Karl Marx & Friedrich Engels

Keskusjohdon toinen kiertokirje Kommunistien Liitolle

1850


Julkaistu: kiertokirjeenä 1850, julkisesti 1885
Suomennos: A. V.
Lähde: »Kommunistien Liitto. Asiakirjoja vuosilta 1850–52», s. 30–39. Työväen Kirjallisuuden Edistämisyhdistys, Helsinki 1928
Skannaus: Työväenliikkeen kirjasto
Oikoluku, HTML: Joonas Laine


 

Keskusjohto Liitolle.

Veljet!

Viimeisessä kiertokirjoituksessamme, jonka Liiton lähetti jätti teille, selittelimme Työväenpuolueen ja erityisesti Liiton asemaa nykyhetkellä, samaten kuin myös vallankumouksen mahdollisuutta.

Päätarkoitus tällä kiertokirjeellä on antaa kertomus tilasta Liitossa.

Vallankumouksellisen puolueen tappio viime kesänä hajoitti hetkeksi täydelleen Liiton järjestön. Toimeliaimmat Liiton jäsenet, jotka ottivat osaa eri liikkeisiin, hajotettiin toisistaan. Yhteydet taukosivat, osoitteet olivat tulleet käyttökelvottomiksi, minkä takia kirjeenvaihto joksikin aikaa lakkasi, samoin kuin sen teki myös mahdottomaksi kirjeitten avaamisen vaara. Niin oli Liitto tuomittu toimettomuuteen aina kuluneen vuoden loppuun.

Siinä määrin kuin kärsityn tappion jälkivaikutukset herkesivät, tuli kaikkialla Saksassa vallankumouksellisen puolueen voimakkaan salaisen järjestön tarve tuntuvaksi. Tämä tarve, joka aiheutti Keskusjohdon päätöksen lähettää lähetti Saksaan ja Sveitsiin, aiheutti toiselta puolen Sveitsissä yrityksen salaisiin yhteyksiin, samoin kuin myös Kölnin kommuunin yritykseen sieltäkäsin järjestää Liittoa Saksassa.

Sveitsissä yhdistyi tämän vuoden alussa useita enemmän tai vähemmän tunnettuja pakolaisia liittoon, jonka tarkoituksena oli sopivalla hetkellä myötävaikuttaa hallituksien suistamiseen sekä pitää miehiä valmiina liikkeen johtoon ja itse ottamaan haltuunsa hallituksen. Tällä yhtymällä ei ollut mitään määrättyä puolueluonnetta, ne kirjavat ainekset, jotka siinä yhtyivät, ei sallinut mitään sellaista. Jäsenistön muodosti väkeä kaikista ryhmistä ja liikkeistä, varmoista kommunisteista ja entisistä Liiton jäsenistäkin epäröiviin, pikkuporvarillisiin demokraatteihin ja ent. pfalzilaisiin hallituksen jäseniin asti.

Tämä yhdistys oli odotettu tilaisuus silloin Sveitsissä niin lukuisille baden-pfalzilaisille paikan metsästäjille ynnä muille samanlaisille kunnianhimoisille, tilaisuus, minkä kautta nämä ainekset saattaisivat päästä eteenpäin.

Ne ohjeet, mitä tämä yhdistys lähetti asiamiehilleen ja joita Keskusjohdolla on hallussaan, olivat yhtä vähän omiaan herättämään luottamusta. Määrätyn puoluekannan puutteessa yritys saada kaikki olemassaolevat oppositsionistiset ainekset näennäisesti yhdistettyä liittoon, on huonosti naamioitu joukon erikoiskysymyksien taakse, kaikki teollisten, talonpoikais-, poliittisten ja sotilaallisten olosuhteiden mukaan eri paikkakunnilla. Voimat tämän yhdistyksen keskuudessa olivat samaten mitä merkityksettömimmät. Täydellisen jäsenluettelon mukaan, joka on edessämme, muodosti koko seurueen Sveitsissä sen korkeimpana kukoistuskautena tuskin 30 jäsentä. Tämä oli jo etukäteen armeija pelkkiä upseereja ja aliupseereja ilman sotilaita. Niiden joukossa ovat A. Fries ja Greiner Pfalzista, Körner Elberfeltistä, Sigel y.m.

