Julkaistu: 1936
Suomennos: Tuntematon
Lähde: »Sosialististen neuvostotasavaltain liiton perustuslaki», 51–88. Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö, 1945
Skannaus, oikoluku: Kaj Henriksson
HTML: Joonas Laine
1 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto[1*] on työläisten ja talonpoikain sosialistinen valtio.
2 §. SSSR:n valtiollisen perustan muodostavat työtätekevien edustajain Neuvostot, jotka ovat kasvaneet ja vahvistuneet tilanherrojen ja kapitalistien vallan kukistamisen ja proletariaatin diktatuurin valloittamisen tuloksena.
3 §. Kaikki valta SSSR:ssa kuuluu kaupunkien ja maaseudun työtätekeville, työtätekevien edustajain neuvostojen kautta.
4 §. SSSR:n taloudellisen perustan muodostavat sosialistinen talousjärjestelmä sekä työ- ja tuotantovälineiden sosialistinen omistus, jotka ovat vakiintuneet seurauksena siitä, että kapitalistinen talousjärjestelmä on lopetettu, työ- ja tuotantovälineiden yksityisomistus poistettu ja ihmisen harjoittama toisen ihmisen riisto hävitetty.
5 §. Sosialistinen omaisuus SSSR:ssa on muodoltaan joko valtion omaisuutta (koko kansan omaisuutta) tai osuuskunnallista ja kollektiivitaloudellista omaisuutta (erillisten kollektiivitalouksien ja osuuskunnallisten yhtymien omaisuutta).
6 §. Maa ja maan aarteet, vedet, metsät, tehtaat, kaivokset, rautatie-, vesi- ja ilmaliikennelaitokset, pankit, posti, lennätin ja muut yhteysliikennelaitokset, valtion järjestämät suuret maataloustuotantolaitokset (neuvostotilat, kone- ja traktoriasemat jne. sekä kunnalliset tuotantolaitokset ja pääasiassa myöskin asuinrakennukset kaupungeissa ja teollisuuspaikoilla ovat valtion omaisuutta so. koko kansan omaisuutta.
7 §. Kollektiivitalouksien ja osuuskunnallisten järjestöjen yhteistaloudelliset tuotantolaitokset elävine ja kuolleine irtaimistoineen, kollektiivitalouksien ja osuuskunnallisten järjestöjen valmistamat tuotteet samoin kuin niiden yhteisrakennukset ovat kollektiivitalouksien ja osuuskunnallisten järjestöjen yhteiskunnallista, sosialistista omaisuutta.
Kullakin kollektiivitalouteen kuuluvalla taloudella on, paitsi perustuloja yhteisestä kollektiivitaloudesta yksityisessä käytössä pienehkö maapalsta asuinrakennuksen ympärillä ja henkilökohtaisena omaisuutena aputalous asuinpalstalla, asuinrakennus, hyötykarjaa, siipikarjaa ja pientä maatalouskalustoa, maatalousarttelin sääntöjen mukaisesti.
8 §. Kollektiivitalouksien hallussa oleva maa kiinnitetään niiden maksuttomaan käyttöön määräämättömäksi ajaksi so. ainiaaksi.
9 §. Sosialistisen talousjärjestelmän ohella, joka on hallitseva talousmuoto SSSR:ssa, sallii laki yksityistalonpoikain ja käsityöläisten henkilökohtaiseen työhön perustuvan pienen yksityistalouden, kun se ei perustu vieraan työvoiman riistoon.
10 §. Kansalaisten henkilökohtainen omistusoikeus heidän työtuloihinsa ja säästöihinsä, asuinrakennukseen ja kotona harjoitettavaan aputalouteen, kotitalous- ja tarvekaluihin, henkilökohtaisiin kulutus- ja mukavuusesineisiin, samoin kuin kansalaisten henkilökohtaisen omaisuuden perintöoikeus on lain suojelema.
11 §. SSSR:n talouselämä määritellään ja suunnataan valtion kansantaloussuunnitelmalla yhteiskunnallisen rikkauden lisäämiseksi, työtätekevien aineellisen ja sivistystason keskeytymättömäksi kokoamiseksi, sosialistisen valtion riippumattomuuden lujittamiseksi ja sen puolustuskuntoisuuden vahvistamiseksi.
12 §. Työ SSSR:ssa on jokaisen työhön kykenevän kansalaisen velvollisuus ja kunnia-asia sen periaatteen mukaan, että: „Ken ei työtä tee, ei hänen syömänkään pidä.”
SSSR:ssa toteutetaan sosialismin periaatetta: „Jokaiselta kykynsä mukaan, jokaiselle työnsä mukaan.”
13 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto tasa-arvoisten Sosialististen Neuvostotasavaltain vapaaehtoisen yhteenliittymisen pohjalla muodostuu liittovaltio, johon kuuluu:
14 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton toimivaltaan kuuluvat sen korkeimpien valtaelinten ja valtiohallinnon elinten kautta:
15 §. Liittotasavaltojen täysivaltaisuus on rajoitettu ainoastaan SSSR:n Perustuslain 14:nnen pykälän osoittamissa rajoissa. Näiden rajojen ulkopuolella käyttää jokainen Liittotasavalta itsenäisesti valtiovaltaa. Neuvostoliitto suojelee liittotasavaltojen täysivaltaisia oikeuksia.
