Valtiossa ei kansanvalta ole vielä silloin toteutettu, kun ylin lainsäädäntövalta on annettu yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitulle kansaneduskunnalle. Päinvastoin vaatii kansanvalta myös, että paikallishallinto lääneissä ja kunnissa annetaan kansanvaltaisille edustuslaitoksille. Samoin ei kansanvaltainen kansantalouden muoto ole toteutettu, jos jokaista teollisuudenhaaraa hoitaa kansaneduskunnan, kuluttajien ja työläisten valtuutetuista kokoon pantu hallintoneuvosto. Päinvastoin vaatii taloudellinen kansanvalta, että kunkin teollisuuslaitoksen paikallishallinto kansanvaltaistutetaan. Samoinkuin vapaa kunta on vapaan valtion perusta, on myös kansanvaltainen teollisuusmuoto koko teollisuuden kansanvaltaisen järjestelyn perusta.
Siellä, missä ammattiyhdistykset ovat voittaneet alaa, on kansanvaltaisen teollisuusmuodon perus jo kauan sitten laskettu. Ammattiyhdistysten valta on murtanut tehtaan omistajien yksinvallan. Isännän täytyy jakaa valtansa teollisuuslaitoksessa ammatillisesti järjestyneiden työläisten luottamusmiesten kanssa, aivan samoin kuin yksinvaltaisen hallitsijan on täytynyt jakaa valtansa kansaneduskunnan kanssa.
Mutta työläisten luottamusmiesten osanotto tehtaan hallintoon on ainoastaan tosiasiallinen eikä oikeudellisesti säädetty asiaintila. Nyt on saatettava tämä tosiasiallinen asiaintila myös lailliseksi, säännösteltävä se laillisesti ja siten poistettava kaikki mielivaltaisuudet työnantajain puolelta, kaikki pääoman ja työn välisten voimasuhteiden horjumiset. Sentähden täytyy valita työväen liikeneuvostoja kaikissa teollisuus-, maanviljelys-, kauppa- ja liikennelaitoksissa, joissa työskentelee enemmän kuin kaksikymmentä työläistä. Vaalitapa ja liikeneuvostojen oikeudet on lailla määrättävä. Osanotto-oikeus vaaliin on oleva kaikilla teollisuuslaitoksessa työskentelevillä henkilöillä, olivatpa he sitten täysinoppineita tai oppimattomia työläisiä, toimihenkilöitä tai virkailijoita. Eri luokat voivat valita eri ryhmissä. Täten valituille liikeneuvostoille on lain myönnettävä vaikutusvaltaa kaikkiin sellaisiin teollisuuslaitoksen hallintoasioihin, jotka koskevat työläisten ja toimihenkilöiden hyvinvointia.
Liikeneuvostot tulevat siis lähinnä vaikuttamaan työläisten ottamiseen ja erottamiseen. Ne tulevat huolehtimaan, että paikkoja täytettäessä noudatetaan työehtosopimusten määräyksiä, ne voivat tarjota työläisille turvaa mielivaltaisia erottamisia vastaan.
Mikäli työaika ja työpalkat eivät jo ole työehtosopimusten määräämiä, on niistä tehtävä sopimus työnantajan ja liikeneuvoston välillä. Varsinkin tulevat liikeneuvostot vaikuttamaan kappale- ja urakkahintojen määräämiseen. Urakkapalkkajärjestelmän yksinkertainen poistaminen, kuten monet työläiset toivovat, ei meidän aikanamme varmastikaan ole kaikkialla mahdollinen. Sillä sellaisena aikana kiun tämä nykyinen, kun koko kansamme on pelottavasti köyhtynyt, täytyy meidän koettaa kaikkemme kohottaaksemme työtehoa, ja sen vuoksi emme voi olla ilman ainoatakaan keinoa, joka takaa, että työaika tulee tarkkaan käytetyksi. Mitä lyhemmäksi määräämme työajan, sitä vähemmän voimme tulla toimeen ilman tätä keinoa. Mutta siellä, missä tästä syystä ei voida poistaa urakkapalkkajärjestelmää, täytyy meidän huolehtia sen suurien vaarojen lieventämisestä. Tämä tapahtuu tarkotuksenmukaisimmin asettamalla urakkahintojen määrääminen liikeneuvostojen tarkastuksen alaiseksi. Liikeneuvostot eivät kuitenkaan voi tätä tarkastusta suorittaa, ellei niille anneta oikeutta ottaa selvää palkkalistoista, arviolaskelmista ja tileistä. Jos urakkapalkkojen määrääminen voi tapahtua ainoastaan liikeneuvoston suostumuksella, ja liikeneuvosto voi ennen tämän suostumuksen antamista, tuntien työnantajan arviolaskelmat, tulla vakuutetuksi ehdotetun palkkamäärän kohtuullisuudesta, silloin menettää urakkapalkkajärjestelmä paljon muuten niin vaarallisesta luonteestaan. Liikeneuvostot tulevat myös valvomaan palkkojen maksua ja tarkastamaan palkkojen arviointia.
Edelleen kuuluu liikeneuvoston tehtäviin liikeyrityksen sisäisten riitojen sovittaminen, olivatpa ne sitten riitoja työnantajan ja työläisten, työnjohtajan ja työläisten tai itse työläisten välisiä, sekä kurinpitorangaistusten määrääminen niille, jotka toimivat vastoin liikeneuvoston myötä vaikutuksella laadittua tehtaan järjestyssääntöä. Edelleen valvovat liikeneuvostot, kaikkia niitä toimenpiteitä, joihin ryhdytään työssä tapahtuvien onnettomuuksien estämiseksi ja työläisten suojelemiseksi ammattitautien vaaroilta. Ne tulevat tämän tehtävän täyttämisessä toimimaan yhdessä ammatintarkastajien kanssa: tekevät ehdotuksia ja antavat neuvoja ammatintarkastajille, lähettävät heille säännöllisesti tiedonantoja terveydellisestä tilasta teollisuuslaitoksissa ja valvovat heidän määräämiensä toimenpiteiden toteutumista.
