Suomennos: Tuntematon
Lähde: »K. Marx, F. Engels. Valitut teokset kolmessa osassa». Kustannusliike Edistys, Moskova (I ja II osan julkaisuvuotta ei mainittu, III osa 1973)
III osan tekijänoikeus: © Издательство политической литературы, ШО; © Kustannusliike Edistys, 1973 suomennos
Skannaus, OCR, PDF: Joonas Laine
Ensimmäinen osa | |||||
Alkusanat | 5 | ||||
Karl Marx. Teesejä Feuerbachista | 7–9 | ||||
Karl Marx ja Friedrich Engels. Feuerbach. Materialistisen ja idealistisen katsantokannan vastakkaisuus (»Saksalaisen ideologian» I luku) | 10–69 | ||||
[I] | 10–19 | ||||
[1.] Ideologia yleensä, varsinkin saksalainen | 11–13 | ||||
[2. Edellytykset, joista materialistinen historiankäsitys lähtee] | 13–14 | ||||
[3. Tuotanto ja kanssakäyminen. Työnjako ja omistusmuodot: heimo-omistus, antiikkinen ja feodaalinen omistus] | 14–17 | ||||
[4. Materialistisen historiankäsityksen olennaisin sisältö. Yhteiskunnallinen oleminen ja yhteiskunnallinen tajunta] | 17–19 | ||||
[II] | 19–38 | ||||
[1. Ihmisen todellisen vapautuksen edellytykset] | 19–20 | ||||
[2. Feuerbach in materialismin spekulatiivisuuden ja epäjohdonmukaisuuden arvostelua] | 20–23 | ||||
[3. Alkuperäiset historialliset suhteet eli sosiaalisen toiminnan peruspuolet: elämälle välttämättömien tarvikkeiden tuottaminen, uusien tarpeiden syntyminen, ihmisten tuottaminen (perhe), kanssakäyminen, tajunta] | 23–26 | ||||
[4. Yhteiskunnallinen työnjako ja sen seuraukset: yksityisomistus, valtio, sosiaalisen toiminnan »vieraantuminen»] | 26–29 | ||||
[5. Tuotantovoimien kehitys kommunistisen yhteiskunnan aineellisena edellytyksenä] | 29–30 | ||||
[6. Materialistisen historiankäsityksen johtopäätökset: historiallisen tapahtumaprosessin jatkuvuus, historian muuttuminen maailmanhistoriaksi, kommunistisen vallankumouksen välttämättömyys] | 30–33 | ||||
[7. Yhteenveto materialistisesta historiankäsityksestä] | 33–34 | ||||
[8. Koko tähänastisen, idealistisen historiankäsityksen ja erityisesti hegelinjälkeisen saksalaisen filosofian kestämättömyys] | 35–37 | ||||
[9. Feuerbachin ja hänen idealistisen historiankäsityksensä lisäarvostelua] | 37–38 | ||||
[III] | 39–42 | ||||
[1. Hallitseva luokka ja hallitseva tajunta. Miten hegeliläinen käsitys hengen herruudesta historiassa on muodostunut] | 39–42 | ||||
[IV] | 42–69 | ||||
[1. Tuotantovälineet ja omistusmuodot] | 42–43 | ||||
[2. Aineellisen ja henkisen työn jakautuminen. Kaupungin erottuminen maaseudusta. Ammattikuntajärjestelmä] | 43–45 | ||||
[3. Työnjaon edistyminen. Kaupan erottuminen teollisuudesta. Työnjako kaupunkien välillä. Manufaktuuri] | 46–51 | ||||
[4. Laajin työnjako. Suurteollisuus] | 51–52 | ||||
[5. Tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon välinen ristiriita yhteiskunnallisen vallankumouksen perustana] | 52–53 | ||||
[6. Yksilöiden kilpailu ja luokkien muodostuminen. Yksilöiden ja heidän elämänehtojensa välisen ristiriidan kehitys. Yksilöiden näennäinen yhdistyminen porvarillisen yhteiskunnan oloissa ja yksilöiden todellinen yhteenliittyminen kommunismissa. Yhteiskunnan elämänehtojen saattaminen yhdistyneiden yksilöiden alaisuuteen] | 53–58 | ||||
