sisällysluetteloon

Vaaliviranomaiset.

Jokaista viittätoista vaalipiiriä varten on hyvissä ajoin ennen vaaleja valittava keskuslautakunta. Kuhunkin sellaiseen lautakuntaan valitsee senaatti puheenjohtajan ja kaksi jäsentä ja sen kaupungin valtuusto, jossa kunkin lautakunnan kokoukset pidetään, kaksi jäsentä ja yhden varajäsenen. Lautakunnan toimiaika kestää siihen asti kuin uusi lautakunta on valittu eli siis tavallisesti kolme vuotta. Keskuslautakunnan pääasiallisimpana tehtävänä on:

• ottaa vastaan valitsijayhdistysten hakemuskirjat;
• painattaa ja jakaa äänestysalueen vaaliliput;
• toimittaa äänten laskeminen, sekä
• antaa valituille edustajille valtakirjat.

Lisäksi on kuhunkin sellaiseen äänestysalueeseen, joista edellä on mainittu, asetettava erityinen vaalilautakunta. Vaalilautakuntana kaupungissa on maistraati, joka jakautuu äänestysalueitten luvun mukaan useampaan osastoon ja ottaa tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Maalaiskunnissa on kunnallislautakunnan tehtävänä valita vaalilautakunta jokaista kunnassa sijaitsevaa äänestysaluetta varten. Kuhunkin sellaiseen lautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä.

Vaalilautakunnan pääasiallisimpana tehtävänä on:

• laatia äänestysalueen äänestysluettelo, johon kirjoitetaan kaikkien niitten äänestysalueella asuvain ja siitä hengillepantujen kansalaisten nimet, jotka ovat oikeutettuja ottamaan osaa edustajavaaleihin;
• asettaa tämä luettelo äänivaltaisten tarkastettavaksi;
• ottaa vastaan ne muistutukset, joita äänestysluetteloa vastaan ehkä tehdään;
• oikaista äänestysluettelo, milloin muistutukset siihen aihetta antavat;
• ottaa vastaan vaalitoimituksessa annettavat vaaliliput, sekä
• lähettää ne vaalipiirin keskuslautakunnalle.

Vaalilautakunnan toimiaika kestää, kunnes uusi lautakunta on valittu.

Takaisin sisällysluetteloon

Valitsijayhdistykset ja vaaliliitot.

Ennen vaaleja on samanmielisten valitsijain samassa vaalipiirissä, jos yleensä mielivät vaikuttaa vaalien tulokseen, perustettava vaalitsiayhdistyksiä. Yhdistyksen perustaminen tapahtuu siten, että pidetään samaan puolueeseen kuuluvain valitsijain kokous, jossa päätetään valitsijayhdistyksen perustamisesta. Tästä toimenpiteestä laaditaan pyötäkirja, johon merkitään se aika jolloin yhdistys perustettiin, millä paikkakunnalla yhdistys sijaitsee, sekä nimenomainen valtuutus vähintäin yhdelle yhdistyksen jäsenelle olemaan yhdistyksen asiamiehenä. Vielä voidaan perustamiskirjaan merkitä, jos niin tahdotaan, erityinen tunnussana, joka osottaa yhdistyksen yleispyrinnön tai käsityksen jostakin yleisestä asiasta. Ilmoitetun tunnussanan, samoin kuin yhdistyksen kotipaikankin, merkitsee keskuslautakunta yhdistyksen ehdokaslistan yläreunaan. (Katso vaalilippua).

Tämän jälkeen laaditaan kokouksessa ehdokaslista, jossa saa olla enintäin kolme nimeä. Nimien ohella on listaan merkittävä myöskin ehdokkaitten asuinpaikka ja ammatti tai arvonimi. Ensimäiseksi listalle asetetaan se ehdokas, jonka yhdistys tahtoo saada ensi sijassa valituksi, toiselle sijalle asetetaan se ehdokas, jota katsotaan ensimäisen jälkeen tärkeämmäksi ja kolmannelle se, jonka valitsemista pidetään vähemmän tärkeänä. Kun tämä on tehty, kirjoittaa vähintäin 50 valitsijayhdistyksen jäsentä yhdistyksen perustamiskirjan alle, jonka jälkeen perustamiskirja ja ehdokaslista jätetään sen henkilön huostaan, jonka yhdistys on valinnut viralliseksi asiamieheksi.