16 §. Jokaisella Liittotasavallalla on oma Perustuslakinsa, jossa otetaan huomioon tasavallan erikoisuudet ja joka on laadittu täysin yhdenmukaiseksi SSSR:n Perustuslain kanssa.
17 §. Jokaiselle Liittotasavallalle pysytetään oikeus vapaasti erota SSSR:sta.
18 §. Liittotasavaltojen aluetta ei voida muuttaa ilman niiden suostumusta.
19 §. SSSR:n lait ovat yhtäläisesti voimassa kaikkien liittotasavaltojen alueilla.
20 §. Jos Liittotasavallan laki poikkeaa yleisliittolaisesta laista on noudatettava yleisliittolaista lakia.
21 §. SSSR:n kansalaisille säädetään yhtenäinen liittokansalaisuus.
Jokainen Liittotasavallan kansalainen on SSSR:n kansalainen.
22 §. Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan muodostavat: Altain, Krasnodarskin, Krasnojarskin, Ordshonikitsen, Tyynenmeren ja Habarovskin aluepiirit; Arkangelin, Vologdan, Voronetsin, Gorkin, Ivanovskin, Irkutskin, Kalininin, Kiirovskin, Kuibyshevin, Kurskin, Leningradin, Molotovin, Moskovan, Muurmanskin, Uuden-Siperian, Omskin, Orlovin, Penzenskin, Rostovin, Rjasanin, Saratovin, Sverdlovin, Smolenskin, Stalingradin, Tambovin, Tuulan, Tsheljabinskin, Tshitinakin, Tchkalovin ja Jaroslavskin alueet; Tatarian, Bashkirian, Dagestanin, Burjato-Mongolian, Kabardino-Balkarian, Kalmukian, Komin, Krimin, Marin, Mordvan, Volgan-Saksalaisten, Pohjois-Osetian, Udmurin, Tchetsheno-Ingushian, Tshuvassian ja Jakutian autonoomiset sosialistiset neuvostotasavallat; sekä Adyigeian, Juutalaisten, Karatshajevin, Oirotian, Hakassian ja Tsherkessian autonoomiset alueet.
23 §. Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan muodostavat: Vinnitsan, Volyinskin, Vorosilovgradin, Dnjepropetrovskin, Drogobyitskin, Sthitomirskin, Zaporotshkin, Izmailin, Kameno-Podolskin, Kijevin, Kirovgradin, Lvovin, Nikolajevskin, Odessan, Poltavan, Rovenskin, Stalinin, Stanislavskin, Sumskin, Tarnopolin, Harkovin, Tshernikovin ja Tshernovitsin alueet.
24 §. Aserbeidshanin sosialistiseen Neuvostotasavaltaan kuuluvat: Nahitsevanin Autonominen sosialistinen Neuvostotasavalta ja Nagorno-Karabahin autonominen alue.
25 §. Gruusian Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan kuuluvat: Abbasian ja Adsharian autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat sekä Etelä-Osetian autonominen alue.
26 §. Usbekistanin Sosialistisen Neuvostotasavallan muodostavat: Buharan, Samarkandin, Tashkentin, Ferganskin ja Horesmkin alueet sekä Kara-Kalpakian Autonominen sosialistinen Neuvostotasavalta.
27 §. Tadshikistanin Sosialistisen Neuvostotasavallan muodostavat: Garmskoin, Kuljabskoin, Leninabadin ja Stalinabadin alueet, sekä Gorno-Badasshanin autonominen alue.
28 §. Kasakstanin Sosialistisen Neuvostotasavallan muodostavat: Akmolinskin, Aktjubinskin, Alma-Atan, Itä-Kasakstanin, Gurjevskin, Dsambulskin, Länsi-Kasakstanin, Karagandan, Kzyil-Ordinskin, Kustanain, Pavlodarin, Pohjois-Kasakstanin, Semipalatinskin ja Etelä-Kasakstanin alueet.
29 §. Valkovenäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta muodostuu: Baranovitshin, Belostokin, Brestkin, Vileiskin, Vitebskin, Gomelin, Minskin, Mogilevin, Pinskin ja Poleskin alueista.
29-a §. Turkmenian Sosialistinen Neuvostotasavalta muodostuu: Asthabadin, Krasnovodin, Maryiskoin, Tasthaun ja Tshardsoun alueista.
29-b §. Kirgisian Sosialistinen Neuvostotasavalta muodostuu: Dsdalal-Abadin, Issyik-Kulin, Ostkoin, Tjan-Sthanin ja Frunsen alueista.
30 §. SSSR:n valtiovallan ylin elin on SSSR:n Korkein Neuvosto.
31 §. SSSR:n Korkein Neuvosto käyttää kaikkia Perustuslain 14:n pykälän mukaan Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitolle kuuluvia oikeuksia, mikäli ne eivät Perustuslain mukaan kuuluu SSSR:n Korkeimmalle Neuvostolle toiminnastaan tilivelvollisten SSSR:n elinten: Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön, SSSR:n Kansankomissarien Neuvoston ja SSSR:n Kansankomisariattien toimivaltaan.
