Kirjoitettu: 15. joulukuuta 1882
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 362–363. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
Lontoo, 15. joulukuuta 1882
Hyvä Mauri!
Oheisena »Mark»-liite.[1] Ole hyvä ja lähetä se sunnuntaina takaisin jotta voisin läpikäydä sen maanantaina — en saanut lopputarkastusta tänään valmiiksi.
Tässä esitettyä katsomusta talonpoikien olosuhteista keskiajalla sekä toisen maaorjuuden synnystä 1400-luvun puolivälissä pidän yleispiirteissään kumoamattomana. Olen lukenut kaikki asiaan kuuluvat kohdat koko Maurerista[2] ja löydän häneltä miltei kaikki asettamukseni, ja sitäpaitsi todistettuina, samalla myös asettamusteni suoranaisia vastakohtia, mutta joko ilman todisteita tai sitten ajalta, josta ei nyt ole puhe. Näin erityisesti torppien (Fronhofe) suhteen, 4. osa, loppu. Nämä ristiriidat syntyvät Maurerilla ensinnäkin tavasta esittää todisteet ja esimerkit kaikilta ajoilta rinnatusten ja päälletysten, toiseksi, juristisen ahdasmielisyyden jäännöksestä, joka astuu aina hänen tielleen kun pitäisi ymmärtää kehitystä, kolmanneksi, hänen liian vähäisestä huomiostaan väkivaltaan ja sen osuuteen, neljänneksi, siitä valistuneesta ennakkoluulosta, että sitten pimeän keskiajan on toki täytynyt tapahtua jatkuvaa edistystä parempaan päin; tämä ei ainoastaan estä häntä näkemästä todellisen edistyksen antagonistista luonnetta, vaan myös todellisia taka-askelia.
Tulet huomaamaan, ettei juttu suinkaan ole yhtenäinen, vaan aivan palapelityötä. Ensimmäinen luonnos oli yhtenäinen, mutta valitettavasti väärä. Vasta vähitellen olen omaksunut aineiston, siitä johtuu paljo parsinta.
Sivumennen sanoen maaorjuuden yleinen palauttaminen on yksi syistä, miksi Saksassa ei voinut syntyä mitään teollisuutta 1600- ja 1700-luvuilla. Ensinnäkin ammattikuntien nurinkurinen työnjako, manufaktuurityönjaon vastakohta: työtä ei jaeta työpajan sisällä, vaan ammattikuntien välillä. Englannissa siirtyi teollisuus maalle, missä ei ammattikuntia tunnettu. Saksassa tämän esti maaväen ja peltoviljelyä harjoittavien markkialueiden asukkaiden maaorjiksi muuttaminen. Ammattikunta lopulta kuitenkin tuhoutui tähän heti kun ulkomaisen manufaktuurin kilpailu syntyi. Muut saksalaista manufaktuuria estäneet syyt jätän nyt syrjään.
Tänään oli taas koko päivän sumua ja kaasuvalaistus. Hartmannin patteri on todennäköisesti epäonnistunut valaisemista varten, käyttökelpoinen korkeintaan sähkötykseen etc. Siitä tarkemmin kun asiasta on saatu lopullinen selko.
Pysy terveenä, toivottavasti ilma paranee, niin että saat mennä ulos.
Sinun F. E.
[1] F. Engels. »Die Mark». Toim.
[2] Maurerin töiden yleisenä teemana oli keskiaikaisen Saksan maanviljelyskaupunki- ja valtiorakenteen tutkiminen. Hänen työnsä ovat: »Einleitung zur Geschichte der Mark-, Hof-, Dorf- und Stadt-Verfassung und der öffentlichen Gewalt» (»Johdanto markki-, hovi- ja kyläjärjestelmän sekä kaupunkilaitoksen ja julkisen vallan historiaan»), München 1854; »Geschichte der Markenverfassung in Deutschland» (»Markkijärjestyksen historia Saksassa»), Erlangen 1856; »Geschichte der Fronhöfe, der Bauernhöfe und der Hofverfassung in Deutschland» (»Herraskartanojen, talonpoikaistalouksien ja hovijärjestyksen historia Saksassa»), osat I–IV, Erlangen 1862–1863; »Geschichte der Dorfverfassung in Deutschland» (»Kyläjärjestelmän historia Saksassa»), osat I–III, Erlangen 1865–1866; »Geschichte der Städteverfassung in Deutschland» (»Kaupunkilaitoksen historia Saksassa»), osat I–IV, Erlangen 1869–1871. Toim.