![[Tie vapauteen]](../../img/lehdet/tie-vapauteen.png)
Julkaistu: Yhdysvalloissa vuosina 1919–1937
Skannaus: Kansalliskirjasto
OCR, PDF, HTML: Joonas Laine
Tekijänoikeus: Yhdysvalloissa ennen vuotta 1978 julkaistut painotuotteet, joissa ei ole asianmukaista tekijänoikeusmerkintää, eivät ole tekijänoikeuden suojaamia.
Historia | Selaa vuosikertoja
Historia
Tie vapauteen oli Maailman teollisuustyöläisten (Industrial Workers of the World, IWW) suomenkielinen lehti, joka ilmestyi Yhdysvalloissa vuosina 1919–1937 kerran kuukaudessa. Lehdessä julkaistiin poliittisten kirjoitusten ohella myös paljon novelleja, runoja ja huumoria sekä artikkeleita tieteestä ja teknologiasta. Workers Socialist Publishing Company (WSPC) markkinoi lehteä »Teollisuusunionistien tieteellis-kaunokirjallisena kuukausijulkaisuna».[1]
Lehti ilmestyi aluksi »Idän suomalaisten I. W. W. liiton jäsenten» kustantamana »[IWW:n] New Yorkin Industrial District Companyn valvonnan alaisena» New Yorkissa,[2] mutta siirrettiin helmikuussa 1921 Chicagoon,[3] jolloin IWW alkoi myös kustantaa sitä. Tilanne vaihtui uudelleen 1929, jolloin lehti muutti Duluthiin (Minnesota) ja kustantajaksi tuli Workers Socialist Publishing Company, »periaatteellinen puoli jääden edelleen I. W. W. liiton määrättäväksi ja julkaisu siten pysyen järjestömme virallisena orgaanina».[4] Muuton tuloksena lehden levikki nousi yli tuhannella,[5] joskin kokonaislevikistä eri vuosina on vaikea löytää tietoja lehden sivuilta.
Ensimmäisen kymmenen toimintavuoden ajan marraskuun numerossa julkaistiin vuosittainen tili- ja toimintaraportti (tilikausi lokakuusta syyskuuhun), mutta tilikauden 1927–1928 raportti jäi viimeiseksi. Näiden raporttien mukaan vuonna 1923 levikki ylitti hetkellisesti 7,000,[6] mutta lehden taloudellinen asema ei ilmeisesti milloinkaan vakiintunut kannattavalle tasolle, vaikka voitollisiakin vuosia oli.
Taloudellisten vaikeuksien vuoksi toukokuussa 1935 toimitustyö siirrettiin »yhden toimittajan sivutoimeksi tai toisin sanoen on sen toimittaminen nyt suoritettava ylityönä».[7] Helmikuussa 1937 toimitus totesi, että
»Jo pitemmän aikaa on julkaisumme Tie Vapauteen menekki ollut alapuolella sen määrän, joka edellyttäisi sen taloudellisesti kannattavan itsensä. Muutamina kuukausina on sen menekki lähennellyt sitä määrää, vaan useimpina kuukausina on se jäänyt tuntuvasti alle. Taloudelliselta kannalta katsottuna sen julkaiseminen on siis muodostumassa lehtiliikkeellemme suoranaiseksi taakaksi.»[8]
Levikin kasvattamisyritykset eivät tuottaneet tulosta, ja vuonna 1937 WSPC:n johtokunta päätti yhtiön vuosikokouksen velvoittamana järjestää yhtiön osakkeenomistajain yleisäänestyksen lehden julkaisemisen jatkamisesta tai lopettamisesta. Toiseksi viimeiseksi jääneessä numerossa (7/1937), jonka ilmestyessä äänestyksen lopputulos ei vielä ollut selvillä, lehden toimitus totesi, että
»Kolmatta vuotta on tämän julkaisun toimittaminen suoritettu sanomalehtityön ohella, joten on luonnollista ettei sen toimittaminen ole saanut osakseen sitä huomiota jonka se sai silloin kun toimittaminen oli yhden henkilön pääasiallisimpana tai ainoana tehtävänä. Tästä seikasta on mahdollisesti voinut johtua julkaisumme sisällön heikkeneminen, jolla luonnollisestikin tulee olemaan vissi vaikutus nyt käynnissä olevan äänestyksen tulokseen nähden.»[9]
Heinäkuun 24. päivänä 1937 päättyneen äänestyksen tuloksen nojalla lehti lakkautettiin, ja elokuun 1937 numero jäi viimeiseksi. WSPC jatkoi kuitenkin edelleen päivälehti Industrialistin sekä kevät- ja joululehtien Punainen soihtu ja Industrialistin joulu julkaisemista.[10]
Lehden numeroissa julkaistiin seuraava IWW:n julistus:[11]
I. W. W. Liiton Esipuhe
Työväenluokalla ja työnatajaluokalla ei ole mitään yhteistä. Mitään rauhaa ei voi olla niinkauan, kuin nälkää ja puutetta on olemassa miljoonilla työläisillä ja niillä harvoilla, jotka muodostavat työnantajain luokan, ovat kaikki elämän hyvyydet.