Saksaan olivat he lähettäneet kaksi asiamiestä. Ensimmäinen: Bruhn Holsteinista, Liiton jäsen, johti väärillä kuvitteluillaan yksityisiä Liiton jäseniä ja kommuuneja asettumaan liikkeeseen, tällä kertaa yhtymään uuteen yhdistykseen, jossa luulivat näkevänsä jälleennousseen Liiton. Hän raportteerasi saman aikaisesti sveitsiläisjohdolle Zürichiin Liitosta ja sveitsiläisyhteyksistä meille. Tyytymättä vielä tähänkään kaksoisasemaan, kirjoitti hän, kun hän vielä oli kirjeenvaihdossa meidän kanssamme, mainituille Sveitsin puolelle voittamilleen henkilöille Frankfurtiin suoranaisia parjausjuttuja ja kehotti heitä olemaan ryhtymättä mihinkään yhteyksiin Lontoon kanssa. Tämän johdosta erotettiin hänet heti Liitosta. Tapaus Frankfurtissa selvitettiin Liiton lähetin välityksellä. Muuten oli Bruhnin toiminta sveitsiläiselle keskushallitukselle tuloksetonta. Toinen asiamies, ylioppilas Schurz[1] Bonnista, ei toimittanut mitään, koska hän, kuten hän kirjoitti Zürichiin, »huomasi, että kaikki käyttökelpoiset voimat olivat Liiton käsissä». Hän jätti sitte äkkiä Saksan ja ajelehtii nyt ympäri Brysselissä ja Parisissa, missä Liitto valvoo häntä. Keskusjohto ei voinut tässä uudessa yhdistyksessä havaita mitään vaaraa Liitolle, kun sen keskusvaliokunnassa on yksi täysin luotettava Liiton jäsen, jolla on tehtävänään valvoa näiden henkilöiden toimenpiteitä ja suunnitelmia mikäli ne tähtäytyvät Liittoa vastaan. Keskusjohto on sitäpaitsi lähettänyt Sveitsiin lähetin yhdessä mainitun liittojäsenen kanssa vetämään kelvolliset voimat Liittoon ja yleensä järjestämään Liittoa Sveitsissä. Annetut tiedot perustuvat täysin autenttisiin asiakirjoihin.

Toisen samanlaisen yrityksen tekivät jo aikaisemmin Struve, Sigel y.m., jotka silloin olivat yhtyneet Genèvessä. Nämä henkilöt eivät häikäilleet uskotella erään yrittämänsä yhdistyksen olevan saman kuin Liitto ja väärinkäyttämästä Liiton jäsenten nimiä tähän tarkoitukseen. Kukaan ei luonnollisesti antanut näiden valheiden pettää itseään. Heidän yrityksensä oli joka suhteessa niin epäonnistunut, että harvain Sveitsiin jääneitten tämän koskaan perustumattoman yhdistyksen jäsenten täytyi liittyä tässä aikaisemmin mainittuun järjestöön. Mitä saamattomampi tämä nurkkakunta oli, sitä enemmän se koreili komeakajahteisilla nimityksillä kuten Europan Demokratian Keskusvaliokunta j.n.e. Myös täällä Lontoossa on Struve jatkanut näitä yrityksiään yhdessä muiden pettyneiden suuruuksien kanssa. Manifesti ja kehoitus liittymään »Keskustoimistoon Koko Venäjän pakolaiskuntaa varten» ja »Europan Demokratian Keskusvaliokuntaan» on lähetetty Saksan kaikkiin osiin, mutta tälläkin kertaa ilman vähintäkään tulosta.