Siltä varalta, että joku yhdistyksen ehdokas kuolisi tai sattuisi menettämään vaalikelpoisuntensa ennen kuin vaalit on toimitettu, taikka hänen huomattaisiin olevan myöskin jonkun toisen yhdistyksen ehdokkaana, saa listalle asettaa yhden varaehdokkaan, joka edellämainituissa tapauksissa voidaan myöhemmin asettaa vakinaisen tilalle, ja luonnollisimmalta tuntuu että varaehdokas tulee viimeiseksi. Tämän vaihdon saa toimittaa yhdistyksen asiamies, jos hän on siihen nimenomaan valtuutettu; tällainen valtuutus pitää siinä tapauksessa olla merkittynä yhdistyksen perustamiskirjaan. Ellei sellaista valtuutusta ole annettu, saadaan vaihto suorittaa ainoastaan erityisellä asiakirjalla, jonka alle on kirjoittanut vähintäin puolet yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajista.

Kun edellämainitut asiakirjat on annettu yhdistyksen asiamiehille, tulee hänen kirjoittaa pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta. Tässä hakemuskirjassa pitää asiamiehen vakuuttaa, että yhdistyksen jäsenet ovat vaalioikeutettuja, että he omakätisesti ovat kirjottaneet yhdistyksen perustamiskirjan alle ja että ehdokkaat ovat suostuneet ottamaan vastaan edustajatoimen. Lisäksi pitää hakemukseen olla merkittynä julkisen notarion, kruununvoudin, nimismiehen tai kunnallislautakunnan esimiehen antama todistus siitä, että se on asiamiehen omakätisesti allekirjoittama.

Näin laaditun hakukirjan oheen liittää asiamies yhdistyksen perustamiskirjan ja ehdokaslistan, ja jättää kaikki nämä asiakirjat vaalipiirin keskuslautakunnalle, viimeistään kolmekymmentä päivää ennen vaalia. Ehdokaslistan muuttaminen, jos se edellä mainituista syistä katsotaan tarpeelliseksi, on ilmoitettava keskuslautakunnalle viimeistään viisitoista päivää ennen vaalia. Sellaisesta muutoksesta pitää asiamiehen kirjottaa erityinen ilmoitus, jonka oheen, siinä tapauksessa ettei asiamiestä ole aikaisemmin valtuutettu muutosta tekemään, on liitettävä vähintään 25:n edellä puheena olleen jäsenen allekirjoittama suostumus muutoksen tekemiseen.

Vaaleissa voi tapahtua siten, että jonkin listan hyväksi annetaan enemmän ääniä kuin mitä siinä mainitut ehdokkaat valituiksi tullalseen tarvitsisivat. Estääkseen näitä liikaääniä menemästä hukkaan, voivat eri valitsijayhdistykset liittyä vaaliliitoksi, jolloin voimakkaammat yhdistykset tulevat liika-äänillään tukemaan heikompia yhdistyksiä. Tämä selitetään tarkemmin siinä luvussa, jossa puhutaan vaaleista.

Eri yhdistysten liittoutuminen tapahtuu siten, että kukin samaan liittoon haluava yhdistys laatii kokouksessaan asiasta kirjallisen julkilausuman, jossa ilmoitetaan yhdistyksen tahto ja luetellaan ne yhdistykset, joiden kesken liitto aijotaan tehdä, sekä myöskin kaikkien liittoon yhtyväin yhdistysten lopulliset ehdokaslistat. Tämän asiakirjan alle kirjoittaa vähintäin puolet kunkin liittoon yhtyvän yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajista, jonka jälkeen asiakirja jätetään yhdistyksen aikaisemmin valitsemalle asiamiehelle, joka puolestaan kirjoittaa hakemuksen ja antaa todistaa sen sillä tavoin kuin yhdistyksen perustamiskirjasta on sanottu. Sen jälkeen jättää asiamies laatimansa hakemuksen sekä sen oheen liitetyn julkilausuman vaalipiirin keskuslautakunnalle vähintäin viisitoista päivää ennen edustajavaaleja.

Kun keskuslautakunta on saanut tällaisia ilmoituksia, asettaa se vaalilipulle rinnakkain kaikkien samaan liittoon haluamain valitsijayhdistysten ehdokaslistat, ja merkkitsee lippuun, että ne yhdistykset, jotka ovat nämä listat laatineet, muodostavat vaaliliiton. Katso vaalilippua 40 sivulla).

Hyvin järjestetyn puolueen on parasta menetellä sillä tavoin, että saman vaalipiirin eri paikkakunnilla asuvat puolueen jäsenet kokoontuvat yhteiseen vaalipiirinkokoukseen tai lähettävät sinne edustajia. Tämä kokous määrätköön puolueen valitsijayhdistysten luvun ja sijoittakoon ne vaalipiirin tuunetuimpiin puoluekeskuksiin. Samoin voi kokous asettaa ehdokkaat kutakin eri valitsijayhdistystä varten, joita — jos yhdistykset aijotaan yhdistää vaaliliitoksi — saa olla korkeintaan niin monta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Tämän jälkeen kokoontuvat puolueen jäsenet niillä paikkakunnilla, joihin piirikokous on määrännyt yhdistykset perustettaviksi, ja suorittavat ne viralliset perustamistoimet, joista edellä on puhuttu.

