Keskusteltaessa sosialidemokratisen puolueen uuden ohjelman suunnitelmasta ehdottelin »Die neue Zeit» lehdessä, että ohjelmaan olisi laadittava lyhyt, kansantajuinen selitys, joka tarkemmin esittelisi, perustelisi ja valaisisi sen lyhyitä, alastomia lauseita.
Kun minua itseäni kehoitettiin toteuttamaan ehdotustani, ryhdyin työhön, mutta huomasin pian, että lyhyen julkaisun kehyksissä, kuten alkuperäinen tarkoitukseni oli, on aivan mahdotonta esittää perusteellisesti ja yleistajuisesti kaikkia niitä periaatteita, jotka tulevat kysymykseen sosialidemokratista puoluetta arvosteltaessa. Minun olisi siinä tapauksessa joko täytynyt tyytyä lyhyeen perusteluun ja silloin olisin parhaassa tapauksessa voinut saada aikaan vaillinaisen toisinnon Kommunistisesta manifestista, joka sekin vaatii vissin määrän esitietoja taloustieteen ja historian alalta, jos mieli sitä ymmärtää. Taikka minun olisi täytynyt rajoittaa selitykseni ainoastaan muutamiin ohjelman pääkohtiin, kuten olen tehnyt niissä pienissä vihkosissa, jotka ilmestyvät tämän kirjan kanssa yhtaikaa.
Mutta tämä ei yksinään riitä täyttämään ehdotukseni alkuperäistä tarkoitusta. Lyhyitten lentokirjasten ohella, jotka huomauttavat kansanjoukkoja pyrinnöistämme, tarvitsemme myöskin jonkinlaista Sosialidemokratista katkismusta, tarvitsemme opasta sekä niille, jotka tahtovat perehtyä aatesuuntaamme, että myöskin niille, jotka tahtovat perehdyttää toisia tähän aatesuuntaan. Sellaista kirjaa ei ole tähän saakka ollut kirjallisuudessamme. Kaikki ne saksalaiset teokset, jotka ovat lentokirjasia suuremmat, ovat erikoisteoksia, jotka käsittelevät nykyisen sosialismin jotakin tai joitakin eri puolia, vaan ei suinkaan liikettä kokonaisuudessaan. Tämänlaatuinen kirjallisuus on kyllä jo niin laaja, että sen avulla voimme täydellisesti perehtyä sosialidemokratian periaatteisiin. Marxin teos »Pääomasta», Engelsin kirjat »Työtätekevän luokan asemasta Englannissa», »Sosialismin kehittyminen haaveesta tieteeksi»[1] sekä »Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alku»[2] ynnä Bebelin »Nainen ja sosialismi»[3] sekä vihdoin »Kommunistinen manifesti»,[4] jonka aatesuunta on punaisena lankana kaikissa teoksissa[1*] muodostavat sellaisen ryhmän, että ken ne on lukenut ja ymmärtänyt, hänen täytyy jo kyetä kaikin puolin käsittelemään nykyisen sosialismin aatemaailmaa.
Mutta kaikkien näiden kirjojen ja varsinkin Marxin »Pääoma» nimisen teoksen lukeminen ei ole joka miehen tehtävä. Tähän saakka ei ole ollut kirjaa, joka muodostaisi ikäänkuin väliasteen lentokirjasten ja erikoisteosten välillä sosialistisessa kirjallisuudessa. Meiltä on puuttunut yleistajuista ja samalla laajempaa, yhtenäistä ja perusteellista esitystä, joka käsittäisi sosialidemokratian kaikki eri periaatteet.
Tämä nyt ilmestynyt kirja koettaa täyttää tätä aukkoa. Se koettaa Erfurtin ohjelman ohella yleistajuisesti esittää sosialistisen aatemaailman kaikkia puolia, jotka ovat joko sellaisenaan tärkeitä, tai tarpeellisia sille ken tahtoo käsittää sosialidemokrateja. Asian tieteellinen, perusteellinen esitys ei tässä tule kysymykseen. Lukijaa tahdotaan vaan johdattaa käsittämään sosialidemokratian käytännöllistä toimintaa. Yleisiä perustuksena olevia teorioja käsitelläänkin sentähden ainoastaan lyhyesti ja esitetään vain tutkimuksen tulokset ilman todisteluja ja perusteluja. Näiden teoriojen syvällisempi selitteleminen kuuluu erikoisteosten alalle.
Sitä vastoin käsitellään tässä kirjassa tarkemmin lukuisia lähempänä olevia yksityiskysymyksiä, jotka parhaallaan ovat vilkkaan keskustelun alaisina. Sellaisia ovat esim. pikkuteollisuuden häviö, suurteollisuuden muodostamat »renkaat», liikatuotanto, työväenluokan suhde valtiolliseen ja ammattiyhdistysten toimintaan j. n. e., sekä varsinkin kysymys »tulevaisuuden valtiosta».
Tämä kirja koettaa lyhyesti sanoen luoda yleissilmäyksen niihin aatteisiin, joita sosialidemokratisen kirjallisuuden perusteokset jo ovat sisältäneet. Mutta tätä yleissilmäystä laadittaessa on väliin ollut välttämätöntä astua alalle, jota puoluekirjallisuudessamme ei ole vielä ollenkaan tai ei ainakaan tässä yhteydessä käsitelty. Toivon sentähden, että tämä kirja tarjoaa monta uutta aatetta sekä niille, joille puolueemme tähän saakka on ollut vieras, että myöskin niille, jotka tuntevat sosialidemokratisen kirjallisuuden.
Lopuksi tahdon mieluisena velvollisuutenani lausua ystävälleni ja työtoverilleni Edward Bernsteinille kiitokset siitä avusta, jota hän on osottanut tämän, kuten monen muunkin teoksen ilmestyessä sekä neuvotteluissa että huolellisesti tarkastaessaan käsikirjoituksen.
Stuttgardissa, kesäkuulla 1892.
K. Kautsky.
[1*] Engelsin teos »Työtätekevän luokan asemasta Englannissa» ilmestyi tosin kaksi vuotta ennen kuin »Kommunistinen manifesti», mutta se huokuu jo samaa henkeä kuin tämäkin.
[1] Ks. Friedrich Engels, »Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi». MIA huom.
[2] Ks. Friedrich Engels, »Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä». MIA huom.
[3] Ks. August Bebel, »Nainen ja sosialismi». MIA huom.
[4] Ks. Karl Marx & Friedrich Engels, »Kommunistisen puolueen manifesti». MIA huom.