Väitettyjä yhteyksiä tämän nurkkakunnan ja ranskalaisten sekä muiden ei-saksalaisten vallankumouksellisten kesken ei ole ensinkään olemassakaan. Koko heidän toimintansa supistuu joihinkin vähempiin vehkeilyihin täällä olevien saksalaisten pakolaisten keskuudessa, juonitteluihin, jotka eivät Liittoa haittaa, vaarattomia ja helposti valvottavia kun ovat.

Kaikilla tuollaisilla yhdistymisyrityksillä on joko sama päämäärä kuin Liitolla, nimittäin työväenpuolueen vallankumouksellinen järjestäminen — tässä tapauksessa ne hävittävät puolueen keskityksen ja voiman hajoittamalla ja muodostavat siksi vahingollisia hajajärjestöjä — tahi voi niillä olla vain se päämäärä, että kerta kerran perään väärinkäyttävät työvenpuoluetta tarkoituksiin, jotka ovat sille vieraita tai suorastaan vihollisia. Työväenpuolue voi visseissä olosuhteissa aivan hyvin käyttää toisia puolueita ja puolueryhmiä tarkoituksiinsa, mutta se ei saa alistua minkään toisen puolueen alaiseksi. Mutta ne henkilöt, jotka viime liikkeessä asettivat hallituksen ja käyttivät asemaansa, kavaltaakseen liikkeen ja tukahuttaakseen työväenpuoluetta, kun tämä halusi esiintyä itsenäisesti, nämä henkilöt täytyy kaikissa olosuhteissa pitää loitolla.

Liiton tilasta on ilmoitettavana seuraavaa:

 

I. Belgia.

Liiton järjestö Belgian työläisten keskuudessa, sellaisena kuin se toimi 1846 ja 1847, on luonnollisesti hajonnut, kun huomattavimmat jäsenet 1848 vangittiin, tuomittiin kuolemaan ja armahdettiin elinkautisiin kuritushuonerangaistuksiin. Ylipäänsä on Liitto Belgiassa menettänyt huomattavasti voimastaan helmikuun vallankumouksen jälkeen ja sittenkun useimmat saksalaisen työväenyhdistyksen jäsenet oli karkoitettu Brysselistä. Vallitsevat poliisiolot eivät ole sallineet perustaa sitä uudestaan. Kuitenkin on yksi kommuuni keskeytymättä jatkanut toimintaansa Brysselissä. Se toimii tänäkin päivänä ja työskentelee niin hyvin kuin voi.

 

II. Saksa.

Keskusjohdon tarkoitus oli tässä kiertokirjeessä antaa erikoinen kertomus Liiton tilasta Saksassa. Tätä kertomusta ei kuitenkaan voida tällä hetkellä antaa, koska preussilainen poliisi juuri nyt vaanii yhteyksiä vallankumouksellisen puolueen keskuudessa. Tämän kiertokirjeen, joka tulee Saksaan varmoja teitä, mutta joka kuitenkin, kun sitä levitetään edelleen Saksassa, voi siellä ja täällä joutua poliisin käsiin, täytyy senvuoksi laatia niin, ettei sen sisällys anna aseita Liittoa vastaan. Keskusjohto supistaa sanottavansa sentähden tällä kertaa seuraavaan:

Liitolla on pääpaikkansa Saksaa varten Kölnissä, Frankfurt am Mainissa, Hanaussa, Mainzissa, Wiesbadenissa, Hampurissa, Sohwerinissä, Berlinissä, Breslaussa, Lignizissä, Glogaussa, Leipzigissä, Nürnbergissä, Münchenissä, Bambergissa, Würzburgissa, Stuttgardissa, Badenissa.

Johtaviksi piireiksi on nimitetty: Hampuri Schleswig-Holsteinia varten, Schwerin Mecklemburgia, Leipzig Saksia ja Berlin, Nürnberg Baijeria, Köln Rheininmaata ja Westfalia varten.