Julkilausuma vaaliliiton perustamisesta annetaan vasta sen jälkeen kuin keskuslautakunta on valitsijayhdistyksille ja vaaliviranomaisille lähettänyt ehdokaslistojen yhdistelmän, johon on painettu kaikkien vaalipiirissä toimivien valitsijayhdistysten ehdokaslistat. Heti kun tämä yhdistelmä on saapunut, kokoontuu kukin vaaliliittoon haluava yhdistys uudelleen, ja valmistaa sellaisen asiakirjan, kuin vaaliliiton perustamisesta on edellä sanottu.

Takaisin sisällysluetteloon

Vaali.

Edustajain vaali toimitetaan tavallisissa oloissa joka kolmas vuosi, heinäkuun ensimäisenä ja toisena arkipäivänä.

Vaali toimitetaan jokaisessa äänestysalueessa seuraavalla tavalla.

Vaalipäivän aamulla kokoontuu kunkin äänestysalueen vaalilautakunta siihen huoneistoon, jonka kunnallislautakunta on vaalin toimittamista varten äänestysalueelle hankkinut.

Valitsijoita varten avataan huoneiston ovet klo 9 aamulla ja pidetään ne avoinna aina klo 8:aan saakka illalla, kumpaisenakin vaalipäivänä. Vaalitoimitus voidaan keskeyttää ainoastaan kahden tunnin ajaksi, jolloin vaalihuoneiston ovet pitää olla suljettuna.

Äänestäminen ei tapahdu nimihuudon mukaan, kuten kirkollisissa vaaleissa, vaan kukin valitsija saa jättää vaalilippunsa siinä järjestyksessä, kuin on vaalipaikalle saapunut. Pitkät odotusajat eivät siis tule kysymykseen. Odottajia varten täytyy vaalipaikalla muuten olla erityinen odotushuone.

Kun valitsija on saapunut vaalipaikalle, menee hän siihen huoneeseen, jossa vaalilautakunta työskentelee. Täällä istuu lautakunta pöydän takana, valitsija astuu esiin, ilmoittaa nimensä sekä sen äänestysalueella sijaitsevan talon tai torpan, jossa hän on edellisen vuoden tammikuun alussa asunut. Vaalilautakunnan puheenjohtaja ottaa vaaliluettelon ja tutkii, ouko valitsijan nimi sinne merkitty. Ja jos hän huomaa, että se siellä todellakin on, annetaan valitsijalle vaalilippu, joka on pääasiassa sellaista rakennetta kuin tähän kirjaan liitetty vaalilipun kuva.

Kun valitsija on saanut vaalilipun, menee hän vaalilautakunnan osottamaan huoneeseen, jossa ei saa olla muita kuin yksi valitsija kerrallaan. Ja kun hän on yksiksensä päässyt, etsii hän vaalilipusta sen ehdokaslistan, jonka hyväksi hän on päättänyt äänensä antaa. Sen löydettyään valitsija ottaa huoneen pöydällä olevan punaisen kynän, ja vetää tällä kynällä maisemaansa listaan sellaisen merkin, kuin tähän kirjaan liitetyn vaalilipun ruovetiläisessä listassa, sen oikeanpuolisessa yläkulmassa, on.

Tämän tehtyään valitsija kääntää vaalilipun kokoon sillä tavoin kuin lipussa olevat taitteet osottavat, kostuttaa vaalilipun kapeamman pään, ja sulkee lipun kuin kirjeen.

Sen jälkeen valitsija poistuu yksityishuoneesta ja menee jälleen vaalilautakunnan luokse. Vaalilippunsa hän näyttää vaalilautakunnalle leimattavaksi ja, kun se on leimattu, panee lippunsa vaaliuurnaan, jonka jälkeen lautakunta merkitsee vaaliluetteloon, että valitsija on vaalioikeuttansa käyttänyt.

Vaalin toimittaminen tapahtuu siis niin yksinkertaisesti kuin ajatella saattaa. Valitsijan käytännölliset tehtävät osaa suorittaa ken tahansa.

