Karl Marx

Pariisin kommuunin vuosipäivän kunniaksi pidetyn
joukkokokouksen päätökset

1872


Kirjoitettu: 13.–18. maaliskuuta 1872
Julkaistu: »La Liberté»-lehden 12. n:ossa 24. maaliskuussa 1872 ja »The International Herald» -lehden 3. n:ossa 30. maaliskuuta 1872
Suomennos: Tuntematon
Lähde: Marx–Engels. Valitut teokset (6 osaa). 3. osa, s. 554. Kustannusliike Edistys, Moskova (1978).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine


 

Vuosipäivän johdosta 18. maaliskuuta 1871 pidetty joukkokokous hyväksyi seuraavat päätökset:[1]

 

I

Se pitää maaliskuun 18. päivän sankarillista liikettä sen suuren sosiaalisen vallankumouksen aamunkoittona, joka vapauttaa ihmiskunnan ainiaaksi luokkayhteiskunnasta.

 

II

Se ilmoittaa, että työläisvihansa yhteenliittämien Euroopan porvarillisten luokkien typeryys ja rikokset ovat tuominneet kuolemaan vanhan yhteiskunnan, olkootpa sen hallitusmuodot millaiset hyvänsä — monarkistiset tai tasavaltalaiset.

 

III

Se julistaa, että kaikkien hallitusten ristiretki Internationaalia vastaan sekä versaillesilaisten murhaajien ja heidän preussilaisten voittajiensa harjoittama terrori todistavat niiden saavutukset kestämättömiksi ja osoittavat, että Thiersin ja Vilhelmin yhteisvoimin hävittämän sankarillisen etujoukon takana on maailman proletariaatin mahtava armeija.

 


Viitteet:

[1] Pääneuvoston istunnossa 20. helmikuuta 1872 hyväksyttiin Jungin ehdotus järjestää 18. maaliskuuta Lontoossa joukkokokous Pariisin kommuunin ensimmäisen vuosipäivän merkeissä. Julkisesta joukkokokouksesta ei tullut kuitenkaan mitään, koska viime hetkessä huoneiston omistaja kieltäytyi myöntämästä toimenpiteeseen tarkoitettua salia. Internationaalin jäsenet ja entiset kommunardit pitivät silti 18. maaliskuuta ensimmäisen proletaarisen vallankumouksen vuosipäivälle omistetun juhlakokouksen, jossa hyväksyttiin Marxin joukkokokousta varten kirjoittamat kolme lyhyttä päätöslauselmaa. Toim.