Kommunit Göttingenissä, Stuttgardissa ja Brysselissä jäävät toistaiseksi suoraan yhteyteen keskusjohdon kanssa, kunnes niiden on onnistunut tarpeeksi laajentaa vaikutustaan, niin että ne voivat muodostaa uusia johtavia piirejä.

Liiton olosuhteet Badenissa tullaan määräämään vasta sitten, kun sinne ja Sveitsiin lähetetty lähetti on jättänyt kertomuksensa.

Paikoilla, kuten Schleswig-Holsteinissa ja Mecklenburgissa, missä talonpoikais- ja päivätyöläisyhdistyksiä on toiminnassa, on liiton jäsenten onnistunut saavuttaa suoranaista vaikutusvaltaa niihin ja osittain saaneet niitä kokonaan käsiinsä. Saksilaiset, frankkilaiset, hessiläiset ja nassaulaiset työläis- ja päiväläisyhdistykset ovat myöskin suurimmalta osaltaan Liiton johdon alaisina. Työväen veljestymisen[2] vaikuttavimmat jäsenet kuuluvat niinikään Liittoon. Keskusjohto kiinnittää kaikkien kommunien ja Liiton jäsenten huomiota siihen, että Liiton vaikutus työläis-, urheilu-, talonpoikais- ja päiväläisyhdistyksiin on mitä suurimerkityksellisintä ja täytyy se kaikkialla saavuttaa. Keskusjohto kehottaa johtavia piirejä ja sen kanssa suoranaisessa kirjeenvaihtoyhteydessä olevia kommuuneja seuraavissa kirjeissään erityisesti ilmoittamaan, mitä on tehty tässä suhteessa.

Saksaan määrätty lähetti, joka Keskusjohdolta sai tunnustuksen toiminnastaan, on kaikkialla Liittoon ottanut ainoastaan mitä luotettavimpia henkilöitä ja jättänyt heidän toimekseen suuremman paikallistuntemuksensa nojalla Liiton edelleen laajentamisen. Paikallisista olosuhteista riippuu, missä määrin varmasti vallankumouksellisia henkilöitä voidaan ottaa Liittoon. Missä se ei ole mahdollista, täytyy perustaa muista Liiton jäsenistä toinen luokka, johon kuuluvat henkilöt, jotka ovat vallankumouksellisesti käyttökelpoisia ja luotettavia, mutta jotka eivät vielä ymmärrä vetää kommunistisia johtopäätöksiä nykyisestä liikkeestä. Tämän toisen luokan, jota varten yhteys pitää järjestää vain paikallisesti tai maakunnallisesti, täytyy tulla varsinaisten jäsenten ja liittotoimitsijain vakinaisen johdon alaiseksi. Näiden lisäyhteyksien avulla voidaan nimittäin vaikutus talonpoikaisyhdistyksiin ja voimisteluyhdistyksiin organisoida sangen kiinteäksi. Yksityiskohtainen menettelytapa jätetään johtaville piireille, ja Keskusjohto odottaa piammiten selostuksia myöskin tästä.

Eräs kommuuni on Keskusjohdolta pyytänyt liittokongressin heti koollekutsumista — Saksaan. Kommuunien ja piirien täytyy itse nähdä, että nyt vallitsevissa olosuhteissa ei edes maakuntakongressien pitäminen kaikkialla ole järjestettävissä, mutta yleinen Liittokongressi on nykyisin suoranainen mahdottomuus. Keskusjohto tulee kuitenkin, niin pian kuin se vain mahdolliseksi käy, kutsumaan liittokongressin johonkin soveliaaseen paikkaan.