Jos valitsija ei kuitenkaan kykenisi suorittamaan edellä mainittuja tehtäviä, on hänellä oikeus käyttää vaalilautakunnan hankkiman avustajan apua. Tämä avustaja suorittaa — valitsijan antamain ohjeitten mukaan — valitsijan puolesta merkitsemiset (vetää vaalilippuun punasen viivan ja, jos valitsija tahtoo, muuttaa listassa olevain nimien järjestystä tai kirjoittaa kokonaan uudet nimet lipun tyhjään kulmaan). Avustaja on velvollinen pitämään salassa kaiken sen, mitä valitsija hänelle tässä tilaisuudessa uskoo. Jos avustaja toisin menettelee, rangaistaan häntä kuin virkamiestä virkarikoksesta.

Kun valitsija antaa äänensä jonkin vaalilipussa olevan listan hyväksi, niin hän samalla antaa siinä nimitetylle ensimäiselle ehdokkaalle yhden äänen, toiselle puoli ääntä ja kolmannelle kolmannen osan. Hän siis pitää ensimäistä ehdokasta pätevimpänä, toista pätevimpänä ensimäisen jälkeen ja kolmatta vähemmän tärkeänä. Mutta jos hän pitäisi esim. toisen tai kolmannen ehdokkaan valitsemista tärkeämpänä kuin ensimäisen, merkitsee hän tärkeämmän ehdokkaan nimen eteen numeron l, ja numeron 2 sen ehdoktaan nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä, jolloin merkitsemätön ehdokas jää kolmannelle sijalle. Merkitseminen tapahtuu esim. seuraavalla tavalla:

Niinkuin vaalilipun kuvasta näkyy, on jokaisen ehdokkaan nimen eteen asetettu lyhyt viiva juuri tällaista merkitsemistä varten. Merkitseminen voidaan tehdä sillä samalla punakynällä, josta on aikaisemmin puhuttu, ja sen saattaa toimittaa avustajakin, niinkuin vasta juuri mainittiin.

Ehdokkaitten vaihtamista on kuitenkin järjestetyssä puolueessa, mikäli mahdollista, vältettävä. Siitä nim. voi koitua yhtä ja toista hankaluutta, joista ei suinkaan ole pienin se, että merkitessä saattaa usea vaalilippu tulla kokonaan kelpaamattomaksi. Eikä sitä paitsi tällaisesta ehdokkaitten järjestyssijojen vaihtamisesta ole mitään käytännöllistä hyötyä, ellei sitä saman listan suhteen harjoiteta suuremmassa määrässä, sillä enimmän ääniä saanut ehdokas kussakin vaalilistassa saa lopulliseksi äänimääräkseen eli n. s. vertausluvukseen (s. o. listan kannattajain voiman osottajaksi) niiden vaalilippujen koko lukumäärän, joissa samaa listaa on äänestetty. Ehdokkaitten järjestyssijojen vaihtamisella ei voi olla siis mitään muuta merkitystä, kuin pikku mielenosotuksen aikaan saaminen.

Jos valitsija ei hyväksy ainoatakaan vaalilipussa olevista ehdokaslistoista sellaisenaan tai nimien järjestyksen puolesta siten muutettuna kuin vasta sanottiin, on hänellä oikeus kirjoittaa omat ehdokkaansa vaalilipussa sitä varten olevaan tyhjään nurkkaan (tai kirjoituttaa ne edellä mainitulla avustajalla). Kirjoitettuja nimiä saa olla enintäin kolme, jolloin nytkin ensimäiselle lasketaan koko ääni, toiselle puoli ja kolmannelle kolmasosa. Valitsija voi ottaa eri nimet eri ehdokaslistoista tai myöskin kirjoittaa sellaiset nimet, joita ei ehdokaslistoissa ole mainittu. Kunkin nimen jälkeen on kirjoitettava ehdokkaan ammatti- tai arvonimi sekä hänen kotipaikansa.

Jos kirjoitetussa listassa olevain ehdokkaitten nimet ovat myöskin jonkun vaaliliiton eri listoilla, niin ei kirjoitetulla listalla äänestänyt valitsija silti ole antanut ääntänsä sen puolueen hyväksi, jonka toimesta vaaliliitto on muodostettu. Näin annetut äänet lankeavat vain äänestäjän nimittämäin ehdokasten hyväksi, kohottaen näiden vertauslukuja, eikä suinkaan liiton kaikkien ehdokkaitten vertauslukuja, niinkuin olisi käynyt, jos valitsija olisi äänestänyt jotakin liiton listaa sellaisenaan tai siten muutettuna kuin nimien järjestyksestä painetussa listassa on sanottu.

Kirjoitetulla listalla äänestäessään ei valitsija siis voi mitään voittaa, eikä hyödyttää sitä tai tätä puoluetta. Kirjoitetulla listalla äänestäminen muodostuu siis pelkäksi mielenosotukseksi, sillä tuskinpa koskaan käynee niin, että kirjoitetut listat vaikuttaisivat vaalin tulokseen vähimmässäkään määrässä.

