Vladimir Lenin
Teokset
Osa 3
Kapitalismin kehitys Venäjällä [1899]
Suomennos: Tuntematon
Lähde: Vladimir Lenin, »Teokset», 3. osa. Suomennos neljännestä venäjänkielisestä painoksesta. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1954
Skannaus, OCR, PDF: Joonas Laine
1899 Kapitalismin kehitys Venäjällä. Sisämarkkinain muodostumisen prosessi suurteollisuutta varten 1–541 Alkulause ensimmäiseen painokseen 5 Alkulause toiseen painokseen 11 I luku. Narodnikki-taloustieteilijäin teoreettiset virheet 19 I. Yhteiskunnallinen työnjako. Teollisuusalojen määrän lisääntyminen 19. — Sisämarkkinain muodostuminen yhteiskunnallisen työnjaon seurauksena 20. — Tämän prosessin ilmeneminen maanviljelyksessä 20–21. — Narodnikki-taloustieteilijäin katsomukset 21. 19 II. Teollisuusväestön lisääntyminen maanviljelysväestön kustannuksella. Tämän ilmiön kiertämätön yhteys tavaratalouden ja kapitalistisen talouden luonteeseen 21–23. 21 III. Pientuottajain taloudellinen häviö. Narodnikkien virheellinen käsitys 23. — »Pääoman» kirjoittajan käsitys tästä asiasta 24. 23 IV. Narodnikkien teoria lisäarvon realisoinnin mahdottomuudesta. Herrojen V.V:n ja N. —onin teorian olemus 24–26. — »Ulkomarkkinoiden» virheellinen ottaminen realisointikysymykseen 27. — Kapitalismin ristiriitojen pintapuolinen arvio mainituilla kirjailijoilla 28. 24 V. A. Smithin katsantokannat yhteiskunnallisen kokonaistuotteen tuotantoon ja kiertokulkuun kapitalistisessa yhteiskunnassa ja noiden katsantokantojen kritiikki Marxilla. Pysyvän pääoman puuttuminen Ad. Smithillä 29–30. — Tämän virheen vaikutus kansallistulon teoriaan 30–32. 29 VI. Marxin realisointiteoria. Marxin teorian peruslähtökohdat 32–33. — Tuotteen realisointi yksinkertaisen uusintamisen vallitessa 33–35. — Perusjohtopäätös Marxin realisointiteoriasta 35–36.— Tuotannollisen kulutuksen merkitys 36–37. — Ristiriita tuotannon rajattomaan kasvuun pyrkimyksen ja kulutuksen rajoittuneisuuden välillä 37–39. 32 VII. Kansallistulon teoria. Proudhon 39–41. — Rodbertus 41–42. — Nykyiset taloustieteilijät 43.—Marx 43–45. 39 VIII. Miksi ulkomaiset markkinat ovat kapitalistisille kansakunnille välttämättömiä? Ulkomaisten markkinain välttämättömyyden syyt 45—46. — Ulkomaiset markkinat ja kapitalismin edistyksellisyys 47. 45 IX. Johtopäätökset I luvusta. Yhteenveto edelläkäsitellyistä väittämistä 48–49. — Sisämarkkinoita koskevan kysymyksen olemus 49–50. 48 II luku. Talonpoikaiston jakaantuminen 51 I. Zemstvotilastotiedot Novorossijasta (Uusi-Venäjästä). Talonpoikaiston taloudelliset ryhmät 51–52. — Kaupallinen maanviljelys ja työvoiman osto ja myynti 53. — Ylin ryhmä; maan keskittyminen 53–54, elollisten ja elottomien inventaarien keskittyminen 54. työn korkein tuottavuus 55. — Hra V.V:n päätelmiä hevosettomuuden kasvusta 55–56. — Batrakkien palkkaus ja hra V.V:n päätelmät tästä ilmiöstä 56–57. — Talonpoikaiston alin ryhmä; maan vuokralleanto 58–59. — Keskiryhmä, sen epävakaisuus 59–60. — Herrat V.V. ja Karyshev talonpoikain maanvuokrauksesta 61–63. — Narodnikkien suhtautuminen hra Postnikovin tutkielmaan 63–64. 