[7. Yksilöiden ja heidän toimintaehtojensa välinen ristiriita tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon ristiriitana. Tuotantovoimien kehitys ja kanssakäymisen muotojen vaihtuminen] | 58–60 | ||||
[8. Väkivallan (valloituksen) osuus historiassa] | 61–62 | ||||
[9. Tuotantovoimien ja kanssakäymisen muodon välisen ristiriidan kehitys suurteollisuuden ja vapaan kilpailun olosuhteissa. Työn ja pääoman vastakohtaisuus] | 62–63 | ||||
[10. Yksityisomistuksen hävittämisen välttämättömyys, ehdot ja tulokset] | 64–65 | ||||
[11.] Valtion ja oikeuden suhde omaisuuteen | 65–68 | ||||
[12. Yhteiskunnallisen tajunnan muodot] | 68–69 | ||||
Friedrich Engels. Kommunismin periaatteet | 70–84 | ||||
Karl Marx ja Friedrich Engels. Kommunistisen puolueen manifesti | 85–120 | ||||
Esipuhe vuoden 1872 saksankieliseen painokseen | 85–86 | ||||
Esipuhe vuoden 1882 toiseen venäjänkieliseen painokseen | 86–87 | ||||
Friedrich Engelsin esipuhe vuoden 1883 saksankieliseen painokseen | 88 | ||||
Friedrich Engelsin esipuheesta vuoden 1890 saksankieliseen painokseen | 88–90 | ||||
Friedrich Engelsin esipuhe vuoden 1892 puolankieliseen painokseen | 91–92 | ||||
Friedrich Engelsin esipuhe vuoden 1893 italiankieliseen painokseen | 92–93 | ||||
Kommunistisen puolueen manifesti | 94–120 | ||||
I. Porvarit ja proletaarit | 95–104 | ||||
II. Proletaarit ja kommunistit | 104–111 | ||||
III. Sosialistinen ja kommunistinen kirjallisuus | 111–119 | ||||
1. Taantumuksellinen sosialismi | 111–116 | ||||
a) Feodaalinen sosialismi | 111–112 | ||||
b) Pikkuporvarillinen sosialismi | 112–113 | ||||
c) Saksalainen eli »todellinen» sosialismi | 113–116 | ||||
2. Konservatiivinen eli porvarissosialismi | 116–117 | ||||
3. Kriittis-utopistinen sosialismi ja kommunismi | 117–119 | ||||
IV. Kommunistien suhde erilaisiin oppositiopuolueisiin | 119–120 | ||||
Karl Marx. Porvaristo ja vastavallankumous. Toinen kirjoitus | 121–124 | ||||
Karl Marx. Palkkatyö ja pääoma | 125–153 | ||||
Friedrich Engelsin johdanto vuoden 1891 painokseen | 125–131 | ||||
Palkkatyö ja pääoma | 132–153 | ||||
Karl Marx ja Friedrich Engels. Keskuskomitean vetoomus Kommunistien liitolle. Maaliskuu 1850 | 154–163 | ||||
Karl Marx. Luokkataistelut Ranskassa vuosina 1848–1850 | 164–265 | ||||
Friedrich Engelsin johdanto vuoden 1895 painokseen | 164–179 | ||||
Luokkataistelut Ranskassa vuosina 1848—1850 | 180–265 | ||||
I. Kesäkuun tappio 1848 | 181–200 | ||||
II. 13. kesäkuuta 1849 | 200–226 | ||||
III. Vuoden 1849 kesäkuun 13. päivän jälkiseuraukset | 226–253 | ||||
IV. Yleisen äänioikeuden lakkauttaminen 1850 | 253–265 | ||||
Friedrich Engels. Vallankumous ja vastavallankumous Saksassa | 266–349 | ||||
I. Saksa vallankumouksen aattona | 266–273 | ||||
II. Preussin valtio | 274–282 | ||||
III. Muut saksalaiset valtiot | 282–286 | ||||
IV. Itävalta | 286–291 | ||||
V. Wienin kapina | 291–294 | ||||
VI. Berliinin kapina | 294–298 | ||||
VII. Frankfurtin kansalliskokous | 298–301 | ||||
VIII. Puolalaiset, tsekit ja saksalaiset | 302–305 | ||||
IX. Panslavismi. Schleswig-Holsteinin sota | 305–308 | ||||
X. Pariisin kapina. Frankfurtin kansalliskokous | 308–311 | ||||
XI. Wienin kapina | 311–316 | ||||