Sellainen lista, milloin sitä käytetään, on luonnollisesti kirjoitettava musteella.

Takaisin sisällysluetteloon

Matkalla oleva valitsija.

Jos valitsija on matkalla tai työansiolla jossain muualla kuin siellä, mistä hän on edellisenä vuotena hengille kirjoitettu, voi hän siltä äänestää. Hänen on vain oman äänestysalueensa vaalilautakunnalta hankittava todistus siitä, että hän nauttii vaalioikeutta. Tämän todistuksen esitettyään hän voi antaa vaalilippunsa missä äänestysalueessa tahansa.

Jos vaalioikeuden käyttäminen tapahtuu siinä vaalipiirissä, johon valitsijan omakin äänestysalue kuuluu, voi hän ennen mainitun punasen viivan vetämällä osottaa sen virallisessa vaalilipussa olevan vaalilistan, jonka hyväksi hän tahtoo äänensä antaa. Siis sama menettely, jota hänen olisi pitänyt noudattaa omankin äänestysalueensa vaalitilaisuudessa.

Mutta jos valitsija kuuluu toiseen vaalipiiriin, kuin se äänestysalue, jossa hän vaalioikeuttaan käyttää, tulee hänen kirjoittaa tai vaaliavustajalla kirjoituttaa vaalilipun tyhjään kulmaan niiden henkilöitten nimet, ammatti ja asuinpaikka, jotka hän tahtoo saada omasta vaalipiiristään valituiksi. Ja jos hän tahtoo antaa äänensä jonkin omassa vaalipiirissään toimivan valitsijayhdistyksen listan hyväksi, kirjoittakoon sanottuun tyhjään kohtaan siinä listassa olevien ehdokkaitten nimet, ammatin ja asuinpaikan.

Kun toiseen vaalipiiriin kuuluva valitsija käyttää äänioikeuttansa jossakin jonkun toisen vaalipiirin äänestysalueessa, tulee hänen kirjoittaa vaalilippunsa ulkopuolelle sen vaalipiirin nimi, johon hän kuuluu. Sellainen merkintä on näytettävä vaalilautakunnalle, ennenkuin vaalilippu pannaan vaaliuurnaan.

Ennen vaaliin menoansa on valitsijan katsottava, mitä vaalilain 55:ssä pykälässä sanotaan kelvottomista vaalilipuista.

Takaisin sisällysluetteloon

Äänten laskeminen ja edustajapaikkain jako.

Heti sen jälkeen kuin vaali on toimitettu, lähettävät äänestysalueitten vaalilautakunnat kaikki kertyneet vaaliliput sen vaalipiirin keskuslautakunnalle, johon kukin äänestysalue kuuluu. Ne vaaliliput, joiden ulkopuolelle on merkitty toisen vaalipiirin nimi, lähetetään nimitettyjen vaalipiirien keskuslautakunnille.

Kun vaaliliput ovat keskuslautakunnalle saapuneet, ryhmitetään ne siten, että samasta äänestysalueesta tulleet liput järjestetään yksinkertaisten ääniryhmäin mukaan. Otamme esimerkin tähän kirjaan liitetyn vaalilipun eri valitsijayhdistyksiä seuraten.

Ajattele, että ensimäinen vaalilippu, jonka keskuslautakunta avaa, sisältää punaisen viivan Korpilahden listassa, joka on yhtynyt vaaliliittoon C. Tämä lippu asetetaan erikseen, ja sitten kun aukaisijan käteen tulee toinen vaalilippu, jossa samoin Korpilahden lista on merkitty punasella viivalla, asetetaan se edelllsen samoin merkityn listan kanssa samaan kasaan. Ja niin edelleen, aina kun lippujen aukaisijan käteen tulee samoin merkitty lippu, asettaa hän sen samaan kasaan samoin merkittyjen lippujen kanssa. Jos vaalilippn olisi sellainen, kuin edellä oleva vaalilipun kuva, jakaisi keskuslautakunta kustakin äänestysalueesta saapuneet vaaliliput yhteentoista ryhmään, jolloin kirjoitetut vaaliliput olisivat eri ryhmänä, mikäli niissä on annettu ääniä samoille henkilöille.