32 §. Lainsäädäntävaltaa SSSR:ssä käyttää yksinomaan SSSR:n Korkein Neuvosto.
33 §. SSSR:n Korkein Neuvosto muodostuu kahdesta kamarista: Liittoneuvostosta ja Kansallisuuksien Neuvostosta.
34 §. Liittoneuvoston valitsevat SSSR:n kansalaiset vaalipiirittäin seuraavin perustein: yksi edustaja 300,000 asukasta kohti.
35 §. Kansallisuuksien Neuvoston valitsevat SSSR:n kansalaiset liitto- ja autonomisissa tasavalloissa, autonomisilla alueilla ja kansallisissa piirikunnissa seuraavin perustein: 25 edustajaa jokaisesta liittotasavallasta, 11 edustajaa jokaisesta autonomisesta tasavallasta, 5 edustajaa jokaiselta autonomiselta alueelta ja 1 edustaja kustakin kansallisesta piirikunnasta.
36 §. SSSR:n Korkein Neuvosto valitaan neljäksi vuodeksi.
37 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston molemmat kamarit: Liittoneuvosto ja Kansallisuuksien Neuvosto ovat tasa-arvoiset.
38 §. Liittoneuvostolle ja Kansallisuuksien Neuvostolle kuuluu yhtäläinen lainsäädännöllinen aloiteoikeus.
39 §. Laki katsotaan vahvistetuksi, kun sen ovat hyväksyneet SSSR:n Korkeimman Neuvoston molemmat kamarit yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
40 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston hyväksymät lait julkaistaan liittotasavaltojen kielillä SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamina.
41 §. Liittoneuvoston ja Kansallisuuksien Neuvoston sessiat (istuntokaudet) alkavat ja päättyvät samanaikaisesti.
42 §. Liittoneuvosto valitsee Liittoneuvoston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
43 §. Kansallisuuksien Neuvosto valitsee kansallisuuksein Neuvoston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
44 §. Liittoneuvoston ja Kansallisuuksien Neuvoston puheenjohtajat johtavat vastaavien kamarien istuntoja ja hoitavat niiden työjärjestyksen.
45 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston molempien kamarien yhteisiä istuntoja johtavat Liittoneuvoston ja Kansallisuuksien Neuvoston puheenjohtajat vuorotellen.
46 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston sessiat (istunnot) kutsuu koolle SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö kaksi kertaa vuodessa.
Ylimääräiset sessiat (istunnot) kutsuu koolle SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö harkintansa mukaan, tahi yhden liittotasavallan vaatimuksesta.
47 §. Erimielisyyden syntyessä Liittoneuvoston ja Kansallisuuksien Neuvoston välillä, annetaan kysymys sovitteluvaliokunnan ratkaistavaksi, johon valitaan yhtä monta jäsentä kummastakin kamarista. Ellei sovitteluvaliokunta pääse yhteiseen päätökseen, tahi ellei päätös tyydytä jompaa kumpaa kamareista, käsitellään kysymys toistamiseen kamareissa. Elleivät kamarit tule vieläkään yhteiseen päätökseen, hajoittaa SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö SSSR:n Korkeimman Neuvoston ja määrää uudet vaalit.
48 §. SSSR:n Korkein Neuvosto valitsee molempien kamarien yhteisessä istunnossa SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön, johon kuuluvat: SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön puheenjohtaja, kuusitoista varapuheenjohtajaa, Puhemiehistön sihteeri ja 24 puhemiehistön jäsentä.
SSSR:n Korkeimman Neuvoston puhemiehistö on kaikesta toiminnastaan tilivelvollinen SSSR:n Korkeimmalle Neuvostolle.
49 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö:
50 §. Liittoneuvosto ja Kansallisuuksien Neuvosto valitsevat mandaattivaliokunnat, jotka tarkastavat kummankin kamarin edustajain valtuudet.
Mandaattivaliokunnan esityksestä kamarit päättävät joko hyväksyä valtuudet tai julistaa yksityisten edustajain vaalin mitättömäksi.
51 §. SSSR:n Korkein Neuvosto nimittää, milloin katsoo välttämättömäksi, tutkimus- ja tarkastusvaliokuntia mitä kysymystä varten tahansa.
Kaikki laitokset ja toimihenkilöt ovat velvolliset täyttämään näiden valiokuntien vaatimukset ja esittämään niille tarvittavat ainehistot ja asiakirjat.
52 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston edustajaa ei voida saattaa oikeudelliseen edesvastuuseen, eikä vangita ilman SSSR:n Korkeimman Neuvoston suostumusta tahi — SSSR:n Korkeimman Neuvoston istuntojen välisenä aikana — ilman SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön suostumusta.
53 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston valtuuksien päätyttyä, tahi sen tultua hajoitetuksi ennen määräaikaa, säilyttää SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö valtuutensa siksi, kunnes uusilla vaaleilla valittu SSSR:n Korkein Neuvosto on muodostanut uuden SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön.
54 §. SSSR:n Korkeimman Neuvoston valtuuksien päätyttyä tahi sen tultua hajoitetuksi ennen määräaikaa, määrää SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö toimitettavaksi uudet vaalit viimeistään kahden kuukauden kuluttua SSSR:n Korkeimman Neuvoston valtuuksien päättymis- tahi sen hajoittamispäivästä.