XII. Wienin valloitus. Wienin kavaltaminen | 316–323 | ||||
XIII. Preussin Perustuslakia säätävä kokous. Kansalliskokous | 323–327 | ||||
XIV. Järjestyksen palauttaminen. Valtiopäivät ja edustajakamari | 327–331 | ||||
XV. Preussin voitto | 331–334 | ||||
XVI. Kansalliskokous ja hallitukset | 335–337 | ||||
XVII. Kapina | 338-341 | ||||
XVIII. Pikkuporvaristo | 341–345 | ||||
XIX. Kapinan loppu | 345–349 | ||||
Friedrich Engels. Äskeinen Kölnin oikeusjuttu | 350–355 | ||||
Karl Marx. Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista | 356–441 | ||||
K. Marxin esipuhe vuoden 1869 toiseen painokseen | 356–357 | ||||
F. Engelsin esipuhe vuoden 1885 kolmanteen saksankieliseen painokseen | 358–359 | ||||
Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista | 360–441 | ||||
I | 360–368 | ||||
II | 368–378 | ||||
III | 378–390 | ||||
IV | 390–398 | ||||
V | 399–413 | ||||
VI | 413–429 | ||||
VII | 429–441 | ||||
Karl Marx. Puhe »The People's Paper» lehden vuosijuhlassa. Pidetty Lontoossa 14. huhtikuuta 1856 | 442–443 | ||||
Karl Marx. Kansantaloustieteen arvostelua. Esipuhe | 444–447 | ||||
Friedrich Engels. Karl Marxin »Kansantaloustieteen arvostelua» | 448–456 | ||||
I | 448–451 | ||||
II | 451–456 | ||||
Karl Marx. Kirjeitä | 457–469 | ||||
Marx — Pavel Vasiljevits Annenkoville. 28. joulukuuta [1846] | 457–466 | ||||
Marx — Joseph Wevdemeyerille. 5. maaliskuuta 1852 | 466–467 | ||||
Marx — Engelsille. 16. huhtikuuta [1856] | 467–468 | ||||
Marx — Engelsille. 25. syyskuuta 1857 | 468–469 | ||||
Selityksiä ja hakemistoja | 471–535 | ||||
Selityksiä | 473–499 | ||||
Nimihakemisto | 500–516 | ||||
Nimiä kirjallisuudesta ja mytologiasta | 516–517 | ||||
Asiahakemisto | 518–529 | ||||
Toinen osa | |||||
K. Marx. Kansainvälisen työväenliiton perustamismanifesti | 5–12 | ||||
K. Marx. Kansainvälisen työväenliiton Yleiset säännöt | 13–15 | ||||
K. Marx. Amerikan Yhdysvaltojen presidentille Abraham Lincolnille | 16–17 | ||||
K. Marx. Proudhonista (Kirje J. B. Schweitzerille) | 18–24 | ||||
K. Marx. Työpalkka, hinta ja voitto | 25–65 | ||||
Alkuhuomautuksia | 25 | ||||
1. Tuotanto ja työpalkka | 25–27 | ||||
2. Tuotanto, työpalkka, voitto | 27–34 | ||||
3. Työpalkka ja raha | 34–37 | ||||
4. Tarjonta ja kysyntä | 37–38 | ||||
5. Työpalkka ja hinnat | 38–40 | ||||
6. Arvo ja työ | 40–47 | ||||
7. Työvoima | 47–49 | ||||
8. Lisäarvon tuottaminen | 49–50 | ||||
9. Työn arvo | 50–51 | ||||
10. Voiton saanti myytäessä tavara arvostaan | 51–52 | ||||
11. Osat, joihin lisäarvo jakautuu | 52–54 | ||||
12. Voiton, työpalkan ja hinnan välinen yleinen suhde | 55–56 | ||||
13. Tärkeimmät tapaukset, jolloin vaaditaan palkan korottamista tai vastustetaan sen alentamista | 56–61 | ||||
14. Pääoman ja työn välinen taistelu ja sen tulokset | 61–65 | ||||
K. Marx. Ohje Väliaikaisen keskusneuvoston edustajille eri kysymyksiin | 66–73 | ||||
1. Kansainvälisen työväenliiton organisaatio | 66 | ||||
2. Työväenliitto kansainvälisen toimintayhtenäisyyden aikaansaajana työn ja pääoman välisessä taistelussa | 66–68 | ||||
3. Työpäivän rajoittaminen | 68 | ||||
4. Lasten ja alaikäisten (kumpaakin sukupuolta olevien) työ | 68–70 | ||||
5. Osuustoiminnallinen työ | 70–71 | ||||