51 II. Zemstvotilastotiedot Samaran läänistä. Tiedot talonpoikaiston erilaisista ryhmistä Novouzenskin kihlakunnassa 64–66. — Eri ryhmien maanhallinta ja maankäyttö 66–67. — Hra Karvshev vuokrauksesta j3 viljan hinnoista 68. — Palkkatyö; sisämarkkinain muodostuminen talonpoikaiston jakaantumisen perustalla 68–70. — Maalaisproletariaatti Samaran läänissä 70–71. 64 III. Zemstvotilastotiedot Saratovin läänistä. Tiedot erilaisten ryhmien talouksista 71–72. — Batrakkien palkkaus 72. — »Elinkeinoammatit» zemstvotilastossa 72–73. — Vuokraukset 74–75. — Herrojen Karyshevin, N. —onin ja Maressin mielipiteet vuokrauksesta 75–79. — Kamyshinin ja muiden kihlakuntien vertailu 79–80. — Talonpoikaistalouksien ryhmitystä koskevan kysymyksen merkitys 80–83. 71 IV. Zemstvotilastotiedot Permin läänistä. Tiedot erilaisten ryhmien talouksista 83–85. — Batrakkien ja päiväläisten palkkaus ja sen merkitys 85–87.— Maan lannoitus 87. — Uudenaikaiset työvälineet 87–88.— Kauppa- ja teollisuuslaitokset 88–89. 83 V. Zemstvotilastotiedot Orelin läänistä. Tiedot erilaisten ryhmien talouksista 90. — Jakaantumiskuvan epätäydellisyys Orelin läänin tietojen mukaan 91–92. 89 VI. Zemstvotilastotiedot Voronezhin läänistä. Ryhmitysmenetelmät voronezhilaislssa kokoelmissa 92–93. — Tiedot Zadonskin kihlakunnasta 93. — Elinkeinoammatit 94-96. 92 VII. Zemstvotilastotiedot Nizhni-Novgorodin läänistä. Tiedot talouksien ryhmistä kolmen kihlakunnan mukaan 96–98. 96 VIII. Katsaus muiden läänien zemstvotilastotietoihin. Novgorodin lääni. Demjanskin kihlakunta 99–100. — Tshernigovin lääni. Kozeletsin kihlakunta 100. — Jenisein lääni 100–101. — Poltavan lääni, kolme kihlakuntaa 101–102. — Kalugan lääni 102. — Tverin lääni 103. 99 IX. Yhteenveto edellä käsitellyistä talonpoikaiston jakaantumista koskevista zemstvotilastotiedoista. Yhteenvetomenetelmät 103–105. — Yhteenvetotaulukko ja diagramma 106–109 ja 116–117. — Diagramman eri sarakkeiden erittely 110–115. — Eri paikkakuntien vertailu jakaantumisen asteen kannalta 115–116. 103 X. Zemstvotilaston ja sotilaallisen hevostilastokyselyn yhteenvedot. Zemstvotilaston tiedot 21:n läänin I12:sta kihlakunnasta 117–118. — Sotilaallisen hevostilastokyselyn tiedot Euroopan-Venäjän 49:stä läänistä 118–119. — Näiden tietojen merkitys 119–121. 117 XI. Vuosien 1888–1891 ja 1896–1900 sotilaallisen hevostilastokyselyn vertailua. Tiedot Euroopan-Venäjän 48:sta läänistä 121–123. — Herojen Vihljajevin ja Tshernenkovin tilastollisia harjoituksia 123. 121 XII. Zemstvotilastotiedot talonpoikaisbudjeteista. Tietojen luonne ja käsittelymenetelmät 124–125.