55 §. Vastavalitun SSSR:n Korkeimman Neuvoston kutsuu koolle sitä edeltäneen SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö viimeistään kuukauden kuluttua vaalien jälkeen.
56 §. SSSR:n Korkein Neuvosto muodostaa molempien kamarien yhteisessä istunnossa SSSR:n hallituksen — SSSR:n Kansankomissarien Neuvoston.
57 §. Liittotasavallan valtiovallan ylin elin on Liittotasavallan Korkein Neuvosto.
58 §. Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston valitsevat tasavallan kansalaiset neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Edustusperusteet määrätään Liittotasavaltain perustuslaeissa.
59 §. Liittotasavallan Korkein Neuvosto on tasavallan ainoa lakiasäätävä elin.
60 §. Liittotasavallan Korkein Neuvosto:
61 §. Liittotasavallan Korkein Neuvosto valitsee Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön, johon kuuluvat: Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, puhemiehistön sihteeri ja Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön jäsenet.
Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön valtuudet määritellään Liittotasavallan Perustuslaissa.
62 §. Istuntoja johtamaan valitsee Liittotasavallan Korkein Neuvosto itselleen puheenjohtajan ja varapuheen johtajat.
63 §. Liittotasavallan Korkein Neuvosto muodostaa Liittotasavallan Hallituksen, Liittotasavallan Kansankomissarien Neuvoston.
64 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton valtiovallan ylimpänä toimeenpanevana ja hallinnollisena elimenä on SSSR:n Kansankomissarien Neuvosto.
65 §. SSSR:n Kansankomissarien Neuvosto on vastuunalainen ja toiminnastaan tilivelvollinen SSSR:n Korkeimmalle Neuvostolle ja Korkeimman Neuvoston istuntojen välisenä aikana SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistölle.
66 §. SSSR:n Kansankomissarien Neuvosto antaa asetuksia ja määräyksiä voimassaolevien lakien pohjalla ja niiden täytäntöönpanemiseksi sekä valvoo täytäntöönpanoa.
67 §. SSSR:n Kansankomissarien Neuvoston asetukset ja määräykset ovat velvoittavia ja täytäntöönpantavia koko SSSR:n alueella.
68 §. SSSR:n Kansankomissarien Neuvosto:
69 §. Kansankomissarien Neuvostolla on oikeus SSSR:n toimivaltaan kuuluvilla hallinnon ja talouden aloilla keskeyttää Liittotasavaltojen Kansankomissarien Neuvostojen asetusten ja määräysten täytäntöönpano ja kumota SSSR:n Kansankomissarien käskyjä ja ohjeita.
70 §. SSSR:n Korkein Neuvosto muodostaa SSSR:n Kansankomissarien Neuvoston, johon kuuluvat:
71 §. SSSR:n Hallitus tai Kansankomissari, jolle on esitetty SSSR:n Korkeimman Neuvoston edustaan kysely, on velvollinen viimeistään kolmen päivän kuluessa antamaan siihen suullisen tai kirjallisen vastauksen asianomaisessa kamarissa.
72 §. SSSR:n Kansankomissarit hoitavat SSSR:n toimivaltaan kuuluvia valtiohallinnon aloja.
73 §. SSSR:n Kansankomissarit antavat vastaavien Kansankomissaariaattien toimivallan rajoissa käskyjä ja ohjeita voimassaolevien lakien pohjalla ja niiden täytäntöönpanemiseksi, sekä myös SSSR:n Kansankomissarien Neuvoston asetusten ja määräysten pohjalla ja niiden täytäntöönpanemiseksi ja valvovat täytäntöönpanoa.
74 §. SSSR:n Kansankomissariaatit ovat yleisliittolaisia tahi Liittotasavaltain Kansankomissariaatteja.
75 §. Yleisliittolaiset Kansankomissariaatit hoitavat niille uskottuja valtiohallinnon aloja koko SSSR:n alueella joko välittömästi tahi asettamiensa elimien kautta.
76 §. Liiton-tasavaltain Kansankomissariaatit hoitavat välittömästi niille uskottuja valtiohallinnon aloja, kuten on sääntö, liittotasavaltojen samannimisten Kansankomissariaattien kautta lukuun ottamatta ainoastaan rajoitettua määrää tuotantolaitoksia SSSR:n Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön vahvistaman luettelon mukaan.
77 §. Yleisliittolaisiin Kansankomissariaatteihin kuuluvat seuraavat kansankomissariaatit:
78 §. Liiton-tasavaltain Kansankomissariaatteihin kuuluvat seuraavat Kansankomissariaatit:
79 §. Liittotasavallan valtiovallan ylimpänä toimeenpanevana ja hallinnollisena elimenä on Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvosto.
80 §. Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvosto on vastuunalainen ja toiminnastaan tilivelvollinen Liittotasavallan Korkeimmalle Neuvostolle ja Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston istuntojen välisenä aikana — Liittotasavallan Korkeimman Neuvoston Puhemiehistölle.