6. Työväen ammatilliset liitot (trade unionit). Niiden menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus | 71–72 | ||||
7. Välittömät ja välilliset verot | 72 | ||||
8. Kansainvälinen luotto | 72 | ||||
9. Puolan kysymys | 73 | ||||
10. Armeijat | 73 | ||||
11. Uskontokysymys | 73 | ||||
K. Marx. Pääoman ensimmäisen osan ensimmäisen saksankielisen laitoksen alkulause | 74–77 | ||||
K. Marx. Pääoman ensimmäisen osan vuoden 1872 toisen saksankielisen laitoksen loppusanat | 78–85 | ||||
K. Marx. Pääoma. Kahdeskymmenesneljäs luku. Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen | 86–127 | ||||
1. Alkuperäisen kasautumisen salaisuus | 86–88 | ||||
2. Maalaisväestön maan pakkoluovutus | 89–102 | ||||
3. Pakkoluovutettuja koskeva verinen lainsäädäntö alkaen 1400-luvun lopusta. Työpalkan alentamislait | 102–110 | ||||
4. Kapitalististen maanvuokraajien synty | 110–111 | ||||
5. Maanviljelyskumouksen vaikutus teollisuuteen. Kotimaisten markkinoiden luominen teollisuuspääomalle | 112–116 | ||||
6. Teollisuuskapitalistin synty | 116–125 | ||||
7. Kapitalistisen kasautumisen historiallinen tendenssi | 125–127 | ||||
F. Engels. »Demokratisches Wochenblattille» kirjoitettu resensio Pääoman ensimmäisestä osasta | 128–133 | ||||
I | 128–131 | ||||
II | 131–133 | ||||
F. Engels. Marxin Pääoman toisen osan esipuheesta | 134–136 | ||||
K. Marx. Vetoomus Yhdysvaltojen kansalliselle työväenliitolle | 137–138 | ||||
F. Engels. Alkulause teokseen »Saksan talonpoikaissota» | 139–151 | ||||
Alkulause toiseen vuoden 1870 laitokseen | 139–145 | ||||
Lisäys vuoden 1870 alkulauseeseen kolmatta, vuoden 1875 laitosta varten | 146–151 | ||||
K. Marx. Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvostolta Venäjän jaoston komitean jäsenille Geneveen | 152–153 | ||||
K. Marx. Luottamuksellisesta ilmoituksesta | 154–157 | ||||
K. Marx. Kansalaissota Ranskassa | 158–220 | ||||
F. Engelsin johdanto (1891) | 158–168 | ||||
Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston ensimmäinen Saksan ja Ranskan sotaa koskeva julkilausuma | 169–172 | ||||
Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston toinen Saksan ja Ranskan sotaa koskeva julkilausuma | 173–179 | ||||
Kansalaissota Ranskassa. Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston julkilausuma | 180–220 | ||||
I | 180–188 | ||||
II | 188–194 | ||||
III | 194–207 | ||||
IV | 207–217 | ||||
Liitteitä | 217–220 | ||||
I | 217–218 | ||||
II | 218–220 | ||||
F. Engels. Työväenluokan poliittisesta toiminnasta. Tekijän merkinnät puheesta konferenssin istunnossa 21. syyskuuta 1871 | 221–222 | ||||
K. Marx ja F. Engels. Näennäistä hajaannusta Internationaalissa. Kansainvälisen työväenliiton Pääneuvoston suljettu kiertokirje | 223–259 | ||||
I | 223–226 | ||||
II | 226–234 | ||||
III | 234–241 | ||||
IV | 241–251 | ||||
V | 251–253 | ||||
VI | 253–256 | ||||
VII | 257–259 | ||||
K. Marx. Pariisin Kommuunin vuosipäivän kunniaksi pidetyn joukkokokouksen päätökset | 260 | ||||
K. Marx. Maan kansallistaminen | 261–263 | ||||
K. Marx ja F. Engels. Haagin yleisen kongressin päätöslauselmista 2.—7. syyskuuta 1872 | 264 | ||||