— (A). Yleiset tulokset budjeteista 121–127. — Menojen ja tulojen suuruus 125–126. — Menojen kokoonpano 126–127.— Tulojen kokoonpano 127–128. — Budjettien raha-osat 128–130. — Verojen merkitys 130–131. — (B). Talonpoikaisen maanviljelyksen luonnehtiminen 131–136. — Yleiset tiedot talouksista 131–133. — Omaisuus ja inventaarit 133–134. — Menot talouteen 134–135. — Tulo maanviljelyksestä 135. — Näennäiset poikkeukset 135–136. — (C). Elintason luonnehtiminen 136–144. — Menot ruokaan luontaismuodossa 136–137. — Menot ruokaan rahassa 137–138. — Muut menot henkilökohtaiseen kulutukseen 138. — Rahamenot henkilökohtaiseen ja tuotannolliseen kulutukseen 138–139. — Hra N. —on talonpoikaisen ylimmästä »kerroksesta» 139–140. — Talonpoikain ja maalaistyöläisten elintason vertailu 140–142. — Hra Shtsherbinan menetelmät 142–144. 124 XIII. Johtopäätökset II luvusta. Tavaratalouden merkitys 145. — 1) Kapitalistiset ristiriidat yhteisön sisällä 145–146. — 2) »Epätalonpoikaistuminen» 146–147. — 3) Tämän prosessin luonnehtiminen »Pääomassa» 147–148 — 4) Talonpoikaisporvaristo 148—149. — 5) Maalaisproletariaatti. Maaosuuden omaavan maalaistyöläisen yleiseurooppalainen tyyppi 149–152. — 6) Keskitalonpoikaisto 152–153. — 7) Sisämarkkinain muodostuminen kapitalismia varten 153. — 8) Jakaantumisen voimistuminen, siirtolaisuuden merkitys 153–154. — 9) Kauppa- ja koronkiskuripääoma. Kysymyksen asettaminen teoriassa. Pääoman näiden muotojen yhteys teollisuuspääomaan 154–157. — 10) Työllämaksu ja sen vaikutus talonpoikaiston jakaantumiseen 157–158. 145 III luku. Maanomistajain siirtyminen veropäivätyötaloudesta kapitalistiseen talouteen 161 I. Veropäivätyötalouden peruspiirteet. Maaorjuudellisen talousjärjestelmän olemus ja ehdot 161–163. 161 II. Talouden veropäivätyöjärjestelmän yhdistyminen kapitalistiseen. Vanhan järjestelmän jätteet reformin jälkeen 163–164. — Työllämaksujärjestelmä ja kapitalistinen järjestelmä 164—165; niiden suhteellinen levinneisyys 165–166. — Työllämaksujärjestelmän muuttuminen kapitalistiseksi 167. 163 III. Työllämaksujärjeslelmän luonnehtiminen. Työllämaksun muodot 167–169. — Luontaisvuokrat ja niiden merkitys 169–170. — Työn korvaaminen työllämaksun vallitessa 170–172. — Henkilöllinen riippuvaisuus työllämaksun vallitessa 172–173. — Yleinen arvio työllämaksusta 173–174. 167 IV. Työllämaksujärjestelmän luhistuminen. Työllämaksun kaksi lajia 174–175. — Talonpoikaisten jakaantumisen merkitys 175–177. — Hra Stebutin lausunto 177–178. — Lausunnot kirjallisuudessa 178–179. 174 V. Narodnikkilainen suhtautuminen kysymykseen. Työllämaksun ihannoiminen 179–180. — Hra Kablukovin mielipide 180–183. 179 VI. Engelhardtin talouden historia. Talouden alkuperäinen tila ja talouden asteittaisten muutosten luonne 183–187. 183 VII. Koneiden käyttö maataloudessa. Neljä kautta maatalouskoneiden tuotannossa 187–189.