Rheinin Preussissa ja Westfalissa on äskettäin käynyt eräs Kölnin johtavan piirin lähetti. Kertomusta tämän matkan tuloksesta ei vielä ole saapunut Kölniin. Kehoitamme toisiakin johtavia piirejä, niin pian kuin voivat, antaa järjestää samanlaisia lähettimatkoja piiriinsä ja raportteeraamaan tuloksista mahdollisimman pian. Lopuksi ilmoitamme, että Schleswig-Holsteinissa on solmittu yhteyksiä armeijan kanssa. Lähempiä tietoja siitä vaikutuksesta, jonka Liitto on saavuttanut, odotetaan.

 

III. Sveitsi.

Lähetin kertomusta odotetaan. Lähempiä tietoja annetaan senvuoksi vasta ensi kiertokirjeessä.

 

IV. Ranska.

Yhteydet saksalaisten työläisten kesken Besançonissa ja muilla Juran seuduilla solmittiin uudestaan Sveitsistä käsin. Parisissa on Liiton jäsen, joka tähänasti on ollut sikäläisten kommuunien etunenässä, Everbeck, selittänyt eroavansa Liitosta, koska katsoo kirjallisen työskentelynsä olevan tärkeämpää. Yhteys on siksi tällä hetkellä katkennut, ja uuden yhteyden aikaansaamisen täytyy tapahtua sitäkin suuremmalla varovaisuudella, kun parisilaiset ovat ottaneet Liittoon joukon henkilöitä, jotka ovat aivan käyttökelvottomia ja vieläpä aikaisemmin olleet suorastaan vihamielisiäkin Liitolle.

 

V. Englanti.

Lontoon piiri on vahvin koko Liitossa. Se on nimittäin tehnyt itsensä huomatuksi sillä, että se on jo monta vuotta yksin koonnut kaikki Liiton menot, etenkin lähettien matkakulut. Se on viime aikoina lujittunut, ottamalla uusia aineksia ja johtaa se edelleen täkäläistä saksalaista työväenyhdistystä niinkuin myöskin täkäläisten saksalaisten pakolaisten parasta joukkoa.

Keskusjohto on muutamien tätä varten valtuutettujen jäsentensä kautta yhteydessä ranskalaisten, englantilaisten ja unkarilaisten varmojen vallankumouksellisten puolueitten kanssa.

Ranskan vallankumouksellisista on varsinainen proletarinen puolue, jonka johtaja on Blanqui, liittynyt meihin. Blanquin salaisen seuran valtuutetut ovat säännöllisessä ja virallisessa yhteydessä Liiton valtuutettujen kanssa, joille he ovat antaneet toimeksi Ranskan ensi vallankumouksen tärkeät esityöt.

Vallankumouksellisen Chartistipuolueen johtajat ovat myöskin säännöllisessä, läheisessä yhteydessä Keskusjohdon valtuutettujen kanssa. Heidän sanomalehtensä ovat meidän käytettävissämme. Välien katkeamista tämän vallankumouksellisen itsenäisen työväen puolueen ja enemmän sovittelevan, O'Connorin johtaman ryhmän välillä kiirehtivät erikoisesti Liiton valtuutetut.

Samalla tapaa on Keskusjohto yhteydessä unkarilaisten pakolaisten progressivisimman puolueen kanssa. Tämä puolue on tärkeä, koska siihen kuuluu useita eteviä sotilaita, jotka vallankumouksen tullen ovat Liiton käytettävissä.

Keskusjohto kehoittaa johtavia piirejä kiireellisesti levittämään tätä kirjelmää jäsentensä keskuuteen ja pikaisimmin lähettämään raportteja. Se kehoittaa kaikkia Liiton jäseniä suurimpaan toimeliaisuuteen, etenkin nyt, kun olosuhteet ovat niin jännittyneet, että uuden vallankumouksen puhkeaminen ei enää kauankaan voi viivästyä.

Kesäkuulla 1850.

 


Viitteet:

[1] Yliopp. Schurzista tuli myöhemmin ministeri Amerikassa. [Suom. huom.]

[2] Työväen veljestyminen — verrattain suuri työläisten liitto, lahjakkaan kirjailijan Stephan Bernin perustama. — Käänt. huom.