Kun jostakin äänestysalueesta saapuneet liput on näin ryhmitelty, lasketaan vaalilipuissa mainittujen ehdokkaitten äänet. Jos silloin huomataan, että esim. edellä mainitussa Korpilahden ryhmässä on 30 vaalilippua niin silloin on Korpilahden listan ensimäinen ehdokas saanut 30 ääntä siitä äänestysalueesta, jonka vaaliliput oletamme olleen edellä kuvatun käsittelyn alaisena. Toiselle ehdokkaalle lasketaan 15, ja kolmannelle l0 ääntä. Samoin lasketaan kaikkien eri ryhmien ehdokkaitten äänet, jolloin ensimäiselle ehdokkaalle, ellei listaan ole tehty nimien järjestystä koskevaa muutosta, tulee koko ääni, toiselle puoli ääntä ja kolmannelle kolmas osa.

Sen jälkeen kuin yhden äänestysalueen vaaliliput on ryhmitetty ja äänet saatu lasketuksi, otetaan toisen äänestysalueen vaaliliput samallaisen käsittelyn alaisiksi. Ja sitten kun kaikista vaalipiirin eri äänestysalueista lähetetyt vaaliliput on järjestetty eri ryhmiin ja ryhmäin äänet saatu lasketuksi, kootaan eri äänestysalueista tulleet ja samaan ryhmään kuuluvat vaaliliput ja lasketaan kunkin ehdokkaan eri äänestysalueissa saavat äänet yhteen. Tulos osottaa, kuinka monta ääntä kukin ehdokas on vaalipiirissä saanut. Ottakaamme jälleen pikku esimerkki. Otaksumme, että se vaalipiiri, jossa käytetään edellä olevaa vaalilippua, on jaettu sataan äänestysalueeseen. Kussakin eri äänestysalueessa on Korpilahden listan hyväksi annettu esim. 30 ääntä. Kun nyt lasketaan yhteen ne äänimäärät, mitä Korpilahden listan hymäksi on eri äänestysalueissa annettu, saadaan luku 3,000. Näin ollen on listan ensimäisen ehdokkaan äänimäärä 3,000, toisen 1,500 ja kolmannen 1,000. Näin tapahtuu silloin, jos ehdokkaita on äänestetty siinä järjestyksessä kuin ne listalla esiintyvät.

Mutta kuinka käy silloin, jos äänestäjät ovat muuttaneet ehdokkaitten järjestyssijoja esim. siinä määrin, että ensimäinen ehdokas saa vain 2,012 ääntä, jota vastoin toinen saa 1,998 ja kolmas 1,490 ääntä? Tulos on aivan sama kuin edellisessäkin esimerkissä, sillä enimmän ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen niiden vaalilippujen koko lukumäärän, joissa puheena olevaa ehdokaslistaa on äänestetty, sitä seuraavaa puolet tästä lukumäärästä ja kolmas kolmannen osan. Ensimäinen ehdokas saisi siis tässäkin tapauksessa 3,000, toinen l,500 ja kolmas l,000. Tästä näkyy, miten turhaa järjestyksen vaihtaminen on, ellei sitä tapahdu aivan tavattomassa määrässä.

Mutta käykäämme selittämään lain vaikeatajuisinta osaa. Teemme sen niin yksinkertaisesti kuin mahdollista, otaksuen, että annetut äänet jakautuvat seuraavasti:

sekä

Näin ollen saavat eri liittojen ehdokkaat seuraavat äänimäärät:

Se ehdokas kussakin vaaliliitossa, joka on saanut suurimman äänimäärän, saa lopulliseksi vertausluvukseen liiton hyväksi annettujen vaalilippujen koko lukumäärän. Hän siis saa tavallaan kaikki nekin äänet, jotka ovat annetut muitten samassa liitossa olevain listain ensimäisten ehdokasten hyväksi. Mitään vääryyttä ei kuitenkaan tapahdu, sillä niin kuin seuraavassa havailsemme, on kaikkien ehdokkaitten lopullinen vettausluku yleensä korkeampi kuin se vertausluku (esimerkissä sama kuin äänimäärä), jonka he ovat saaneet yksinkertaisissa ääniryhmissä. Kun se ehdokas, joka on liitossa saanut suurimman äänimäärän, verrattuna liiton muitten ehdokkaitten äänimääriin, saa lopulliseksi vertausluvuksen vaaliliiton hyväksi annettujen vaalilippujen koko lukumäärän, saa lähinnä suurimman äänimäärän saanut liiton ehdokas lopulliseksi vertausluvukseen puolet vaalilippujen koko lukumääristä, kolmas kolmannen osan, neljäs neljännen j. n. e., siten että vähimmän ääniä saanut liiton ehdokas saa lopulliseksi vertausluvukseen vaaliliiton hyväksi annettujen vaalilippujen koko lukumäärästä niin monennen osan, kuin liiton ehdokkaiden luku on. Jos ehdokkaita on esim. 12, niin pienin vertausluku on kahdestoista osa liiton vaalilippujen lukumäärästä.