81 §. Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvosto antaa asetuksia ja määräyksiä SSSR:n ja Liittotasavallan voimassa olevien lakien, ja SSSR:n Kansankomissaarien Neuvoston asetusten ja määräysten pohjalla ja niiden täytäntöönpanemiseksi sekä valvoo niiden täytäntöönpanoa.
82 §. Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvostolla on oikeus keskeyttää autonoomisten tasavaltojen Kansankomissaarien Neuvostojen asetusten ja määräysten täytäntöönpano ja kumota aluepiirien, alueiden ja autonoomisten alueiden työtätekevien edustajain Neuvostojen toimeenpanevien komiteain päätöksiä ja määräyksiä.
83 §. Liittotasavallan Korkein Neuvosto muodostaa Liittotasavallan Kansankomissarien Neuvoston, johon kuuluvat:
Liittotasavallan seuraavat Kansankomissarit:
84 §. Liittotasavallan Kansankomissaarit hoitavat Liittotasavallan toimivaltaan kuuluvia valtiohallinnon aloja.
85 §. Liittotasavallan Kansankomissaarit antavat vastaavien Kansankomissariaattien toimivallan puitteissa käskyjä ja ohjeita SSSR:n ja Liittotasavallan lakien, SSSR:n ja Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvoston asetusten ja määräysten SSSR:n Liittotasavaltain Kansankomissariaattien käskyjen ja ohjeiden pohjalla ja niiden täytäntöönpanemiseksi.
86 §. Liittotasavallan Kansankomissariaatit ovat Liittotasavaltain tahi tasavallan Kansankomissariaatteja.
87 §. Liittotasavaltain Kansankomissariaatit hoitavat niille uskottuja valtiohallinnon aloja, ollen sekä Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvoston että myös SSSR:n vastaavan Liittotasavaltain Kansankomissariaatin alaisia.
88 §. Tasavallan Kansankomissariaatit hoitavat niille uskottuja valtiohallinnon aloja, ollen välittömästi Liittotasavallan Kansankomissaarien Neuvoston alaisia.
89 §. Autonoomisen tasavallan valtiovallan ylin elin on Autonoomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan Korkein Neuvosto.
90 §. Autonoomisen tasavallan Korkeimman Neuvoston valitsevat tasavallan kansalaiset neljän vuoden ajaksi autonoomisen tasavallan Perustuslaissa säädetyn edustusperusteen mukaan.
91 §. Autonoomisen Tasavallan Korkein Neuvosto on Autonoomisen Sosialistisen Neuvostotasavallan ainoa lainsäädäntäelin.
92 §. Jokaisella autonoomisella tasavallalla on oma perustuslakinsa, jossa huomioidaan Autonoomisen tasavallan erikoisolot ja joka on laadittu täysin yhdenmukaiseksi SSSR:n Perustuslain kanssa.
93 §. Autonoomisen Tasavallan Korkein Neuvosto valitsee autonoomisen tasavallan Korkeimman Neuvoston Puhemiehistön ja muodostaa autonoomisen tasavallan Kansankomissaarien Neuvoston oman perustuslakinsa mukaisesti.
94 §. Valtiovallan eliminä aluepiireissä, alueilla, autonoomisilla alueilla, piirikunnissa, piireissä, kaupungeissa ja maaseutuasutuksissa (kasakkakylissä, kylissä, huuttoreissa, kishlakeissa, auleissa) ovat työtätekevien edustajain Neuvostot.
95 §. Aluepiirin, alueen, autonoomisen alueen, piirikunnan, piirin, kaupungin maaseutuasutuksen työtätekevät valitsevat asianomaisten aluepiirien, alueiden, autonoomisten alueiden, piirikuntien, piirien, kaupunkien, maaseutuasutusten (kasakkakylien, kylien, huuttorien, kishlakkien, aulien) työtätekevien edustajain Neuvostot kahden vuoden ajaksi.
96 §. Työtätekevien edustajain Neuvostojen edustusperusteet määrätään liittotasavaltojen Perustuslaeissa.
97 §. Työtätekevien edustajain Neuvostot johtavat alaistensa hallintoelinten toimintaa, turvaavat valtiojärjestyksen suojelun, lakien noudattamisen ja kansalaisten oikeuksien suojelun, johtavat paikallista taloudellista ja kultturellista rakennustyötä ja säätävät paikallisen tulo- ja menosäännön.
98 §. Työtätekevien edustajain Neuvostot tekevät päätöksiä ja antavat määräyksiä SSSR:n ja Liittotasavallan lakien niille myöntämien oikeuksien puitteissa.
99 §. Aluepiirien, alueiden, autonoomisten alueiden, piirikuntien, piirien ja kaupunkien työtätekevien edustajain Neuvostojen toimeenpanevina ja hallinnollisina eliminä ovat niiden valitsemat toimeenpanevat komiteat, joihin kuuluvat: puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet.
100 §. Työtätekevien edustajain kyläneuvostojen toimeenpanevina ja hallinnollisina eliminä pienillä asutuspaikoilla ovat Liittotasavaltojen Perustuslakien mukaisesti niiden valitsemat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja sihteeri.
101§. Työtätekevien edustajain Neuvostojen toimeenpanevat elimet ovat toimistaan välittömästi tilivelvollisia sekä sille työtätekevien edustajain Neuvostolle, joka ne on valinnut, kuin myöskin ylemmän työtätekevien edustajain Neuvoston toimeenpanevalle elimelle.