— Virallisen tilaston epätäydellisyys 189–190. — Tiedot erilaisten maatalouskoneiden käyttämisestä 190–195. 187 VIII. Koneiden merkitys maataloudessa. Koneiden käytön kapitalistinen luonne 195–196. — Koneiden soveltamisen tuloksia 196–202. — Narodnikkien epäjohdonmukaisuus 202–203. 195 IX. Palkkatyö maanviljelyksessä. »Vieraspaikkalaiset maanviljelysansiotyöt» 203–204, niiden merkitys 204–205, niiden laajuus 205–206. — Maataloustyöläisten lukumäärä koko Euroopan-Venäjällä 206–208. 203 X. Vapaan palkkatyön merkitys maanviljelyksessä. Maataloustyöläisten tila 208–209. — Palkkauksen erikoiset muodot 209–211. — Työläisten asema pikku- ja suurisännillä 211–212. — Yhteiskunnallisen valvonnan alkeet 212–214. — Narodnikkien arvio vieraspaikkalaisissa maanviljelystöissä käynnistä 214–216. 208 IV luku. Kauppamaanviljelyksen kasvu 217 I. Yleiset tiedot maanviljelystuotannosta reforminjälkeisellä Venäjällä ja kauppamaanviljelyksen näköaloista. Viljan ja perunan tuotanto vuosina 1864–1866, 1870–1879, 1883–1887 ja 1885–1894 217–218. — Perunankylvöt ja niiden merkitys 218–219. — Kauppamaanviljelyksen alueet 219–220. — Hra Kablukovin mielipiteet 220–221. 217 II. Kaupallisen viljatalouden alue. Viljantuotannon tärkeimmän keskuksen siirtyminen 221–222. — Reuna-alueiden merkitys siirtomaina 222–223. — Maanviljelyksen kapitalistinen luonne tällä alueella 223–225. 221 III. Kaupallisen karjanhoidon alue. Yleiset tiedot maitotalouden kehityksestä. Karjanhoidon merkitys eri alueilla 226–227. — Herrojen Kovalevskin ja Levitskin laskelmat 227. — Juustontuotannon kehitys 227–229. — Virallisten tietojen epätäydellisyys 229–230. — Teknillinen edistys 230–231. 226 IV. Jatkoa. Tilanherratalouden ekonomiikka kyseessäolevalla alueella. Maanviljelyksen järkiperäistäminen 231–232. — »Maidonkokoamisasemat» ja niiden merkitys 232–233. — Sisämarkkinat muodostuminen 233–234. — Maataloustyöläisten saapuminen teollisuuslääneihin 234. — Töiden tasasuhtaisempi jakaantuminen vuoden aikana 234–236. — Pienviljelijäin riippuvaisuus ja hra V.V:n arvio siitä 236–237. 231 V. Jatkoa. Talonpoikaiston jakaantuminen maitotalouden alueella. Lehmien jakaantuminen talonpojilla 237–239. — Yksityiskohtia Pietarin kihlakunnasta 239–241. — »Edistyksellisiä virtauksia talonpoikaistaloudessa» 241–242. — Tuon edistyksen vaikutus maalaisköyhälistöön 242–244. 237 VI. Pellavanviljelyksen alue. Kaupallisen pellavanviljelyksen kasvu 244–246. — Kaupallisen maanviljelyksen eri muotojen välinen vaihto 246. — »Äärimmäisyydet» pellavanviljelyksen alueella 247. — Teknilliset parannukset 247–249. 244 VII. Maataloustuotteiden teknillinen jalostus. Maatalouden tehdasmaisen eli teknillisen systeemin merkitys 249. 249 1) Viinanpoltto. Maataloudellisen viinanpolton levinneisyys 250–251. — Perunaviinanpolton kehitys ja merkitys 251–252. 250 2) Juurikassokerin tuotanto. Sokerijuurikkaan tuotannon kasvu 252–253. — Kapitalistisen maanviljelyksen edistys 253–255. 