Jos annamme esimerkeissämme nimitetyille ehdokkaille lopulliset vertausluvut heidän saamainsa äänimääräin eli ensimäisten vertauslukulen mukaan, saavutamme seuraavat tulokset:

Valituiksi tulevat ne ehdokkaat, jotka ovat saaneet suurimmat vertausluvut. Esimerkkimme mukaan siis, jos oletetusta vaalipiiristä valittaisiin esim. 12 edustajaa, tulisivat seuraavat eri valitsijayhdistysten ehdokkaat valituiksi:

Vaaliliitto A on siis saanut 5 edustajapaikkaa, vaaliliitto B 4 ja vaaliliitto C 3 paikkaa. Teiskon lista on jäänyt kokonaan syrjään, vaikka se, kuten näimme on saanut melkoisen kannatuksen. Tämä osottaa kuinka tärkeätä valitsijayhdistysten yhtyminen vaaliliitoksi on, sekä myöskin, ettei vaaleissa saa antaa nurkkaharrastuksille määrävää merkitystä.

Ota vielä huomioon, että viimeisen ehdokkaan vertausluku sisältyy vaaliliitto B:n äänimäärään 4 kertaa ja kaikkien kolmen puolueen yhteiseen äänimäärään 12 kertaa. Kukin puolue on siis saanut juuri niin monta sijaa kuin se on äänimääränsä mukaan oikeutettu saamaan.

Lähinnä vertausluvultaan on Frans Toivonen (2,333²⁄₆). Jos hän olisi saanut ääniä kirjoitetusta vaalilipuista esim. noin 250 olisi hän tullut valituksi ja Vikkelä jäänyt valitsematta. Siinä on kirjoitettujen vaalilippujen merkitys.

Takaisin sisällysluetteloon

Virallisten asiakirjain kaavat.

Julkilausuma valitsijayhdistyksen perustamisesta.

Allekirjoittaneet, N. N:n vaalipiirin vaaliluetteloihin merkityt, ensi kuussa toimitettavissa edustajain vaaleissa Suomen valtiopäiville vaaliin oikeutetut, olemme mainittua edustajain vaalia varten yhtyneet valitsijayhdistykseksi ja päättäneet edustajiksi äänestää

• N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka)
• N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka) ja
• N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka)

sekä, Vaalilain 22:ssa ja 23:ssa §:ssä mainittujen tapausten varalta varaehdokkaaksi

• N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka).

Valitsijayhdistyksemme kotipaikka on N:n kunta.

Asiamieheksemme valtuutamme jäsenemme N. N:n, jonka osoite on: _______________________________ ja oikeutamme asiamiehemme Vaalilain 23 §:ssä kosketellussa tapauksessa, siinä sallitulla tavalla yhdistyksen puolesta muuttamaan ehdokaslistan.

Yhdistyksemme tunnuslause on: ________________________.

(Paikka ja aika).
(Vähintäin 50 valitsijan allekirjoitus).

N. N:n vaalipiirin Keskuslautakunnalle.

Oheen liittäen asiakirjan, jolla N. N:n kunnassa on perustettu valitsijayhdistys, jonka edustajaehdokkaat ovat: ________________________________ sekä erikseen kirjoitetun ehdokaslistan ja vakuuttaen, että ne henkilöt, joiden nimet ovat allekirjoituksina sanotussa asiakirjassa, omakätisesti ovat sen allekirjoittaneet ja ovat vaalioikeutettuja, niin myös että edustajiksi ehdotetut henkilöt ovat suostuvaiset vastaanottamaan edustajantoimen, pyydän edellä mainitun yhdistyksen puolesta Keskuslautakuntaa ryhtymään vaalilain säätämiin toimiin ehdokaslistan julkisuuteen saattamiseksi.

(Paikka ja aika).
N. N.

Asiamies.

N. N:n vierasmiehenä läsnä ollen täten todistan, että asiamies N. N. omakätisesti on allekirjoittanut edellä olevan kirjelmän. (Paikka ja aika).

N. N.

(Julkinen notarius. Kruununvouti. Nimismies. Kunnallislautakunnan esimies).

Läsnä ollut todistaja:
N. N.
Ammatti tai toimi.

Julkilausuma ehdokaslistan murtamisesta.

Sittenkuin oli perustettu valitsijayhdistys N:o ____ N. N:n piirissä, on _______________ (kerrotaan, mikä tapaus on aiheuttanut alempana ilmoitetun muutoksen). Näin ollen olemme me allekirjoittaneet jo mainitun yhdistyksen jäseninä päättäneet, muuttaen ensin ilmoitetun ehdokaslistan, edustajiksi äänestää

N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka)
N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka)
N. N:ää (ammatti tai toimi ja asuinpaikka)
(Aika ja paikka).