Liikeneuvostojen käsiin joutuu edelleen kaikkien niiden liikeyritykseen kuuluvien laitosten hoito, joiden tulee palvella välittömästi ja yksinomaan työväkeä. Tehtaan asunnot, ruokalat, keittiöt ja kaikenlaiset laitokset työväen hyvinvoinnin edistämiseksi joutuvat liikeneuvoston hoitoon. Nämä laitokset voidaan ja pitääkin täydelleen vapauttaa työnantajan ja hänen käskyläistensä vaikutusvallasta.
Mutta jotta liikeneuvostot voisivat tehokkaasti hoitaa kaikkia näitä tehtäviä, täytyy niiden jäsenten olla suojattuja sen varalta, että heidän toiminnastaan voisi olla heille vahinkoa. Samoinkuin valtiopäivämiehet eivät voi suorittaa kansanedustustyötään ilman loukkaamattomuuttaan, joka suojelee heitä virkavallan kostolta ja mielivallalta, eivät liikeneuvostotkaan voi työskennellä, ellei niiden jäsenillä ole jonkinlaista riippumattomuutta työnantajaan nähden, elleivät he ole hänen mielivallastaan riippumattomia ja ellei heidän työpaikkansa ole turvattu. Siksi pitää lain määrätä, että jokainen liikeneuvoston jäsen saadaan erottaa ainoastaan silloin, kun joko asianymmärtävän tuomioistuimen edessä todistetaan, että hän ei suorita työtään kunnollisen työläisen huolellisuudella, tai hän tekee jonkun sellaisen teon, joka tehtaan järjestyssäännön mukaan oikeuttaa työnantajan erottamaan työläisen ilman irtisanomisaikaa.
Mutta olipa neuvoston työala miten laaja ja tärkeä tahansa, niin täytyy kuitenkin lain asettaa rajat sille, liikeyritysten teknillistä ja taloudellista johtoa ei voida jättää liikeneuvostoille. Ei teknillistä johtoa, koska sen täytyy pysyä asiantuntijoiden, teoreettisesti ja käytännöllisesti sivistyneitten teknikkojen, insinöörien ja kemistien käsissä, ellei tuotannon haluta tuottavan vahinkoa. Mutta ei myöskään taloudellista johtoa, sillä kutakin teollisuuslaitosta ei tule johtaa ainoastaan siinä työskentelevien työläisten, vaan koko yhteiskunnan etuja silmälläpitäen. Rautatiet eivät ole olemassa ainoastaan rautatieläisiä, vaan koko kansaa varten, eikä huonekaluteollisuutta tule hoitaa pitäen silmällä yksin puuseppien, vaan koko yhteiskunnan etuja. Siksi emme tahdo antaa teollisuuden teknillistä ja käytännöllistä johtoa yksityisten tehtaiden liikeneuvostoille, vaan hallintoneuvostoille, joissa teollisuudessa työskentelevien työläisten edustajien rinnalla valtion ja kuluttajien edustajat istuvat ja tekevät päätöksiä. Me emme tahdo syndikalisoida teollisuutta, vaan yhteiskunnallistaa sen, s.o. emme tahdo antaa kutakin teollisuudenhaaraa siinä työskentelevien työläisten omaisuudeksi, vaan yhteiskunnan kaikki teollisuudenhaarat kaikkien työläisten omaisuudeksi. Siksi täytyy teollisuuden teknillinen ja taloudellinen johto jättää koko kansan hallintoelinten haltuun, ja työläisvaliokunnat voivat ainoastaan niiden alaisina paikallisina hallintoeliminä vaikuttaa yksityisten teollisuuslaitosten hallintoon, samalla tavoin kuin esim. kunnat vaikuttavat valtion hallintoon valtion alueen yksityisten osien hallinnon kautta.
Teollisuusmuodon kehitys seuraa valtiomuodon kehitystä. Me olemme valtiossa kulkeneet kehityksen rajattomasta yksinvallasta, jossa ruhtinas yksin päättää, yli perustuslaillisen yksinvallan, jossa valta on jaeltu ruhtinaan ja kansaneduskunnan välillä, tasavaltaan, jossa kaikki valta on jätetty kansan edustajille. Samankaltaista tietä täytyy myös teollisuusmuodon kulkea. Ensin oli työnantajalla rajaton yksinvalta, kun hän yksin tehtaassa vallitsi. Perustamalla liikeneuvostoja jouduimme tehtaassa perustuslailliseen yksinvaltaan: oikeudellinen valta teollisuuslaitoksessa on jaettu ikäänkuin perinnöllisenä yksinvaltiaana tehdasta hallitsevan työnantajan ja liikeneuvoston kesken, joka on tehtaan työläisten eduskunta. Tästä jatkuu tie teollisuuden tasavaltaiseen muotoon. Työnantaja katoaa, kunkin teollisuudenhaaran teknillinen ja taloudellinen johto siirtyy hallintoneuvostolle, joka on kokoonpantu valtion, kuluttajien ja työläisten edustajista, ja kunkin teollisuuslaitoksen paikallinen hallinto jaetaan tämän hallintoneuvoston nimittämien teknillisten virkamiesten ja tehtaan työläisten valitseman liikeneuvoston kesken.