102 §. Oikeudenkäyttöä SSSRrssä harjoittavat SSSR:n Korkein Oikeus, liittotasavaltojen Korkeimmat Oikeudet, aluepiirien ja alueiden oikeudet, autonoomisten tasavaltojen, autonoomisten alueiden ja piirikuntien oikeudet sekä SSSR:n Korkeimman Neuvoston päätöksellä muodostettavat SSSR:n erikoisoikeudet ja kansanoikeudet.
103 §. Asiain käsittely kaikissa oikeuksissa tapahtuu kansan lautakuntien osaanotolla, lukuunottamatta laissa erikoisesti edellytettyjä tapauksia.
104 §. SSSR:n Korkein Oikeus on ylin oikeuselin. SSSR:n Korkeimman Oikeuden tehtäväksi annetaan SSSR:n ja Liittotasavaltain kaikkien oikeuselinten toiminnan valvonta.
105 §. SSSR:n Korkeimman Oikeuden ja SSSR:n erikoisistuimet valitsee SSSR:n Korkein Neuvosto viiden vuoden ajaksi.
106 §. Liittotasavaltojen Korkeimmat Neuvostot valitsevat liittotasavaltojen Korkeimmat Oikeudet viiden vuoden ajaksi.
107 §. Autonoomisten Tasavaltojen Korkeimmat Neuvostot valitsevat autonoomisten tasavaltojen Korkeimmat Oikeudet viiden vuoden ajaksi.
108 §. Aluepiirien ja alueiden työtätekevien edustajain Neuvostot ja autonoomisten alueiden työtätekevien edustajain Neuvostot valitsevat aluepiirien ja alueiden oikeusistuimet, sekä autonoomisten alueiden oikeusistuimet viiden vuoden ajaksi.
109 §. Piirien kansalaiset valitsevat kansanoikeudet yleisen, välittömän ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella tapahtuvalla salaisella äänestyksellä kolmen vuoden ajaksi.
110 §. Oikeudenkäynti suoritetaan Liittotasavallan tai Autonoomisen tasavallan tai autonoomisen alueen kielellä; henkilöille, jotka eivät tätä kieltä hallitse, turvataan oikeus täydellisesti tutustua asian ainehistoon kielenkääntäjän välityksellä, sekä esiintyä oikeudessa äidinkielellään.
111 §. Asiain käsittely kaikissa SSSR:n oikeuksissa on julkinen, mikäli ei laissa ole poikkeuksia määrätty ja syytetylle taataan puolustusoikeus.
112 §. Tuomarit ovat riippumattomia ja ainoastaan lain määräysten alaisia.
113 §. SSSR:n prokuraattorin tehtäviin kuuluu ylinnä valvoa, että kaikki Kansankomissaariaatit ja niiden alaiset laitokset samoin kuin yksityiset toimihenkilöt ja SSSR:n kansalaiset täsmällisesti noudattavat lakeja.
114 §. SSSR:n prokuraattorin nimittää SSSR:n Korkein Neuvosto seitsemän vuoden ajaksi.
115 §. Tasavaltojen, aluepiirien ja alueiden prokuraattorit, sekä myöskin autonoomisten tasavaltojen ja autonoomisten alueiden prokuraattorit nimittää SSSR:n Prokuraattori viiden vuoden ajaksi.
116 §. Liittotasavaltain prokuraattorit nimittävät piirikuntien, piirien ja kaupunkien prokuraattorit viiden vuoden ajaksi, alistaen nimityksen SSSR:n prokuraattorin vahvistettavaksi.
117 §. Prokuraattorilaitoksen elimet suorittavat tehtävänsä mistään paikallisista elimistä riippumatta, ollen ainoastaan SSSR:n Prokuraattorin alaisia.
118 §. SSSR:n kansalaisilla on oikeus työhön, s.o. oikeus saada taattua työtä, johon kuuluu sen määrää ja laatua vastaava palkka.
Oikeuden työhön turvaavat kansantalouden sosialistinen järjestys, Neuvostoyhteiskunnan tuotantovoimien pysähtymätön kasvu, talouspulien mahdollisuuden poistaminen ja työttömyyden lopettaminen.
119 §. SSSR:n kansalaisilla on oikeus lepoon.
Oikeuden lepoon turvaavat työläisten valtavan enemmistön työpäivän lyhentäminen 7 tuntiin, työläisille ja muille palkannauttijoille säädetty vuotuinen loma täydellä palkalla, laajan parantola-, lepokoti- ja klubiverkoston antaminen työtätekevien käytettäväksi.
120 §. SSSR:n kansalaisilla on oikeus aineellisesti turvattuun toimeentuloon vanhuuden päivinä sekä myös sairauden ja työkyvyn menetyksen sattuessa.
Tämän oikeuden turvaavat työläisten ja muiden palkannauttijain yhteiskunnallisen vakuutuksen laaja kehittäminen valtion kustannuksella, maksuton lääkärinapu työtätekeville ja laajan kylpylaitosverkoston antaminen työtätekevien käytettäväksi.
121 §. SSSR:n kansalaisilla on oikeus sivistykseen.