252 3) Perunatärkkelyksen tuotanto. Sen kasvu 255–256. — Kaksi prosessia tämän tuotannon kehityksessä 256. — Tärkkelys-»ammatti» Moskovan läänissä 256–258 ja Vladimirin läänissä 258–259. 255 4) Öljynpuristustuotanto. Sen kehityksen kaksinainen prosessi 259. — Öljyn-puristustuotannon »kotiteollisuudenharjoittajat» 259–261. 259 5) Tupakanviljelys. 261 VIII. Elinkeinollinen kasvitarhanhoito ja hedelmänviljelys; kaupungin ympäristöseutujen talous. Kaupallisen hedelmänviljelyksen 264–265 ja kasvitarhanhoidon kasvu 265. — Kasvitarhanhoitoa harjoittavat talonpojat Pietarin, Moskovan ja Jaroslavlin lääneissä 265–267. — Kasvihuoneammatti 267. — Elinkeinollinen melonikasvien viljelys 267–269. — Kaupunkien ympäristöseutujen talous ja sen erikoisuudet 269–270. 264 IX. Johtopäätökset kapitalismin merkityksestä Venäjän maanviljelyksessä. 1) Maanviljelyksen muuttuminen liikeyritykseksi 270.— 2) Kapitalismin erikoisuudet maanviljelyksessä 271. — 3) Sisämarkkinain muodostuminen kapitalismia varten 272.— 4) Kapitalismin edistyksellinen historiallinen merkitys Venäjän maanviljelyksessä 272–277. 270 X. Narodnikkilaiset teoriat kapitalismista maanviljelyksessä. »Talviajan vapautuminen». Tuon teorian ahtaus ja kaavamaisuus 277–278.— Se jättää huomiotta prosessin tärkeimmät puolet 278–282. 277 XI. Jatkoa. — Yhteisö. — Marxin ajatukset pienmaanviljelyksestä. — Engelsin mielipide nykyisestä maatalouspulasta. Narodnikkien väärä yhteisöä koskevan kysymyksen asettelu 282–283. — He eivät käsitä erästä kohtaa »Pääomasta» 283–285. — Marxin arvio talonpoikaisesta maanviljelyksestä 285. — Hänen arvionsa maanviljelyskapitalismista 285–286. — Hra N. —onin epäonnistunut sitaatti 286–288. 282 V luku. Kapitalismin ensimmäiset asteet teollisuudessa 289 I. Kotitarveteollisuus ja käsityö. Kotitarveteollisuuden jätteet 289. — Käsityön levinneisyysaste 290–291 ja peruspiirteet 291–292. 289 II. Pienet tavarantuottajat teollisuudessa. Ammattikuntahenki pienissä elinkeinoammateissa. Siirtyminen käsityöstä tavaratuotantoon 292–293.— Kilpailun pelko 293–295. 292 III. Pienten ammattialojen karvu reformin jälkeen. Tämän prosessin kaksi muotoa ja merkitys. Pienten ammattialojen kasvun syyt 295. — Ammatinharjoittajain siirtyminen reuna-alueille 296. — Pienten ammattialojen kasvu paikallisen väestön keskuudessa 296–298.— Pääomien siirtyminen 298–300. — Pienten ammattialojen kasvu on yhteydessä talonpoikaiston jakaantumiseen 300. 295 IV. Pienten tavarantuottajain jakaantuminen. Taloustiedustelun tiedot kotiteollisuudenharjoittajista Moskovan läänissä. Kysymyksen asettelu 300–301. — Tietojen käsittelyn menetelmä 301–302. — Yhteenvetotaulukko ja diagramma 303 ja 305. — Johtopäätökset: Palkkatyö 304, 307–308, työn tuottavuus 308–309, tulot 309–310. — Kotiteollisuusammattien pikkuporvarillinen järjestelmä 311. 