Kirjoitettu: 27. tammikuuta 1887
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 409–410. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
122, Regcnt's Park Road, N. W.
[Lontoo,] 27. tammikuuta 1887
...Amerikan tämänhetkisen liikkeen tarkastelu sujuu luulisin parhaiten valtameren tältä puolelta. Siellä itse paikalla henkilökohtaiset kiistat ja paikallisriidat hämärtävät varmastikin liikkeen suuruutta. Ainoa, mikä todella voisi pysäyttää sen etenemisen, olisi näiden eroavaisuuksien kivettyminen määräsuuntaisiksi lahkoiksi. Tämä haitta on vääjäämätön tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitä parempi mitä vähemmän. Ja varsinkin saksalaisten on varottava sitä. Teoriamme on kehittyvä teoria, ei mikään dogmi joka opitaan ulkoa ja johon vedotaan mekaanisesti. Mitä vähemmän sitä päntätään amerikkalaisten päähän ulkopuolelta käsin ja mitä enemmän he koettelevat sitä — saksalaisten avustuksella — omalla kokemuksellaan, sitä syvemmälle se tunkeutuu heidän luihinsa ja ytimiinsä. Palattuamme keväällä 1848 takaisin Saksaan liityimme demokraattiseen puolueeseen, koska se oli ainoa keino päästä työväenluokan kuuluviin; olimme puolueen pisimmälle edistynyt siipi, mutta kuitenkin vain siipi. Kun Marx perusti Internationaalin, laati hän Yleiset säännöt[1] siten, että mukaan saattoivat tulla kaikki tuon ajan proletaariset sosialistit — proudhonistit, pierre-leroux'istit ja jopa edistynein osa englantilaisista tradeunionisteista; ja vain tämän laveuden ansiosta Internationaalista tuli mikä se oli — keino hajoittaa ja suodattaa itseensä kaikki nuo pienemmät lahkot, lukuunottamatta anarkisteja, joiden äkillinen esiintulo eri maissa oli vain Kommuunin jälkeisen julman porvaristaantumuksen tulosta ja joiden siis saatoimme rauhassa jättää kuolemaan pois, kuten kävikin. Jos olisimme vuosina 1864–73 pitäneet kiinni siitä, että teemme yhteistyötä vain niiden kanssa jotka avoimesti tunnustautuvat ohjelmamme kannattajiksi — missä olisimmekaan tänään? Luulen käytäntömme osoittaneen, että on mahdollista olla yhteistyössä työväenluokan yleisen liikkeen kanssa sen jokaisessa vaiheessa luopumatta omista erillisistä asenteistamme tai jopa organisaatiostamme tai kätkemättä niitä, ja pelkään että amerikansaksalaiset tekevät suuren virheen, jos kääntyvät toiselle tielle, he...
[1] Karl Marx, »Kansainvälisen työväenliiton Yleiset säännöt». Toim.