Näiden kahden luokan välillä täytyy taistelun jatkua niin kauan, kunnes maailman työläiset järjestyvät luokkana, ottavat haltuunsa maan ja tuotantokoneiston ja poistavat palkkajärjestelmän.
Me huomaamme, että teollisuuksien johdon keskittyminen yhä harvempiin ja harvempiin käsiin tekee ammattiyhdistykset kykenemättömiksi pitämään puoliaan työnantajain luokan alati kasvavaa valtaa vastaan. Ammattiyhdistykset pitävät yllä sellaista asiaintilaa, että se katkeroittaa yhden työläisjoukon toista vastaan ja siten auttaa työläisiä tuhoamaan toinen toisensa palkkataistelussa. Tämän lisäksi ammattiyhdistykset auttavat työnantajain luokkaa johtamaan työläisiä siihen harhaluuloon, että työväenluokalla ja työnantajaluokalla on yhteisiä etuja.
Tämä asiantila voidaan muuttaa ja työväenluokan edut säilyttää ainoastaan siten muodostetun järjestön avulla, että kaikki työläiset yhdellä teollisuusalalla, tai kaikilla aloilla, jos välttämätöntä, lakkaavat työstä milloin lakko tai työnsulku on julistettu jossakin järjestön osassa, siten tehden loukkauksen yhtä vastaan loukkaukseksi kaikkia vastaan.
Vanhoillisen mielilauseen: »Tyydyttävä päiväpalkka tyydyttävästä päivätyöstä» asemasta meidän on kirjoitettava sotalippuumme vallankumoukselliset tunnussanat: »Palkkajärjestelmän poistaminen.»
Työväenluokan historiallinen tehtävä on kapitalismin kukistaminen. Tuotannon armeija on järjestettävä ei ainoastaan jokapäiväistä taistelua varten kapitalisteja vastaan, vaan myöskin jatkamaan tuotantoa sitten kun kapitalismi on voitettu. Järjestymällä teollisuuksittain me muodostamme uutta yhteiskuntarakennetta vanhan kuoren sisällä.
Selaa vuosikertoja:
Vuosikerrat ovat luettavissa kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston sivuilla (puuttuvia numeroita lukuunottamatta). Tässä on julkaistu vain Kansalliskirjastossa saatavilla olevien numeroiden sisällysluettelot sekä valikoima kiinnostavimpina pidetyistä kirjoituksista.
1919 | 1920 | 1921 | 1922 | 1923
1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928
1929 | 1930 | 1931 | 1932 | 1933
1934 | 1935 | 1936 | 1937
Toimituksen viitteet:
[1] Ks. esim. Tie vapauteen, n:o 1/1932, s. 34 ja n:o 6/1930, s. 49.
[2] Tie vapauteen n:o 2/1919, s. 67.
[3] Tie vapauteen n:o 12/1922, s. 38.
[4] Tie vapauteen n:o 3/1929, s. 33; n:o 4/1929 s. 49, ja n:o 3/1930, s. 31–32.
[5] Tie vapauteen n:o 5/1929, s. 33.
[6] Tie vapauteen n:o 11/1924, s. 30.
[7] Tie vapauteen n:o 5/1935, s. 33 ja n:o 7/1935, s. 33.
[8] Tie vapauteen n:o 2/1937, s. 33.
[9] Tie vapauteen n:o 7/1937, s. 33.
[10] Ks. Tie vapauteen, n:o 7/1937, s. 33 ja n:o 8/1937, s. 33.
[11] Ks. esim. Tie Vapauteen n:o 2/1919, s. 2.