Kirjoitettu: 30. tammikuuta 1865
Suomennos: © Timo Koste, Vesa Oittinen
Lähde: Marx–Engels. Kirjeitä, s. 160. Kustannusliike Edistys, Moskova (1976).
Skannaus, oikoluku, HTML: Joonas Laine
[Lontoo], 30. tammikuuta 1865
...Mitä miehiä edistyksellisemme[1] ovat, osoittaa jälleen heidän käyttäytymisensä liittymäkysymyksen käsittelyssä. (Muuten Preussin liittymänvastainen laki, kuten kaikki samantapaiset mannermaan lait, ovat peräisin Assemblée Constituanten[2] asetuksesta kesäkuun 14. päivältä 1791, jossa ranskalaiset porvarit rankaisivat varsin ankarasti — esimerkiksi kansalaisoikeuden menetyksellä vuodeksi — kaikenlaisen työntekijäin yhteenliittymisen sillä verukkeella, että se muka on ammattikuntien palauttamista ja ristiriidassa perustuslaillisen vapauden ja »ihmisoikeuksien» kanssa. Varsin luonteenomaista Robespierrelle on, että siihen aikaan, kun kaikki »perustuslaillisuus» vuoden 1789 Perustuslakia säätävän kokouksen hengessä katsottiin giljotiinin arvoiseksi rikokseksi kokouksen kaikki työläisiä vastaan suuntaamat lait jäivät voimaan.[3])...
[1] Edistykselliset olivat preussilaisen edistyspuolueen edustajia, joka puolue syntyi vuoden 1861 kesäkuussa. Edistyspuolue vaati Saksan yhdistämistä Preussin johdolla, yleissaksalaisen parlamentin koollekutsumista, voimakkaan vapaamielisen hallituksen muodostamista, joka olisi vastuussa edustajainhuoneelle. Pelosta työväenluokkaa kohtaan sekä sosialistista liikettä kohtaan tuntemastaan vihasta edistyspuolue sopeutui preussilaisen junkkeriston herruuteen puoli-itsevaltiudellisen Saksan oloissa. Horjunta edistyspuolueen politiikassa heijasti epävakaisuutta kauppaporvariston, pienten teollisuudenharjoittajien ja osaksi käsityöläisten keskuudessa, joihin se nojasi. Toim.
[2] — Perustuslakia säätävän kokouksen. Toim.
[3] Lakiasäätävän kansalliskokouksen laista vuoden 1791 kesäkuun 14. päivältä (niin kutsutusta Le Chapelierin laista), joka kielsi työläisten yhteenliittymisen, ks. Karl Marx, »Pääoma», I osa, kustannusliike Edistys, Moskova 1974, s. 664. Toim.