Tämän oikeuden turvaa yleinen oppivelvollisuus alkeisopetuksen alalla, maksuton korkeakouluopetus, valtionapurahojen myöntämisjärjestelmä korkeakouluissa opiskelevien valtavalle enemmistölle, kouluopetuksen antaminen äidinkielellä, ammatti-, teknillisen- ja maatalousopetuksen järjestäminen maksuttomasti työtätekeville tehtaissa, neuvostotiloilla, koneja traktoriasemilla sekä kollektiivitalouksissa.
122 §. Naiselle myönnetään SSSR:ssä yhtäläiset oikeudet kuin miehellekin kaikilla talous-, valtio- ja sivistyselämän sekä yhteiskunnallispoliittisen elämän aloilla.
Naisten oikeuksien toteuttamismahdollisuuden turvaavat yhtäläisen oikeuden myöntäminen naiselle kuin miehellekin työhön, työpalkkaan, lepoon, yhteiskunnalliseen vakuutukseen ja sivistykseen; valtion suorittama äidin ja lapsen etujen suojelu, loman myöntäminen naiselle raskauden aikana täydellä palkalla, sekä synnytyslaitosten, lastenseimien ja lastentarhojen laaja verkosto.
123 §. SSSR:n kansalaisten tasa-arvoisuus kaikilla talous-, valtio- ja kulttuurielämän sekä yhteiskunnallis-poliittisen elämän aloilla heidän kansallisuudestaan ja rodustaan riippumatta on järkkymätön laki.
Laki rankaisee kaikkinaisen suoranaisen tai välillisen kansalaisten oikeuksien rajoittamisen, tahi päinvastoin, suoranaisten tai välillisten etuoikeuksien myöntämisen kansalaisille heidän rotunsa ja kansallisuutensa perusteella, kuin myöskin kaikenlaisen jonkun rodun tai kansallisuuden erikoisaseman tai rotu- tai kansallisuusvihan ja halveksimisen lietsomisen.
124 §. Kansalaisten omantunnon vapauden turvaamiseksi on SSSR:ssä kirkko erotettu valtiosta ja koulu kirkosta. Uskonnollisten menojen harjoittamisvapaus ja uskonnonvastaisen propagandan vapaus myönnetään kaikille kansalaisille.
125 §. Työtätekevien etujen mukaisesti ja sosialistisen järjestelmän lujittamiseksi SSSR:n kansalaisille taataan lailla:
Nämä kansalaisten oikeudet turvataan antamalla työtätekevien ja heidän järjestöjensä käytettäväksi kirjapainot, paperivarastot, julkiset rakennukset, kadut, yhteysvälineet ja muut näiden oikeuksien toteuttamista varten välttämättömät aineelliset edellytykset.
126 §. Työtätekevien etujen mukaisesti ja kansanjoukkojen oma-alotteisen järjestötoiminnan ja valtiollisen aktiivisuuden kehittämiseksi turvataan SSSR:n kansalaisille oikeus yhtyä yhteiskunnallisiin järjestöihin: ammattiliittoihin, osuustoimintajärjestoihin, nuorisojärjestöihin, urheilu- ja maanpuolustusjärjestöihin, sivistysseuroihin sekä teknillisiin ja tieteellisiin yhdistyksiin; kaikkein aktiivisimmat ja tietoisimmat kansalaiset työväenluokan riveistä ja työtätekevien muista kerroksista yhtyvät SSSR:n kommunistiseen puolueeseen (bolshevikit), joka on työtätekevien etujoukko heidän taistelussaan sosialistisen järjestelmän lujittamiseksi ja kehittämiseksi sekä työtätekevien kaikkien järjestöjen — niin yhteiskunnallisten kuin valtiojärjestöjenkin, johtava ydinjoukko.
127 §. SSSR:n kansalaisille turvataan henkilökohtainen koskemattomuus. Ketään ei voida vangita muuten kuin oikeuden päätöksellä tai prokuraattorin suostumuksella.
128 §. Kansalaisten asunnon koskemattomuus ja kirjesalaisuus ovat lain suojeluksessa.
129 §. SSSR suo turvapaikkaoikeuden ulkomaiden kansalaisille, joita vainotaan työtätekevien etujen puolustamisen tai tieteellisen toiminnan tahi kansallisen vapaustaistelun vuoksi.
130 §. Jokainen SSSR:n kansalainen on velvollinen noudattamaan Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Perustuslakia, täyttämään lakien määräykset ja noudattamaan työkuria, suhtautumaan rehellisesti yhteiskunnallisiin velvollisuuksiinsa ja pitämään arvossa sosialistisen yhteiselämän sääntöjä.
131 §. Jokainen SSSR:n kansalainen on velvollinen suojelemaan ja lujittamaan yhteiskunnallista, sosialistista omaisuutta ja omistusta, joka on neuvostojärjestelmän pyhä ja loukkaamaton perusta, synnyinmaan rikkauden ja mahtavuuden lähde, kaikkien työtätekevien vauraan ja sivistyksellisen elämän lähde.
Henkilöt, jotka vahingoittavat ja anastavat yhteiskunnallista, sosialistista omaisuutta, ovat kansan vihollisia.
132 §. Yleinen asevelvollisuus on lakina.