300 V. Yksinkertainen kapitalistinen kooperaatio. Sen merkitys ja vaikutus tuotantoon 312–315.— Arttelit 315–316. 312 VI. Kauppapääoma pienillä ammattialoilla. Olot, jotka synnyttävät ylösostajan 316–317 — Kauppanaiset pitsinvirkkaajan ammatissa 318–320.— Esimerkkejä myynnin järjestämisestä 320–321. — Narodnikkien mielipiteet 322. — Kauppapääoman muodot 322–324. 316 VII. »Elinkeinoammatit ja maanviljelys». Taulukkotiedot 324–325. — Palkkatyöläisten maanviljelys 325–326. — »Maatyöläiset» 326–327. — Muita tietoja elinkeinoammateista ja maanviljelyksestä 327–330. — Työkauden pituus 330–331. — Yhteenveto 331–332. 324 VIII. »Elinkeinoammattien yhdistäminen maanviljelyksen kanssa». Narodnikkien teoria 332. — Elinkeinoammattien maanviljelykseen yhdistämisen muodot ja niiden erilainen merkitys 332–335. 332 IX. Muutamia huomautuksia maaseutumme esikapitalistisesta ekonomiikasta 335 VI luku. Kapitalistinen manufaktuuri ja kapitalistinen kotityö 339 I. Manufaktuurin muodostuminen ja sen peruspiirteet. Manufaktuuri-käsite 339, kahdenlainen syntyperä 339—340 ja merkitys 340. 339 II. Kapitalistinen manufaktuuri Venäjän teollisuudessa 341 1) Kutomateollisuusammatit 341 2) Tekstiiliteollisuuden muut alat. Vanutusteollisuus 344 3) Hattu- ja lakki-, hamppu- ja nuorateollisuus 348 4) Puunjalostusteollisuuden alat 351 5) Eläintuotteiden jalostusteollisuuden alat. Nahka- ja turkisteollisuus 355 6) Eläintuotteiden jalostusteollisuuden muut alat 362 7) Mineraalituotteiden jalostusteollisuuden alat 366 8) Metallinjalostusteollisuuden alat. Pavlovolaiset ammatit 367 9) Muut metallinjalostusteollisuuden alat 371 10) Kultasepän-, samovaari- ja hanuriteollisuus 373 III. Tekniikka manufaktuurissa. Työnjako ja sen merkitys. Käsituotanto 379. oppilaskunta 379.—Työnjako valmistelevana asteena koneelliseen suurteollisuuteen 379–381, sen vaikutus työläisiin 381–382. 379 IV. Alueellinen työnjako ja maanviljelyksen eroaminen teollisuudesta. Hra Harizomenovin mielipide 382–383. — Maataviljele-mättömät keskukset 383–384.—Alanufaktuurin siirtymisluonne 384. — Väestön kulttruritason nousu 384–385. 382 V. Manufaktuurin taloudellinen järjestelmä. Tuotannon tila 385–386. — Heirojen Ovsjannikovin ja Harizomenovin lausunto 3S6–388. 385 VI. Kauppa- ja teollisuuspääoma manufaktuurissa. »Ylösostaja» ja »tehtailija». Suur- ja pienliikkeiden välinen yhteys 388–390. — Narodnikkien virhe 396. 388 VII. Kapitalistinen kotityö manufaktuurin lisäkkeenä. Sen levinneisyys 391–392, sen luonteenomaiset piirteet 392–395, sen leviämisen ehdot 395–396, sen merkitys liikaväestöteoriassa 396–397. 391 VIII. Mitä on »kotiteollisuus»? Eräitä yhteenvetotietoja kotiteollisuudenharjoittajia koskevasta tilastosta 397–399. — Kapitalistisesti käytettävien työläisten vallitseva asema 399–400. — »Kotiteollisuudenharjoittaja»-käsitteen epämääräisyys ja tämän termin väärinkäyttäminen 400–401. 