K. Marx. Haagin kongressista. Kirjeenvaihtajan muistiin kirjoittama puhe Amsterdamin joukkokokouksessa 8. syyskuuta 1872 | 265–267 | ||||
F. Engels. Asuntokysymyksestä | 268–340 | ||||
Esipuhe toiseen vuoden 1887 laitokseen | 268–276 | ||||
Asuntokysymyksestä | 277 | ||||
I luku. Kuinka Proudhon ratkaisee asuntokysymyksen | 277–294 | ||||
II luku. Kuinka porvaristo ratkaisee asuntokysymyksen | 294–320 | ||||
I | 294–305 | ||||
II | 305–317 | ||||
III | 318–320 | ||||
III luku. Vielä kerran Proudhonista ja asuntokysymyksestä | 320–340 | ||||
I | 320–324 | ||||
II | 324–332 | ||||
III | 332–336 | ||||
IV | 336–340 | ||||
F. Engels. Auktoriteetista | 341–344 | ||||
F. Engels. Kommuunin blanquilaisten maanpakolaisten ohjelma (II artikkeli sarjasta »Emigranttikirjallisuus») | 345–351 | ||||
F. Engels. Venäjän yhteiskunnallisista suhteista (V artikkeli sarjasta »Emigranttikirjallisuus») | 352–373 | ||||
Loppusanat kirjoitukseen »Venäjän yhteiskunnallisista suhteista» | 362–373 | ||||
K. Marx. Bakuninin kirjasta »Valtiolaitos ja anarkia» tehdyistä muistiinpanoista | 374–375 | ||||
K. Marx ja F. Engels. Kirjeitä | 376–396 | ||||
Marx — Ludwig Kugelmannille. 23. helmikuuta 1865 | 376–379 | ||||
Marx — Ludwig Kugelmannille. 9. lokakuuta 1866 | 380–381 | ||||
Marx — Ludwig Kugelmannille. 11. heinäkuuta 1868 | 381–382 | ||||
Marx — Ludwig Kugelmannille. 12. huhtikuuta 1871 | 382–383 | ||||
Marx — Ludwig Kugelmannille. 17. huhtikuuta 1871 | 383–384 | ||||
Marx — Friedrich Boltelle. 23. marraskuuta 1871 | 384–386 | ||||
Engels — Theodor Cunolle. 24. tammikuuta 1872 | 386–391 | ||||
Engels — August Bebelille. 20. kesäkuuta 1873 | 392–395 | ||||
Engels— Friedrich Adolph Sorgelle. 12.[—17.] syyskuuta 1874 | 395–396 | ||||
Selityksiä ja hakemistoja | 397–464 | ||||
Selityksiä | 399–432 | ||||
Nimihakemisto | 433–451 | ||||
Nimiä kirjallisuudesta ja mytologiasta | 452 | ||||
Asiahakemisto | 453–461 | ||||
Kolmas osa | |||||
Karl Marx. Gothan ohjelman arvostelua | 5–24 | ||||
F. Engelsin esipuhe | 5–6 | ||||
Karl Marx. Kirje Wilhelm Brackelle. 5. toukokuuta 1875 | 7–8 | ||||
Karl Marx. Reunahuomautuksia Saksan työväenpuolueen ohjelmaan | 9–24 | ||||
I | 9–17 | ||||
II | 17–19 | ||||
III | 19–20 | ||||
IV | 20–24 | ||||
Friedrich Engels. Kirje August Bebelille. 18.—28. maaliskuuta 1875 | 25–31 | ||||
Friedrich Engels. Kirje Karl Kautskylle. 23. helmikuuta 1891 | 32–34 | ||||
Friedrich Engels. Johdanto »Luonnon dialektiikkaan» | 35–49 | ||||
Friedrich Engels. »[Anti]-Dühringin» vanha esipuhe. Dialektiikasta | 50–56 | ||||
Friedrich Engels. Työn osuus apinan muuttumisessa ihmiseksi | 57–67 | ||||
Friedrich Engels. Karl Marx | 68–76 | ||||
Karl Marx ja Friedrich Engels. Kiertokirjeestä August Bebelille, Wilhelm Liebknechtille, Wilhelm Brackelle ym. III. Zürichin kolmikon manifesti | 77–83 | ||||
Friedrich Engels. Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi | 84–136 | ||||
Johdanto englanninkieliseen painokseen 1892 | 84–103 | ||||
Sosialismin kehitys utopiasta tieteeksi | 104–136 | ||||
I | 104–114 | ||||
II | 114–120 | ||||
III | 120–136 | ||||
Karl Marx. Vastaus Vera Ivanovna Zasulitšin kirjeeseen. Ensimmäinen hahmotelma | 137–145 | ||||
