Englannin, Ranskan ja Yhdysvaltojen kapitalistiset hallitukset, kaikkien maiden sosialipatriootit ja valemarxistit, Saksan, Englannin, Ranskan, Italian ja Yhdysvaltojen enemmistö- ja vähemmistösosialistit, ne, jotka jättivät kaikki voimansa ja antoivat sen pääesikunnille, jotka eivät tehneet yhtään ainoata todellista rauhan yritystä, joille kuuluu koko edesvastuu sodasta ja sen kestävyydestä, jotka olivat vain mestariensa, pääesikuntien, palvelijoita, ja jotka siis tihkuvat verta samaten kuin nuo, — ne sanovat: demokratia, kansanvalta. Kun vain on ensin kaikkialla, myös Saksassa ja Itävalta-Unkarissa päästy demokratiaan, niin sitten on demokratia antava maailmalle rauhan. Mutta rahatasavalta Ranska on demokratia, ja maailmata hallitseva Englanti on demokratia, ja Yhdysvallat, trustien ja monopolien maa, aseistettujen lakonrikkojain, työväkeä järjestäviä ja lakossa olevia tuhoovien oikeusmurhien maa, ovat myös demokratia. Ovatko nuo demokratiat ehkäisseet sodan? Eivät. Englanti viritti politiikallaan sodan, siten että saarti Saksan Edvard VII hallitessa, ja Yhdysvallat yhtyivät sotaan heti huomattuaan, että maailman valtius oli kysymyksessä.
— Herman Gorter: Maailman vallankumous (1918)