397 VII luku. Koneellisen suurteollisuuden kehitys 402 I. Tieteellinen tehdas-käsite ja »tehdas»-tilaston merkitys 402 II. Tehdastilastomme. Sen lähteet 404. — 60-luvun julkaisut 405–406. — »Sotilastilastollisen kokoelman» erikoinen luonne 406–408. — Hra Orlovin »Hakemisto» 408–410. — Kauppa- ja manufaktuuridepartementin »kokoelmat» 410–411. — »Tietokokoelma Venäjästä vuosilta 1884/85»; hra Karyshevin virheet 411–413. — Läänintilastokomiteoiden tiedot 413. — »Luettelo» 413–414. — Suureneeko tehtaiden lukumäärä Venäjällä? 414. 404 III. Suurteollisuuden kehitystä koskevien tilastohistoriallisten tietojen erittelyä 415 1) Tekstiiliteollisuuden alat 415 2) Puunjalostusteollisuuden alat 420 3) Kemiallisen teollisuuden, eläintuotteiden jalostusteollisuuden ja keraamisen teollisuuden alat 420 4) Metalliteollisuuden alat 423 5) Ravintoainetuotannon alat 424 6) Aksiisiverotuksen alaiset ja muut tuotantoalat 426 7) Johtopäätökset 428 IV. Vuoriteollisuuden kehitys. Urali ja sen erikoisuudet 429–433. — Etelä 433–435. — Kaukasia 435–436. — Suuret ja pienet kaivokset Donetsin laakiolla 436–437. — Vuoriteollisuuden kehitystä koskevien tietojen merkitys 437–439. 429 V. Lisääntyykö työläisten lukumäärä suurissa kapitalistisissa tuotantolaitoksissa? Tiedot vuosilta 1865 ja 1890 439–442. — Narodnikkien virheellinen menetelmä 442–449. 439 VI. Tilastoa höyryvoimakoneista. Tiedot vuosilta 1875–1878 ja 1892 449–451. 449 VII. Suurtehtaiden kasvu. Tiedot vuosilta 1866, 1879, 1890 ja 1894/95 451–457. — Tehdas- ja vuoriteollisuuden suurimmat tuotantolaitokset 457–458. — Hra N. —onin virheet 458–459. 451 VIII. Suurteollisuuden sijainti. Tiedot tehdasteollisuuden tärkeimmistä keskuksista vuosina 1879 ja 1890 460 — Keskusten kolme tyyppiä 460–162. — Keskusten ryhmitys 462–464. — Maaseudun tehdaskeskusten kasvu ja tämän kasvun merkitys 464–466. 460 IX. Metsäteollisuuden ja rakennusteollisuuden kehitys. Metsäteollisuuden kasvu 466–467; sen organisaatio 467–470. — Kapitalismin kasvu rakennusteollisuudessa 470–474. 466 X. Tehtaan lisäke 474 XI. Teollisuuden täydellinen eroaminen maanviljelyksestä. Narodnikkien virhe 476–477. — Moskovan zemstvon saniteettitilaston tiedot 477–480. 476 XII. Kapitalismin kolme kehitysastetta Venäjän teollisuudessa. Kaikkien asteiden välinen yhteys 481–482. — Tekniikan erikoisuudet 482–483. — Kapitalististen suhteiden kasvu 483–484. — Teollisuuden kehityksen luonne 484. — Teollisuuden eroaminen maanviljelyksestä 484–486. — Elinolojen erilaisuus 486–488. — Sisämarkkinat kasvu 489. 481 VIII luku. Sisämarkkinain muodostuminen 490 I. Tavarankierron kasvu. Rautateiden 490–491, vesiliikennelaitoksen 491–492 ja kaupan ja pankkien 492–494 kehitys. 