Friedrich Engels. Puhe Karl Marxin haudalla | 146–147 | ||||
Friedrich Engels. Marx ja »Neue Rheinische Zeitung» (1848—1849) | 148–155 | ||||
Friedrich Engels. Kommunistien liiton historiaa | 156–172 | ||||
Friedrich Engels. Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä | 173–301 | ||||
Ensimmäisen, vuoden 1884 painoksen alkulause | 173–174 | ||||
Neljännen, vuoden 1891 painoksen alkulause. Alkukantaisen perheen historiasta (Bachofen, McLennan, Morgan) | 175–184 | ||||
Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä. Yhdistettynä Lewis H. Morganin tutkimuksiin | 185–301 | ||||
I. Esihistoriallisia sivistysasteita | 185–189 | ||||
1. Villeys | 185–186 | ||||
2. Barbaarisuus | 186–189 | ||||
II. Perhe | 189–230 | ||||
III. Irokeesisuku | 231–242 | ||||
IV. Kreikkalainen suku | 242–249 | ||||
V. Ateenan valtion synty | 249–257 | ||||
VI. Roomalainen suku ja valtio | 257–265 | ||||
VII. Kelttiläinen ja germaaninen suku | 265–276 | ||||
VIII. Germaanien valtion muodostuminen | 276–285 | ||||
IX. Barbaarisuus ja sivistyneisyys | 285–301 | ||||
Friedrich Engels. Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu | 302–338 | ||||
Vuoden 1888 painoksen alkulause | 302–303 | ||||
Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu | 304–338 | ||||
I | 304–311 | ||||
II | 311–318 | ||||
III | 318–324 | ||||
IV | 325–338 | ||||
Friedrich Engels. Väkivallan osuus historiassa | 339–387 | ||||
Friedrich Engels. Vuoden 1891 sosiaalidemokraattisen ohjelmanluonnoksen arvostelua | 388–398 | ||||
I. Kymmenen kappaletta sisältävä perusteleva osa | 388–392 | ||||
II. Poliittiset vaatimukset | 392–396 | ||||
III. Taloudelliset vaatimukset | 396 | ||||
I:n osan liite | 397–398 | ||||
Friedrich Engels. »Työväenluokan asema Englannissa» kirjan toisen saksankielisen painoksen (1892) esipuhe | 399–412 | ||||
Friedrich Engels. Italian tuleva vallankumous ja sosialistinen puolue | 413–416 | ||||
Friedrich Engels. Talonpoikaiskysymys Ranskassa ja Saksassa | 417–434 | ||||
I | 418–427 | ||||
II | 427–434 | ||||
Karl Marx ja Friedrich Engels. Kirjeitä | 435–462 | ||||
Engels Pjotr Lavrovitš Lavroville. 12.—17. marraskuuta 1875 | 435–438 | ||||
Marx Wilhelm Blosille. 10. marraskuuta 1877 | 438 | ||||
Engels Karl Kautskylle. 12. syyskuuta 1882 | 438–439 | ||||
Engels Florence Kelley-Wischnewetzkylle. 28. joulukuuta 1886 | 439–441 | ||||
Engels Conrad Schmidtille. 5. elokuuta 1890 | 441–442 | ||||
Engels Otto Boenigkille. 21. elokuuta 1890 | 443–444 | ||||
Engels Joseph Blochille. 21. [—22.] syyskuuta 1890 | 444–446 | ||||
Engels Conrad Schmidtille. 27. lokakuuta 1890 | 446–451 | ||||
Engels Franz Mehringille. 14. heinäkuuta 1893 | 451–455 | ||||
Engels Nikolai Frantsevitš Danielsonille. 17. lokakuuta 1893 | 455–457 | ||||
Engels W. Borgiukselle. 25. tammikuuta 1894 | 457–460 | ||||
Engels Werner Sombartille. 11. maaliskuuta 1895 | 460–462 | ||||
Selityksiä ja hakemistoja | 463–532 | ||||
Selityksiä | 465–494 | ||||
Nimihakemisto | 495–516 | ||||
Nimiä kirjallisuudesta ja mytologiasta | 516–519 | ||||
Asiahakemisto | 520–529 | ||||
Lataa Valittujen I osa kokonaisena | |||||
Lataa Valittujen II osa kokonaisena | |||||
Lataa Valittujen III osa kokonaisena |