Sotapalvelus Työläis-Talonpoikaisessa Puna-Armeijassa on SSSR:n kansalaisten kunniavelvollisuus.
133 §. Isänmaan puolustaminen on jokaisen SSSR:n kansalaisen pyhä velvollisuus. Isänmaan pettäminen: sotilasvalan rikkominen, siirtyminen vihollisen puolelle, valtion sotilaallisen mahdin vahingoittaminen, vakoilu vieraan valtion hyväksi — rangaistaan lailla koko ankaruudella kaikkein raskaimpana rikoksena.
134 §. Edustajain vaalit kaikkiin työtätekevien edustajain Neuvostoihin: SSSR:n Korkeimpaan Neuvostoon, liittotasavaltain Korkeimpiin Neuvostoihin, aluepiirien ja alueiden työtätekevien edustajain Neuvostoihin, autonoomisten tasavaltojen Korkeimpiin Neuvostoihin, autonoomisten alueiden, piirikuntien, piirien, kaupunkien ja maaseutuasutusten (kasakkakylien, kylän, huuttorin, kishlakin, aulin) työtätekevien edustajain Neuvostoihin suorittavat valitsijat yleisen, yhtäläisen ja välittömän äänioikeuden perusteella, salaisella äänestyksellä.
135 §. Edustajain vaalit ovat yleiset: kaikilla SSSR:n kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta, riippumatta rotuun ja kansallisuuteen kuulumisesta, uskontunnustuksesta, sivistystasosta, asuinpaikan vakinaisuudesta, yhteiskunnallisesta syntyperästä, omaisuusasemasta ja aikaisemmasta toiminnasta, on oikeus osallistua edustajain vaaleihin ja tulla valituksi, lukuunottamatta mielenvikaisia ja henkilöitä, jotka oikeus on tuominnut menettämään äänioikeutensa.
136 §. Edustajain vaalit ovat yhtäläiset: jokaisella kansalaisella on yksi ääni; kaikki kansalaiset osallistuvat vaaleihin yhtäläisillä perusteilla.
137 §. Naisilla on yhtäläinen oikeus valita ja tulla valituiksi kuin miehilläkin.
138 §. Punaisen Armeijan riveissä olevilla kansalaisilla on yhtäläinen oikeus kuin muillakin kansalailla valita ja tulla valituiksi.
139 §. Edustajain vaalit ovat välittömät: vaalit kaikkiin työtätekevien edustajain Neuvostoihin, alkaen työtätekevien edustajain, kylä- ja kaupunkineuvostoista aina SSSR:n Korkeimpaan Neuvostoon saakka, suorittavat kansalaiset suoranaisesti, välittömillä vaaleilla.
140 §. Äänestys edustajavaaleissa on salainen.
141 §. Ehdokkaat vaaleissa asetetaan vaalipiirittäin.
Oikeus asettaa ehdokkaita taataan työtätekevien yhteiskunnallisille järjestöille ja yhdistyksille: kommunistisille puoluejärjestoille, ammattiliitoille, osuustoimintajärjestoille, nuorisojärjestöille ja kulttuuriyhdistyksille.
142 §. Jokainen edustaja on velvollinen antamaan selonteon valitsijoille työstään ja työtätekevien edustajain Neuvoston työstä ja hänet voidaan milloin tahansa kutsua pois Neuvostosta valitsijain enemmistön päätöksellä, lain säätämässä järjestyksessä.
143 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton valtion vaakunassa on sirppi ja vasara auringonsäteissä kuvatulla ja tähkien ympäröimällä maapallolla sekä liittovaltojen kielillä kirjoitus: „Kaikkien maiden proletaarit liittykää yhteen.” Ylhäällä on vaakunassa viisikulmainen tähti.
144 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton valtionlippu on punaisesta kankaasta, jossa on tangon viereisessä yläkulmassa kuvattuna kultainen sirppi ja vasara ja niiden yläpuolella viisikulmainen punainen kultareunuksinen tähti. Lipun leveyden suhde pituuteen on 1:2.
145 §. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton pääkaupunki on Moskovan kaupunki.
146 §. SSSR:n Perustuslakia muutetaan vain SSSR:n Korkeimman Neuvoston päätöksellä, joka on hyväksytty Korkeimman Neuvoston vähintäin 2⁄3 äänten enemmistöllä sen kummassakin kamarissa.
VIII neuvostojen edustajakokous päättää: Vahvistaa Sosialististen Neuvostotasavaltain liiiton Perustuslakiehdotuksen siinä asussa kuin kongressin toimitusvaliokunta on sen esittänyt.
Edustajakokouksen Puhemiehistö.
Moskova, Kreml
jouluk. 5 p:nä 1936.
Lisäksi Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ylimääräinen VIII neuvostojen edustajakokous päättää:
julistaa Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton uuden Perustuslain hyväksymisen kunniaksi Perustuslain hyväksymispäivän, joulukuun viidennen, yleiskansalliseksi juhlapäiväksi.
Edustajakokous teki päätökset täysin yksimielisesti suuren innostuksen vallitessa.
[1*] Nimestä käytetään virallista lyhennystä SSSR.
[2*] Yleisen syyttäjän virasto.