490 II. Kauppa- ja teollisuusväestön kasvu 494 1) Kaupunkien kasvu 494 2) Sisäisen siirtoasuttamisen merkitys 496 3) Tehdas- sekä kauppa- ja teollisuuskylien ja -kauppalain kasvu 502 4) Vieraspaikkalaiset ei-maanviljelysansiotyöt. Vieraspaikkalaiset ei-maanvlljelysansiotyöt 504–516, niiden mittasuhteet ja kasvu 504–511, niiden edistyksellinen merkitys 511–514, niiden arvio narodnikkikirjai-lijoilla 514–515. 504 III. Palkkatyön käytön lisääntyminen. Palkkatyöläisten likimääi äinen luku 516–517. — Kapitalistinen liikaväestö 517–518. — Narodnikkien virhe 518–520. 516 IV. Sisäisten työvoimamarkkinain muodostuminen. Palkkatyöläisten tärkeimmät liikunnat työpalkan suuruuden yhteydessä 520–522 ja 523. — Sisämarkkinain muodostuminen 522 ja 524. — Hra N. —onin »teoria» 524–525. 520 V. Reuna-alueiden merkitys. Sisä- vaiko ulkomarkkinat? Kapitalismin laajentumispyrkimys 525–526. — Kaukasian esimerkki 527–528. — Kaksi puolta markkinoiden muodostumisprosessissa 528–529. 525 VI. Kapitalismin »tehtävä». Yhteiskunnallisen työn tuottavuuden kohoaminen 529–531. — Työn yhteiskunnallistuminen 531–533. — Syyt erimielisyyksiin narodnikkien kanssa 533–534. 529 Liitteitä: I. Moskovan läänin pieniä talonpoikaisammatteja koskevien tilastotietojen yhteenvetotaulukko (V lukuun, s. 302) 534–535 II. Yhteenveto Euroopan-Venäjän tehdasteollisuutta koskevista tilastotiedoista (VII lukuun, s. 404) 535 III. Tärkeimmät lehdasteollisuuskeskukset Euroopan-Venäjällä (VII lukuun, s. 460) 537 Epäkriitillistä kritiikkiä. (»Nautshnoje Obozrenijen» 12. numerossa v. 1899 julkaistun hra P. Skvortsovin kirjoituksen »Tavarafetishismi» johdosta) 543–566 I 545 II 552 III 558 Huomautuksia 567–586 Kuvat V. I. Leninin muotokuva. — 1897 VIII—1 V. I. Leninin kirjan »Kapitalismin kehitys Venäjällä» ensimmäisen painoksen kansi. — 1899 3 V. I. Leninin kirjan »Kapitalismin kehitys Venäjällä» toisen painoksen kansi, jossa on tekijän omakätinen nimikirjoitus. — 1908 9 K. Marxin »Pääoman» kolmannen osan ensimmäisen niteen saksankielisen, V. I. Leninin käyttämän, painoksen (1894) kansi 17 Poltavan läänin tilastokokoelman (XIV osa, 1894) sivut 276–277, joilla on V. I. Leninin tekemiä merkintöjä 100–101 II luvun IX §:n A- ja B-taulukkoja kuvaava diagramma 116–117 Sivu V. I. Leninin vihkosta, jossa on poimintoja ja laskelmia N. A. Blagoveshtshenskin kirjasta: »Tilastoyhteenvetojen kokoelma» (1895) 118–119 Sivu 96 aikakauslehdestä »Natshalo» No 3 vuodelta 1899; tässä numerossa julkaistiin V. I. Leninin kirjan »Kapitalismin kehitys Venäjällä» III luvun kuusi ensimmäistä pykälää 159 Diagramma V luvun IV §:n elinkeinoammattitaulukon yhteenvetotiedoista 305 Graafillinen esitys vanutusteollisuuden organisaatiosta 345 Sivu 405 kirjasta »Kapitalismin kehitys Venäjällä» (vuoden 1908 painos); sivulla on V. I. Leninin tekemiä merkintöjä 455 Euroopan-Venäjän kaupunkien ryhmitys, jonka V. I. Lenin teki vuoden 1897 väenlaskun tietojen perusteella 497 Lataa Teosten 3. osa kokonaisena