(Vähintäin puolet ensimmäisen julkilausuman allekirjoittajain nimiä).

N. N. vaalipiirin Keskuslautakunnalle.

Oheen liittäen asiakirjan, jolla N. N:n kunnassa perustetun valitsijayhdistyksen N:o ____ ehdokaslista, jossa ehdokkaina olivat _______________ on muutettu siten, että yhdistyksen ehdokkaina nyt ovat ______________ sekä vakuuttaen, että ne henkilöt _________________ (jatketaan kuten alkuperäisessä pyyntökirjassa).

Julkilausuma vaaliliiton perustamisesta.

Allekirjoittaneet, jäseninä N. N:n vaalipiiriin kuuluvassa valitsijayhdistyksessä N:o ___, jonka edustajaehdokkaat ovat:

(luetellaan kukin nimeltään ja ilmoittaen kunkin ammatin tai toimen ja asuinpaikan)

julkilausumme täten, että me valitsijayhdistyksemme puolesta olemme tehneet vaaliliiton valitsijayhdistyksen N:o ___ kanssa, jonka kotipaikka on __________ ja jonka ehdokaslistalla ovat: __________________ sekä valitsijayhdistyksen (ja niin edespäin)

jotka kaikki valitsijayhdistykset kuuluvat N. N:n vaalipiiriin. Saamalla liitämme tämän oheen kaikkien vaaliliittoon kuuluvien valitsijayhdistysten täydelliset ja lopulliset ehdokaslistat, erikseen kirjoitettuna liitteenä.

(Paikka ja aika).

(Vähintäin puolet yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittajista pitää olla tämän kirjoituksen allekirjoittajia).

N. N:n vaalipiirin Keskuslautakunnalle.

Oheen liittäen kirjallisen julkilausuman, jolla edustamani valitsijayhdistys N:o ___ on yhtynyt valitsijayhdistykseen N:o ___ (valitsijayhdistyksiin N:oihin ___) vaaliliitoksi sekä näiden kummankin (kaikkien näiden), samaan vaalipiiriin kuuluvain, liitoksi yhdistyneiden valitsijayhdistysten lopulliset ehdokaslistat, pyydän valitsijayhdistyksen N ___ asiamiehenä Keskuslautakuntaa ryhtymään Vaalilain säätämiin toimiin liiton julkisuuteen saattamiseksi. Samalla vakuutan, että julkilausumassa vaaliliiton perustamisesta allekirjoittajiksi merkityt henkilöt ovat omakätisesti kirjoittaneet nimensä julkilausuman alle.

(Paikka ja aika).
N. N.
Asiamies.

(Asiamiehen allekirjoitus on todistettava kuten ennen on merkitty).

Takaisin sisällysluetteloon

Valtiopäiväjärjestyksen 5:s §.

Oikeutettu valitsemaan edustajaa on jokainen Suomen kansalainen, sekä mies että nainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt neljäkolmatta vuotta.

Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:

1. se, joka on vakinaisessa sotapalveluksessa;
2. se, joka on holhouksen alaisena;
3. se, joka kolmena viimekuluneena vuonna ei ole ollut tässä maassa hengille pantuna;
4. se, joka muun syyn kuin kunnallishallituksen todistuksella näytetyn varattomuuden tähden on jättänyt suorittamatta hänen maksettavakseen pannut kahden lähinnä edellisen vuoden kruununverot;
5. se, joka itsellensä saa apua vaivaishoidolta, jollei apu ole ainoastaan satunnaista;
6. se, joka on luovuttanut omaisuutensa velkojainsa tyydyttämiseksi, kunnes hän on pesäntilansa valallaan vahvistanut;
7. se, joka irtolaisuudesta on tuomittu yleiseen työhön, aina kolmannen vuoden loppuun siitä, kuin hän työlaitoksesta pääsi;
8. se, joka laillisen tuomion nojalla on katsottava olevan hyvää mainetta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan;
9. se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kansanedustajanvaalissa on ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella häirinnyt vaalivapautta, aina kundennen kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kuin lopullinen tuomio asiasta annettiin.

Kirjoittajan huomautukset:

^[1*] Luetaan Dont.

Toimituksen viitteet:

^[1] Tämän alunperin fraktuuralla painetun tekstin tässä versiossa w:t on muutettu v:iksi. Muuten teksti on jätetty alkuperäiseen asuunsa, vain selvät painovirheet on korjattu. MIA huom.

Suomenkielinen Yrjö Mäkelin -arkisto
Marxists Internet Archive — suomenkielinen osasto